Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut laittavat supisuomalaiset lapsensa esimerkiksi suomalais-ranskalaiseen tai suomalais-saksalaiseen kouluun?
03.12.2007 |
En ymmärrä, mutta haluaisin ymmärtää. Nehän ovat vielä niin mitättömiä kieliä nykyään. Suomalais-englantilaisen vielä jotenkin ymmärtäisin.
Haluan tietää, kun poikani uusi ystävä käy tällaista koulua ja haluaisin ymmärtää sen perheen sielunelämää.
Kommentit (144)
On mahtanut tulla laadukasta jälkeä!? Voi jestas.
Taisitte todeta, että olette sukua ainakin ex-paaville, yhdelle tunnetulle ay-johtajalle ja tälle Idols-kisan Agnesille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
On mahtanut tulla laadukasta jälkeä!? Voi jestas.Taisitte todeta, että olette sukua ainakin ex-paaville, yhdelle tunnetulle ay-johtajalle ja tälle Idols-kisan Agnesille...
Mitään kieltä ei muuten kannata opiskella sen takia että sitten oppisi helpommin muita kieliä. Ihme ettei Ruotsi ole täynnä ranskan osaajia kun se heille mukamas niin helppo kieli on. Kyllä minun kokemukseni mukaan moni ruotsalainen pitää ranskaa melko vaikeana kielenä. Ei siinä muutama yhteinen sana auta.
Vierailija:
Itse luin pitkän ruotsin, joten saksan oppiminen oli tosi helppoa, ja ranskan myös, koska sanastossa on tosi paljon samaa. Ruotsiin kun tuli valtavasti lainasanoja ranskasta aikoinaan.Ja onko ongelma siis oikeastaan pakkoruotsi vai pelkästään yksinkertaisesti lahjattomuus? Alkaa kuulostaa siltä, että moisille oppilaille pitäisi laatia ihan omat opetusohjelmat yhtä kaikki. Onkohan koko peruskouluajatus turha? Miksei palata vanhaan kansalaiskoulu/keskikoulu-malliin sen sijaan, että väkisin tahkotaan, jos rahkeet ei riitä?
Mä olen kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, suomenkielisestä perheestä mutta elänyt ruotsinkielisten sukulaisten ympäröimänä. Pidän ruotsinkielestä, kirjoitin siitä laudaturin aikanaan ja lukion päästötodistuksessa on siitä kymppi. Tykkään kuunnella ruotsinkielistä musiikkia ja lapsuuden kotona asuessa tuli katsottua enemmän Ruotsin telkkari kuin Suomen telkkaria. Nykyisinkin monesti, kun katson jotain ruotsinkielistä ohjelmaa suomeksi tekstitettynä, huomaan että en ole katsonut tekstejä kertaakaan. Eli aika sujuvaa on ruotsinkieleni, eikä minulla ole mitään angsteja sitä kohtaan.
Mutta siltikään en ymmärrä, miksi se on pakollista Suomen kouluissa. Töissäni yksityisellä sektorilla en ole kertaakaan tarvinnut ruotsia. En arkielämässäkään. Mutta monta kertaa olisin tarvinnut venäjää ja se olisi helpottanut asioita kummasti. Saatika lomamatkoilla olisi ollut hyvä osata espanjaa tai italiaa.
Itse puhun myös sujuvaa ranskaa, mutta en näe siinä juurikaan yhtäläisyyksia ruotsin kanssa. Kielioppi on niin erilaista. Joitain sanoja on, mutta niin on suomessa ja venäjässäkin.
Minä ainakin voin sanoa, että olisin nyt paljon tyytyväisempi, jos olisin saanut käyttää ne 2-3 tuntia viikossa jonkun tärkeämmän kielen opiskeluun. Ja lahjattomuus ei sovi minun vastahakoisuuteni syyksi, sillä veikkaan että koulumenestyksen perusteella peittoan aika monta av-mammaa. Minusta vain on väärin, että historian ja pienen vähemmistön vuoksi tuhlataan rahaa ja suunnatonta potentiaalia laajentaa pienen maan kieliosaamista.
Englannin pakollisuuden ymmärrän, sillä se on todellinen maailmankieli. Mutta ruotsin pitäisi ehdottomasti olla valinnainen muiden kielten kanssa.
Vierailija:
Itse luin pitkän ruotsin, joten saksan oppiminen oli tosi helppoa, ja ranskan myös, koska sanastossa on tosi paljon samaa. Ruotsiin kun tuli valtavasti lainasanoja ranskasta aikoinaan.Ja onko ongelma siis oikeastaan pakkoruotsi vai pelkästään yksinkertaisesti lahjattomuus? Alkaa kuulostaa siltä, että moisille oppilaille pitäisi laatia ihan omat opetusohjelmat yhtä kaikki. Onkohan koko peruskouluajatus turha? Miksei palata vanhaan kansalaiskoulu/keskikoulu-malliin sen sijaan, että väkisin tahkotaan, jos rahkeet ei riitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka ovat oppineet englantia ja saksaa helposti ruotsin takia... Ne kun ovat sukulaiskieliä. Ehkä se kiinnostus ranskaa kohtaan ei ole ollut sitten suurta jostain syystä.
Eri kielet ovat aina väyliä toisiin kieliin. Ruotsin kautta olen oppinut myös norjan ja tanskan.
joissain pienemmillä paikkakunnilla näin on. Mutta missään vaiheessa ei Suomessa ole pakollista opiskella englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mahdollista valita muuta kieltä. Muutama koulu kai on, jossa voi valita muun kielen, mutta varmasti 95% kouluissa on pakko aloittaa englannilla.
Esim. täällä meidän paikkakunnalla voi valita englannin, saksan tai venäjän.
Vierailija:
Ei ole mahdollista valita muuta kieltä. Muutama koulu kai on, jossa voi valita muun kielen, mutta varmasti 95% kouluissa on pakko aloittaa englannilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä käytännössä jokainen kolmasluokkalainen opiskelee englantia, koska vaihtoehtoja valita ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli teoreettinen valinnanvapaus on, mutta kun ne 95& kouluista antaa valinnanmahdollisuudeksi vain englannin, niin muun kielen opiskelu tarkoittaa koulun vaihtoa ja omalla kustannuksella kulkemista.
mutta muiden skandinaavikielten ja saksan (ja hollannin) oppimista ruotsi kyllä valtavasti helpottaa. Jos englannille jonkun " parin" haluaisi löytää, ranska ei mielestäni olisi ollenkaan huono vaihtoehto - vaikka kielioppi ja lauseenjäsennys poikkeaakin, sanasto on monin osin yhtenevää, tai siis ääntäminen tietysti poikkeaa paljon, mutta sanojen juuret ovat yhteiset.
Vaikka suuri saksan kielen ystävä olenkin, ranskaa voisin kuitenkin myös suositella - sen taitaminen helpottaa muiden " lattarikielten" , kuten espanjan, italian ja romanian oppimista - jos näille siis myöhemmin tarvetta ilmenee. :) Ei ole sattumaa, eikä pelkästään myöskään maantieteellisen sijainnin vaikutusta, että suurin osa kieliä opiskelevista nuorista Ranskassa valitsee italian tai espanjan - sehän on heille yhtä vaativaa kuin ruotsi tanskalaisille. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vantaan kieliohjelman tavoitteena on turvata kaikkien oppilaiden englannin ja ruotsin kielten taito. Opetuslautakunnan vahvistaman kieliohjelman mukaisesti Vantaan suomenkielisissä peruskouluissa opiskellaan kolmannelta vuosiluokalta alkavana, kaikille yhteisenä A-kielenä englantia. Ruotsin kielen opiskelu alkaa viimeistään 7. vuosiluokalla. Lisäksi neljänneltä vuosiluokalta alkavana, vapaaehtoisena A-kielenä on mahdollisuus opiskella ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. Myös yläkoulut tarjoavat opetussuunnitelmansa mukaisesti valinnaisia kieliä opiskeltavaksi.
Se vie todella paljon aikaa, ruotsin lisäksi on opiskeltava myös toista kieltä, useimmilla se on englanti. Kun meidän äidinkieli on suomi niin osattavissa kielissä on kaksi marginaalikieltä (suomi ja ruotsi) sekä yksi yleismaailmallinen kieli, josta on valtavasti hyötyä eli englanti.
Kannattaa myös huomioida, että jo kahden vieraan kielen opiskelu on useimmille oppilaille ihan kohtuullisen rankkaa. Ei siinä enää mielestäni kolmatta tarvitsisi. Itse olen kohtuullisen lahjakas kielissä ja kyllä se kolmen tai useamman kielen pänttäys yhtä aikaa on todella työlästä.
Tämän pakkoruotsituksen ansiosta monet kielivalinnat eivät edes toteudu! Käytännössä monessa koulussa/kaupungissa menee niin, että 3. luokalta alkaa englanti, viidennellä on valinnaiskielimahdollisuus (usein saksa tai ranska), 7. luokalla alkaa ruotsi. 8. luokalla tarjotaan valinnaiskieliä, jotka eivät useimmissa kielissä toteudu liian vähäisen osallistujamäärän takia. Moni ei halua enää kolmatta vierasta kieltä. Seuraava mahdollisuus kielen opiskeluun on sitten lukiossa ja kokemukseni mukaan lukiokieli menee jo sen verran nopeasti, että opiskelu on huomattavan vaativampaa kuin jos kielen olisi aloittanut jo esim. 5. luokalla, jolloin se olisi vuosien aikana tullut tutuksi ja siihen ehtinyt perehtyä.
Omasta kielitaidosta sen verran, että 3. luokalla aloitin englannin, 7. luokalla ruotsin. 8. luokalla aloitin valinnaisranskan (oli ainoa ryhmä, joka toteutui meidän kaupungissa, siis ainoa 8. luokan valinnaiskieli.. kertoo jo jotain.., kaupungissa 50 000 asukasta). Lukiossa opiskelin saksaa ja ranskaa.
Tulos: englantia osaan hyvin, ruotsia kohtuullisesti, kaikki motivaatio kielen ylläpidosta on mennyt, koska sitä ei koskaan tarvitse. Yläasteella numero oli 10. Ranskaa ja saksaa en koskaan oikein oppinut perusteita pidemmälle, sillä esim. lukio-opetus on hyvin miten sen nyt sanoisi, hyvin pintapuolista eikä asioihin ehditä perehtyä.
Osaan siis suomea ja englantia. Tämä on täyttä totta nyky-Suomessa, kieliä opiskellaan yhä enemmän ja enemmän, mutta ongelmana on se, että kielet pirstaloituvat, otetaan kurssia siitä ja siitä kielestä, mitään kieltä ei opita kunnolla. Lisäksi monissa kaupungeissa on täyttä totta se, että kielivalinnat toteutuvat ainoastaan 3., 5. ja 7. luokalla, seuraava mahdollisuus on vasta lukiossa.
Ai niin olen myös opiskellut kieliä ammattikorkeakoulussa ja täytyy sanoa, että siinä vaiheessa on usein liian myöhäistä. Opiskelu on todella nopeatempoista ja vaatisi vuosien työn, että saisi kunnon kielitaidon, nyt vain pääsee pintaa raapaisemaan.
Lynkkaukseni on näköjään jatkunut täällä päivän aikana. Taisin osua todellakin arkaan paikkaan =). 17
Kyse ei ole lynkkauksesta, vaan siitä että kirjoitit asiasta mistä et mitään tiedä. Etkö voisi ottaa tästä opiksesi ja aukoa päätäsi jatkossa vasta, kun teidät mitä sieltä suusta on tulossa ulos? Ettei tule niitä rupisammakoita.
savu näyttää siis nousevan vieläkin!
jotka pölisee kun hän avaa suunsa.
Itse luin pitkän ruotsin, joten saksan oppiminen oli tosi helppoa, ja ranskan myös, koska sanastossa on tosi paljon samaa. Ruotsiin kun tuli valtavasti lainasanoja ranskasta aikoinaan.
Ja onko ongelma siis oikeastaan pakkoruotsi vai pelkästään yksinkertaisesti lahjattomuus? Alkaa kuulostaa siltä, että moisille oppilaille pitäisi laatia ihan omat opetusohjelmat yhtä kaikki. Onkohan koko peruskouluajatus turha? Miksei palata vanhaan kansalaiskoulu/keskikoulu-malliin sen sijaan, että väkisin tahkotaan, jos rahkeet ei riitä?