Epävakaan persoonallisuuden omaava - mitä toivoo läheisiltä?
Eräällä läheiselläni on todettu epävakaa persoonallisuus. Hänen kanssaan kommunikointi on aina tuntunut työläältä ja ei luontevalta. Hän myös aika ajoin suuttuu tai raivostuu jostain vanhasta jutusta ja saattaa jopa katkaista välit. Hyvinä hetkinä on sympaattinen ja mukava, kyseessä sukulainen ja olemme jonkun verran tekemisissä. Minua kiinnistaisi, että mitä tällaisen diagnoosin omaava yleensä toivoo läheisiltä? Jos työntää pois ja katkaisee välit, niin tarkoittaako sitä jne.
Kommentit (127)
Joskus tuntuu että ei osaa tehdä mitään oikein..kaikki käännetään jonkun syyksi,et anna huomiota että näyttää tarpeeksi rakkautta ynm..tulee itselle olo ettenkö oikeasti tee mitään
.mutta pystyy elämään kun on kärsivällinen
Miten kommunikoida jos ei saa sanoa omia ajatuksia tai tunteita jos ne olisi vaikka surullisia asioita.
Näyttää siltä että kaikki ovat terveitä
Jokaisen ihmisen elämässä tapahtuu vihastumisia huutamista jossain määrin tavaroiden heittämistä ehkä.
Avioeroja ns normi ihmisillä jos sellaisia on.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan ehkä eniten sitä, että ei ole "ihoa" suodattaa muiden sanomisia ja tekemisiä vaan märehdin loputtomiin menneissä traumoissa ja pelkään uusia. Tahtoisin muuttaa johonkin erämökkiin ja olla rauhassa. En jaksa enää ihmisiä ja niitä mätäpaiseita joita on joka paikassa.
Eikö epävakaavn todella kannattaisi muuttaa sinne erämökkiin, kunnes tajuaa, ettei kaikki ongelmat johdukaan muista ihmisistä? Oikeasti epävakaakin tietää, että tarvitsee toisia ihmisiä. Mutta samalla pitää heitä syyllisinä kaikkiin pieniin ja isoihin ongelmiinsa elämässään. Eikä tule tämän luulonsa takia kasvamaan ihmisenä. Vaan katkeroituu lopulta yksinäisenä.
Eikö epävakaan todella kannattaisi muuttaa sinne erämökkiin, kunnes tajuaa, ettei kaikki ongelmat johdukaan muista ihmisistä? Oikeasti epävakaakin tietää, että tarvitsee toisia ihmisiä. Mutta samalla pitää heitä syyllisinä kaikkiin pieniin ja isoihin ongelmiinsa elämässään. Eikä tule tämän luulonsa takia kasvamaan ihmisenä. Vaan katkeroituu lopulta yksinäisenä.
"Vanha ketju mutta olen juuri saanut tietää isälläni olevan tuo häiriö. Isä kohteli mua välillä suorastaan sadistisesti ja oli välillä mukava. Minä todella kasvoin jatkuvassa pelossa enkä ole ikinä osannut pitää puoliani ja ihmiset ovat saaneet kohdella mua kuin roskaa. En varmaan ikinä tule 'normaaliksi'. Arvaa miltä tuntuu lukea teidän itsesääliitelyviestejä? Raakaa ja julmaa on ainoastaan se että saatte pilata muiden elämän ja selitellä perääm että 'teitä' on vain kaltoinkohdeltu!"
NIMENOMAAN!! Aina pitäisi sääliä ja ymmärtää loputtomasti sen epävakaan myrkyllistä käyttöytymistä, mutta auta armias jos itse sanot lauseen mikä ei miellytä epävakaata, kuten puolustat itseäsi. Saat kuulla siitä n.20 tekstiviestin verran ja lisäksi julkisessa facebook julkaisussa. Epävakaat eivät todellakaan hyväksy ihmisiä omana itsenään. Ainoastaa heitä heikommat ja moniongelmaisemmat voivat hyväksyä jotenkin. Eivät siedä normaaleja ihmisiä, jotka eivät anna kohdella miten sattuu.
Erositko?