Työ, jota on paljon tarjolla: henkilökohtainen avustaja. Miksi ei kelpaa?
Kommentit (594)
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 23:39"]1. Käsittääkseni siihen tarvitsee jonkun koulutuksen. En ole varma.
2. Minulla on jo unelma, jota aion tavoitella.
3. Minulla ei ole minkäänlaksta kokemusta hoiva-alasta tai edes isovanhemmista huolehtimisesta.
4. En ole todellakaan sosiaalinen ihminen. Olisin tylsää ja kömpelöä seuraa.
5. Fyysinen kuntoni on surkea.
Oliko tarpeeksi syitä?
[/quote]
Ai niin ja ehkä tärkein: Minulla on jo työ.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 23:31"]auttaako kunta kun meillä on 3 avustajaa, joista vain yhdelle avustajalle eli omalla seurustelukumppanilleen avustettava antaa aina ihan kaikki su ja pyhä vuorot. Näkyy kk palkassa siten että yksi vetää tonnin enemmän kun paljon juhlapyhiä sattuu ?? kokemuksia. Ei laki taida suojella, ja ei siis silloinkaan jos särjette selkänne. Olen tehnyt 6 kk ja ihan poikki, etsin taas normaalimpaa työnantajaa.
[/quote]
Meillä sama homma. Eivät seurustele eikä siinä mitään sellaista ole, mutta yhtä suositaan jatkuvasti vuoroissa. Suosikki. Aina sunnuntaisin töissä tuplapalkalla.. Kyllä vtuttaa kun tämä henkilö saattaa olla 12h sunnuntaisin töissä tai tekee ainakin aamuvuoron.. Muut eivät juuri koskaan saa sunnuntaita. Hän on myös lähes poikkeuksetta töissä jos viikolle osuu pyhäpäivä. Mitä tälle voi tehdä? Ei mitään.
Mun kokemuksen mukaan liian moni vanhus, mielisairas, cp vammainen, aivoverenvuoto kuntoutuja asuu kotona. Siellä on sitten talous rempallaan, ruokailu usein ääripäissä, pelkkä lihaa tai ihmedieetti menossa, joka on vaarallinen, alkoholia lääkkeiden kanssa, ja riitoja avustajien sekä kotihoidon kanssa koska he ns osaavat kaiken. Menee ihan älyttömksi se puhe että voi voi kun heillä nyt on kaikki oikeudet, sanon sen, että pilaavat oman elämänsä, koska eivät ole terveitä ja systeemi on liian löysä, ihan liian lepsu. työtä tulee monille tahoille lisää ja lisää.
Ajattelin kokeilla että ilmoitan vammaispalveluun epäreiluista su vuoroista, sieltähän on myös mahdollista tulla nainen kotiin ja tehdä ne listat. Ei ole tarkoitus että menee epäoikeudnemukaisesti koska varsinaisesti palkan maksaa kunta. Tsemppiä kanssa duunareille! :-)
121 jatkaa: saako muuten omaiset saman palkan mitä avustajat? Voiko avustaja olla lähiperheen jäsen (esim. isä)? Minun avustettavalla osa vuoroista menee perheenjäsenille. Mitä mieltä olette tällaisesta käytännöstä? Mielestäni se on erikoista, koska vuoroille kuitenkin löytyisi avustaja.
Jaa, ei pääse tienaamaan vai? Minä tuossa aiemmin kirjoitin "pahan mielen" -rahasta. Kyse on 16-19 -vuotiaille maksettavasta rahasta:
http://www.kela.fi/kuntoutusraha_nuoren-kuntoutusraha
Ja tuota maksetaan esimerkiksi tutulle lievästi kehitysvammaiselle/ vaikeista oppimisvaikeuksista kärsivälle nuorelle, joka ei päässytkään vammansa takia ("mahdollisuudet valita ammatti") sähkäriksi opiskelemaan, niin sitten työkkärissä etsittiin kesällä koulupaikka toiselle alalle ja sitten maksetaan kotiin KAHDEN KESKITULOISEN vanhemman lapselle tuota rahaa, kun normaali keskiasteen opiskelija saa max 97 Euroa, jos on tosi pienituloiset vanhemmat. Eikö se riitä, että yhteiskunta tukee nuorta, hankkii koulutuspaikan ja antaa tukea kouluun? Pitääkö vielä maksaa erikseen tuollaiselle alaikäiselle kakaralle rahaa, kun "tulee paha mieli".
Meillä kaikilla on rajoitteemme uravalinnassa. Jonkun ei kädet sovi tarkkaan työhön, joku on epätaiteellinen, kolmas ei opi matemaattisia aineita jne. Ei terveillekään makseta, jos ei pääse haluamalleen alalle rajoitteensa takia.
t: sivusta katsova
ps. Tiedänpä samaa tukea saaneen mm. pahasta lukihäiriöstä kärsineen, joka meni tavalliselle kokkipuolelle vain kielet hojksattuna. Ei päässyt lukihäiriönsä takia putkariksi opiskelemaan...
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 14:55"]
Sitä puolestaan EN ymmärrä, että jotkut vammoista, etuuksista, avustajajärjestelmistä jne. täysin tietämättömät ihmiset esittävät täällä faktoina jotain omia tuulesta temmattuja käsityksiään siitä, että vammalla pääsee jotenkin tienaamaan. Jos vamman kanssaa eläminen on niin helppoa ja avustajat turhia, niin ei esim. rankaansa tai kalloansa vaikea oo murtaa. Että antaa palaa vaan, siitä kun kerran saa niin kauheesti lisätuloakin, kun on vamma.. Hetkinen, vai olikos se niin päin, että siitä tuleekin lisämenoja, kun monesti sairaanhoito- ja lääke ym.kustannukset lisääntyvät ja aika monta tuhatta euroa joutuu maksamaan ennen kuin kussakin asiassa vuotuinen omavastuuosuus täyttyy.
[/quote]
kerronpa oman kokemukseni :( puoli vuotta avustettavan työtä 18-vuotiaana jätti syvät arvet jonka jälkeen en muutamaan vuoteen ole kyennyt töihin ja opinnot ovat hidastuneet. Olin ensimmäisessä työpaikassani johon minua ei neuvottu millään lailla, avustettava 55 vuotias mies, jolla etenevä sairaus joka ei ollut vielä edennyt paljoa (muutama kerta viikossa hetkellinen kohtaus kun ei pystynyt kävelemään/liikuttaan käsiä ja jalkoja, muutoin kykeni kaikkeen itse), lähentelyt yms alkoi hitaasti esimerkiksi yhtäkkiä sanoi ettei kädet toimi ja minun piti häntä kusella käyttäessä pitää kiinni hänen "vehkeestään" ja muka heiluttaa ja liikuttaa sitä kun muka pissa ei tullut. Kaikkea tuon tyylistä tapahtui, vapaa-ajalla soittoa yms. jotka kaikki yritin kieltää kunnes saman puolen vuoden aikana menetin perheenjäsenen yms. ja en enää ns. jaksanut. En ole koskaan seurustellut, enkä ollut koskaan edes koskenut mieheen mihinkään yksityiseen kohtaan aiemmin, enkä vieläkään kykene seurustelemaan. Monen kuukauden häirinnän jälkeen (johon kuului se esim että keran vessassa käyttäessä huijasi minut runkkaamaan häntä jolloin hän "tuli"), yhtenä päivänä kun hän oli taas fyysisesti normaalissa kunnossa, hän raiskasi minut :( kielsin ja yritin puskea pois, mutta kyseessä mies jolla normaalit miehen voimat (lukuunottamatta pari kertaa viikossa kun ei pysty liikkumaan vaan saa fyysisen kohtauksen, hän siis oli fyysisesti sairas, (vaikka tosin mielisairas sen perusteella mitä toiselle ihmiselle voi tehdä :( ) mutta häntä ei mielestäni voi sääliä kun ei muillakaan "normaaleilla" ihmisillä tule mieleen noin vain hyökätä jonkun kimppuun, oli sitten fyysis) minun elämässä oli tapahtunut niin paljon kaikkea pahaa sinä aikana, siskon menetys ja tuo raiskaus että minulle meni kuukausia ennekuin kerroin poliisille, joka suoraan sanottuna haukkui minut ja sanoi esim että en muka ollut lukenut työsopimusta tarpeeksi tarkkaan yms. vaikka eihän tuo liity asiaan mitenkään? eihän ihmistä saa raiskata tuommoisen tai minkään muunkaan takia, lakimies sanoi että mies saisi varmasti sääliä oikeudessa, jotenka koko asia kaatui siihen, kun lakimies ei ollut paikalla, poliisi sanoi että oli oma vikani kun en aiemmin kertonut asiasta. Nyt oli siis pakko purkautua tänne :( kävin kaupaungissa sanomassa asiasta alueen avustajien edustajalle ja sanoi että tuolle ei voi mitään, että tällaisia asioita tapahtuu :`( elämäni meni täysin pilalle, enkä kykene elämään laisinkaan normaalia elämää :( äiti ja kaikki sanoo vaan että minun tulisi unohtaa koko asia, mutta en voi. ikinä :(
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 00:24"]
kerronpa oman kokemukseni :( puoli vuotta avustettavan työtä 18-vuotiaana jätti syvät arvet jonka jälkeen en muutamaan vuoteen ole kyennyt töihin ja opinnot ovat hidastuneet. Olin ensimmäisessä työpaikassani johon minua ei neuvottu millään lailla, avustettava 55 vuotias mies, jolla etenevä sairaus joka ei ollut vielä edennyt paljoa (muutama kerta viikossa hetkellinen kohtaus kun ei pystynyt kävelemään/liikuttaan käsiä ja jalkoja, muutoin kykeni kaikkeen itse), lähentelyt yms alkoi hitaasti esimerkiksi yhtäkkiä sanoi ettei kädet toimi ja minun piti häntä kusella käyttäessä pitää kiinni hänen "vehkeestään" ja muka heiluttaa ja liikuttaa sitä kun muka pissa ei tullut. Kaikkea tuon tyylistä tapahtui, vapaa-ajalla soittoa yms. jotka kaikki yritin kieltää kunnes saman puolen vuoden aikana menetin perheenjäsenen yms. ja en enää ns. jaksanut. En ole koskaan seurustellut, enkä ollut koskaan edes koskenut mieheen mihinkään yksityiseen kohtaan aiemmin, enkä vieläkään kykene seurustelemaan. Monen kuukauden häirinnän jälkeen (johon kuului se esim että keran vessassa käyttäessä huijasi minut runkkaamaan häntä jolloin hän "tuli"), yhtenä päivänä kun hän oli taas fyysisesti normaalissa kunnossa, hän raiskasi minut :( kielsin ja yritin puskea pois, mutta kyseessä mies jolla normaalit miehen voimat (lukuunottamatta pari kertaa viikossa kun ei pysty liikkumaan vaan saa fyysisen kohtauksen, hän siis oli fyysisesti sairas, (vaikka tosin mielisairas sen perusteella mitä toiselle ihmiselle voi tehdä :( ) mutta häntä ei mielestäni voi sääliä kun ei muillakaan "normaaleilla" ihmisillä tule mieleen noin vain hyökätä jonkun kimppuun, oli sitten fyysis) minun elämässä oli tapahtunut niin paljon kaikkea pahaa sinä aikana, siskon menetys ja tuo raiskaus että minulle meni kuukausia ennekuin kerroin poliisille, joka suoraan sanottuna haukkui minut ja sanoi esim että en muka ollut lukenut työsopimusta tarpeeksi tarkkaan yms. vaikka eihän tuo liity asiaan mitenkään? eihän ihmistä saa raiskata tuommoisen tai minkään muunkaan takia, lakimies sanoi että mies saisi varmasti sääliä oikeudessa, jotenka koko asia kaatui siihen, kun lakimies ei ollut paikalla, poliisi sanoi että oli oma vikani kun en aiemmin kertonut asiasta. Nyt oli siis pakko purkautua tänne :( kävin kaupaungissa sanomassa asiasta alueen avustajien edustajalle ja sanoi että tuolle ei voi mitään, että tällaisia asioita tapahtuu :`( elämäni meni täysin pilalle, enkä kykene elämään laisinkaan normaalia elämää :( äiti ja kaikki sanoo vaan että minun tulisi unohtaa koko asia, mutta en voi. ikinä :(
[/quote]
Kappalejako? Ei ymmärrä yhtään mitä lukee. Jos normaalisti kirjoitat noin niin et kyllä töissä ole ikinä ollut.
piti edelliseen lisätä, että vaikka voi olla vaikea uskoa niin en ymmärtänyt että mies haki sillä alun "pissa-avulla" seksuaalista asiaa, luulin että hän ei oikeasti pystynyt pissaamaan, olin niin naivi että "suostuin" tietämättäni siihen, tosin sanoin etten halua enää auttaa vessassakäynnissä mutta hän sanoi että se kuuluu työhöni ja muuten antaa potkut, haukkui minua huoraksi yms :( niin olin henkisesti niin kuollut jo, että että en tajunnut sillä yhdellä kertaa että hän "tuli" ja tajusin vasta myöhemmin että hän painosti minut "runkkaamaan" häntä väittäen että sitä pitää heiluttaa koska hän ei pysty pissaamaan :( vaikea selittää. mutta polisin mukaan oma syy kun hän ei fyysisesti pakottanut vaan henkisesti :( ja syytti minua myös siitä raiskauksesta vaikka siinä yritin tosissaan puskea häntä pois, mutta lamaannuin, en edes koskaan ollut kenenkään kanssa aikaisemmin, minulla ei ole edes paljon kavereita, itse asiassa olen aina ollut "lukutoukka" enkä juurikaan hoksaa kaikkia asioita seksuaalisuuteen yms liittyen en tiennyt millaisia miehet voi olla :( vaikken mikään lapsi enää 18 vuotiaana ollutkaan :( poliisin mielestä olin jo tarpeeksi vanha tajuamaan asiat, mutta sekään ei tee varsinkaan tuosta raiskauksesta oikeaa, eihän se minun vikani ole, ja vaikka olisin tiennytkin millaisia asioita voi tapahtua, niin ei se silti tarkoita sitä ettei minua olisi voitu väkisin raiskata, lisäksi se että avustettavat on työnantajia, ja raiskasi juuri täysikäiseksi tuleen työtekijänsä :(
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 00:29"][quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 00:24"]
kerronpa oman kokemukseni :( puoli vuotta avustettavan työtä 18-vuotiaana jätti syvät arvet jonka jälkeen en muutamaan vuoteen ole kyennyt töihin ja opinnot ovat hidastuneet. Olin ensimmäisessä työpaikassani johon minua ei neuvottu millään lailla, avustettava 55 vuotias mies, jolla etenevä sairaus joka ei ollut vielä edennyt paljoa (muutama kerta viikossa hetkellinen kohtaus kun ei pystynyt kävelemään/liikuttaan käsiä ja jalkoja, muutoin kykeni kaikkeen itse), lähentelyt yms alkoi hitaasti esimerkiksi yhtäkkiä sanoi ettei kädet toimi ja minun piti häntä kusella käyttäessä pitää kiinni hänen "vehkeestään" ja muka heiluttaa ja liikuttaa sitä kun muka pissa ei tullut. Kaikkea tuon tyylistä tapahtui, vapaa-ajalla soittoa yms. jotka kaikki yritin kieltää kunnes saman puolen vuoden aikana menetin perheenjäsenen yms. ja en enää ns. jaksanut. En ole koskaan seurustellut, enkä ollut koskaan edes koskenut mieheen mihinkään yksityiseen kohtaan aiemmin, enkä vieläkään kykene seurustelemaan. Monen kuukauden häirinnän jälkeen (johon kuului se esim että keran vessassa käyttäessä huijasi minut runkkaamaan häntä jolloin hän "tuli"), yhtenä päivänä kun hän oli taas fyysisesti normaalissa kunnossa, hän raiskasi minut :( kielsin ja yritin puskea pois, mutta kyseessä mies jolla normaalit miehen voimat (lukuunottamatta pari kertaa viikossa kun ei pysty liikkumaan vaan saa fyysisen kohtauksen, hän siis oli fyysisesti sairas, (vaikka tosin mielisairas sen perusteella mitä toiselle ihmiselle voi tehdä :( ) mutta häntä ei mielestäni voi sääliä kun ei muillakaan "normaaleilla" ihmisillä tule mieleen noin vain hyökätä jonkun kimppuun, oli sitten fyysis) minun elämässä oli tapahtunut niin paljon kaikkea pahaa sinä aikana, siskon menetys ja tuo raiskaus että minulle meni kuukausia ennekuin kerroin poliisille, joka suoraan sanottuna haukkui minut ja sanoi esim että en muka ollut lukenut työsopimusta tarpeeksi tarkkaan yms. vaikka eihän tuo liity asiaan mitenkään? eihän ihmistä saa raiskata tuommoisen tai minkään muunkaan takia, lakimies sanoi että mies saisi varmasti sääliä oikeudessa, jotenka koko asia kaatui siihen, kun lakimies ei ollut paikalla, poliisi sanoi että oli oma vikani kun en aiemmin kertonut asiasta. Nyt oli siis pakko purkautua tänne :( kävin kaupaungissa sanomassa asiasta alueen avustajien edustajalle ja sanoi että tuolle ei voi mitään, että tällaisia asioita tapahtuu :`( elämäni meni täysin pilalle, enkä kykene elämään laisinkaan normaalia elämää :( äiti ja kaikki sanoo vaan että minun tulisi unohtaa koko asia, mutta en voi. ikinä :(
[/quote]
Kappalejako? Ei ymmärrä yhtään mitä lukee. Jos normaalisti kirjoitat noin niin et kyllä töissä ole ikinä ollut.
[/quote]
Sulla on oikeesti pahoja ongelmia, jos tuo on ainoa, mitä "suustas" päästät
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 00:24"]kerronpa oman kokemukseni :( puoli vuotta avustettavan työtä 18-vuotiaana jätti syvät arvet jonka jälkeen en muutamaan vuoteen ole kyennyt töihin ja opinnot ovat hidastuneet. Olin ensimmäisessä työpaikassani johon minua ei neuvottu millään lailla, avustettava 55 vuotias mies, jolla etenevä sairaus joka ei ollut vielä edennyt paljoa (muutama kerta viikossa hetkellinen kohtaus kun ei pystynyt kävelemään/liikuttaan käsiä ja jalkoja, muutoin kykeni kaikkeen itse), lähentelyt yms alkoi hitaasti esimerkiksi yhtäkkiä sanoi ettei kädet toimi ja minun piti häntä kusella käyttäessä pitää kiinni hänen "vehkeestään" ja muka heiluttaa ja liikuttaa sitä kun muka pissa ei tullut. Kaikkea tuon tyylistä tapahtui, vapaa-ajalla soittoa yms. jotka kaikki yritin kieltää kunnes saman puolen vuoden aikana menetin perheenjäsenen yms. ja en enää ns. jaksanut. En ole koskaan seurustellut, enkä ollut koskaan edes koskenut mieheen mihinkään yksityiseen kohtaan aiemmin, enkä vieläkään kykene seurustelemaan. Monen kuukauden häirinnän jälkeen (johon kuului se esim että keran vessassa käyttäessä huijasi minut runkkaamaan häntä jolloin hän "tuli"), yhtenä päivänä kun hän oli taas fyysisesti normaalissa kunnossa, hän raiskasi minut :( kielsin ja yritin puskea pois, mutta kyseessä mies jolla normaalit miehen voimat (lukuunottamatta pari kertaa viikossa kun ei pysty liikkumaan vaan saa fyysisen kohtauksen, hän siis oli fyysisesti sairas, (vaikka tosin mielisairas sen perusteella mitä toiselle ihmiselle voi tehdä :( ) mutta häntä ei mielestäni voi sääliä kun ei muillakaan "normaaleilla" ihmisillä tule mieleen noin vain hyökätä jonkun kimppuun, oli sitten fyysis) minun elämässä oli tapahtunut niin paljon kaikkea pahaa sinä aikana, siskon menetys ja tuo raiskaus että minulle meni kuukausia ennekuin kerroin poliisille, joka suoraan sanottuna haukkui minut ja sanoi esim että en muka ollut lukenut työsopimusta tarpeeksi tarkkaan yms. vaikka eihän tuo liity asiaan mitenkään? eihän ihmistä saa raiskata tuommoisen tai minkään muunkaan takia, lakimies sanoi että mies saisi varmasti sääliä oikeudessa, jotenka koko asia kaatui siihen, kun lakimies ei ollut paikalla, poliisi sanoi että oli oma vikani kun en aiemmin kertonut asiasta. Nyt oli siis pakko purkautua tänne :( kävin kaupaungissa sanomassa asiasta alueen avustajien edustajalle ja sanoi että tuolle ei voi mitään, että tällaisia asioita tapahtuu :`( elämäni meni täysin pilalle, enkä kykene elämään laisinkaan normaalia elämää :( äiti ja kaikki sanoo vaan että minun tulisi unohtaa koko asia, mutta en voi. ikinä :(
[/quote]
Moi M, ei paljoa kannata huudella näistä asioista netissä. Vaitiolovelvollisuus jatkuu työsuhteen päätyttyäkin.
öh, vittuako jostain vaitiolovelvollisuudesta jos yks on raiskattu ja käytetty hyväksi!???? Ääliö!
Jos tuo yo. kirjoitus pitää paikkansa, niin siinä on poliisi tehnyt virkarikoksen ja lakimies toiminut vastoin ammattietiikkaa. Suosittelen kirjoittajaa soittamaan jollekin toimittajalle, joka tekisi asiasta jutun. Voit myös ottaa yhteyttä johonkin palvelevaan puhelimeen ja kysyä neuvoa, samoin omasta terveyskeskuksesta. Rikosilmoituksen voi myös käydä tekemässä toisessa poliisipiirissä, jos poliisi on selkeästi toiminut väärin kuten tuossa tapauksessa.
Myös nettipoliisi Fobban kanssa voi lähetellä viestiä Facebookissa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 16:36"]Ei helv, ehkei kannata hengailla aaveellä jos on noin herkkänahkainen?
Asia on tismalleen sama kuin se, ettei esim.pankinjohtajan työhön sovi, jos on lyhytpinnainen, huolimaton ja itsekeskeinen. Jokaisella alalla on omat vaatimuksensa ja hoitoalan lisäksi monilla muilla aloilla tarvitaan KUTSUMUS, eli pelkän rahan takia ei ainakaan kauan jaksa tiettyä työtä tehdä.
Jos tosiasiat ottavat päähän niin, että pitää yömyöhään alapeukutella, niin laitapa kone kiinni ja lähde vaikka kävelylle.
[/quote]
LOL tiedän monta pankinjohtajaa joilla juurikin luettelemasi ominaisuudet.
Siinä on tehtävä sitä työtä, eikä voi juoruilla kavereiden kanssa ja surfailla netissä koko aikaa.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 23:58"]
Syitä on monia.
En ole siinä fyysisessä kunnossa, että jaksaisin esim. nostella avustettajaa.
Minulla ei ole kokemusta hoivatyöstä tai avustamisesta, en koe mielenkiintoa siihen myöskään.
En tykkää läheisyydestä, ajatuskin kantaa tai auttaa toista fyysisesti puistattaa.
Koska en omista autoa, työmatka olisi usein mahdoton.
Inhoan kotitöiden tekemistä enkä tosiaan aio tehdä niitä toiselle paskapalkalla.
[/quote]
Tämä voisi olla minun kirjoittamani.
Olen kuullut melkoisia kauhutarinoita, eikä avustajan työ ole todellakaan minua varten. Mutta nostan hattua kaikille, jotka sitä tekevät! Raskasta työtä.
Tuntuu, että jotkut avustettavat kuvittelevat avustajan olevan henk. koht. palvelija, ellei jopa orja. Jos itse joutuisin tilanteeseen, jossa tarvitsisin avustajaa aivan kaikkeen, niin olisin niin kiitollinen henkilölle, joka minua auttaa, etteivät sana riitä.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 23:31"]
auttaako kunta kun meillä on 3 avustajaa, joista vain yhdelle avustajalle eli omalla seurustelukumppanilleen avustettava antaa aina ihan kaikki su ja pyhä vuorot. Näkyy kk palkassa siten että yksi vetää tonnin enemmän kun paljon juhlapyhiä sattuu ?? kokemuksia. Ei laki taida suojella, ja ei siis silloinkaan jos särjette selkänne. Olen tehnyt 6 kk ja ihan poikki, etsin taas normaalimpaa työnantajaa.
[/quote]
Kirjoitin tuon 116 viestin. Otti myös suunnattomasti päähän, että sunnuntait ja pyhät tätä naista avusti aina sen hetkinen "poikaystävä". Miehelle siis vielä maksettiin pyhäkorvausta siitä, että hän vietti naisen kanssa aikaa, harrasti seksiä ym. Hyväksikäyttöä parhaimmillaan. Nainen oli vielä niin tyhmä, että tuntui rakastuvan jokaiseen tapaamansa mieheen, jonka kanssa heti harrasti seksiä ja jolle maksoi vielä avustajan korvausta.
1. Käsittääkseni siihen tarvitsee jonkun koulutuksen. En ole varma.
2. Minulla on jo unelma, jota aion tavoitella.
3. Minulla ei ole minkäänlaksta kokemusta hoiva-alasta tai edes isovanhemmista huolehtimisesta.
4. En ole todellakaan sosiaalinen ihminen. Olisin tylsää ja kömpelöä seuraa.
5. Fyysinen kuntoni on surkea.
Oliko tarpeeksi syitä?