Miksi jotkut laittavat supisuomalaiset lapsensa esimerkiksi suomalais-ranskalaiseen tai suomalais-saksalaiseen kouluun?
En ymmärrä, mutta haluaisin ymmärtää. Nehän ovat vielä niin mitättömiä kieliä nykyään. Suomalais-englantilaisen vielä jotenkin ymmärtäisin.
Haluan tietää, kun poikani uusi ystävä käy tällaista koulua ja haluaisin ymmärtää sen perheen sielunelämää.
Kommentit (144)
Kyllä vievät, 2-3 tuntia viikossa yläkoulussa.
Ja jos lapsi lukee kotona kirjoja ja puhuu vanhempien ja kaverien kanssa suomea, niin mitä vielä pitäsi tehdä lisää?
2 - 3 tuntia?? Ja sekö on paljon??
Ja miksi se ruotsi nyt niin vihonviimeinen ajansyöjä on?
Yhtä hyvin yhtä turhaksi - tai paremminkin - voidaan luokitella kuvaamataito (ei kaikki osaa piirtää, miksi siis kiusata turhaan), musiikki (ainahan voi ostaa levyjä), uskonto (satuja, pyh)...
Omat lapsemme ovat olleet englannin kielikylpypäiväkodissa nelivuotiaasta asti. Esikoinen on nyt 1. luokalla ja jatkaa opiskeluja englannin kielellä.
Mielestäni puheet suomen tasa-arvoisesta koulusysteemistä ovat puppua. On todella tuurista kiinni, minkälaiseen kouluun lapsi pääsee ja kenet saa opettajakseen. Varsinkin pääkaupunkiseudun kouluissa on niin paljon epäpäteviä opettajia ties minkälaisella koulutuksella, että huh huh.
Lapsiemme lähikoulu olisi ollut alueen huonomaineisin ja ankein koulu. En missään nimessä halunnut heitä sinne. Siksi teimmekin jo hyvissä ajoin " suunnitelman" lapsiemme tulevaisuutta varten ja ilmoitimme heidän lähellä olevaan kielikylpypäiväkotiin. Päiväkodilla on todella hyvä maine, ja henkilökunta osaavaa ja motivoitunutta.
Yksityisessä päiväkodissa hoito ei tullut edes kalliiksi, kelan tuilla maksoimme/maksamme siitä n.50e enemmän kuussa, kuin maksaisimme todella ala-arvoisesta hoitopaikasta lähipäiväkodissa. (Satun tietämään esim. päiväkodin henkilökuntaongelmista enemmän kuin olisi tarve.)
Olisimme olleet todella typeriä jos emme olisi käyttäneet tilaisuutta hyväksemme. Varmistimme lapsillemme hyvän päiväkodin lisäksi turvallisen ja varman jatkumon kouluun. Mukava koulu, pätevät opettajat, sama ryhmä (4 uutta oppilasta koko ALLE 19 oppilaan ryhmässä entisten eskarikavereiden lisäksi).
Myöskin me oppilaiden vanhemmat olemme tuttuja keskenämme ja pidämme paljon yhteyksiä sähköpostilla ym. Kolmen oppilaan äitiin olen ystävystynyt päiväkotiajoilta niin, että olemme tekemisissä muutenkin. Kiusaamista ei ole, ja pieniinkin asioihin on helppo puuttua kun tunnemme toisemme.
Ja mikä tärkeintä: lapsemme, nyt 7v ja 6v puhuvat todella hyvää ja puhdasta englantia. Tämä ei ole tapahtunut äidinkielen kustannuksella. Molemmat lapset ovat oppineet lukemaan 5v ja heidän äidinkielensä on " virheetöntä" . Esikoinen osaa lukea auttavasti englanniksikin.
Muitakin etuja asiassa on, voisin jatkaa tätä hehkutusta pidempäänkin, mutta ehkä tässä tuli tärkeimmät. Olen siis erittäin tyytyväinen valintaamme, ja niin ovat olleet lapsemmekin!
Kun suurin osa suomalaisista ei sitä käytä käytännössä koskaan. Miksi se ei voisi olla joku valinnainen kieli?
Musiikki ja kuvaamataide on valinnaisia ainakin joillakin luokilla, samoin uskonto ja ET. Jos tuolle linjalle lähdetään, ei koulussa tarvita juuri kuin matematiikkaa. Puhua osaa jokainen, kirjoittamaankin on hyvä oppia ja laskea.
Ruotsi on turha pakollinen aine, vanha kulttuurillinen riippa.
koska haluan laajentaa hänen käsitystään maailmasta. Ruotsin valitsin siksi, että Espoossa on hyviä kielikylpypäiväkoteja ja 3 kielikylpykoulua.
Ilo kielestä näkyy jo nyt, kun lapsi voi mm. katsoa ruotsinkieliset lastenohjelmat ja Tukholmassa ymmärtää mitä ihmiset puhuvat. Nyt kanarianlomalla lapsi sai leikkiseuraa ruotsalaisista lapsista.
Kielikylpyluokalle hakevan täytyy todella läpäistä testi, jossa testataan lapsen valmiuksia äidinkielen lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Niin ja vanhemmat olemme totaalisuomenkielisiä. Olen lukenut A-englannin ja C-ranskan ja nykyään työelämässä minulla on käyttöä vain englannille ja ruotsille (sen avulla voi olla palverissa muiden pohjoismaisten kanssa).
Kuvaamataito, musiikki, matematiikka jne. ovat yleismaailmallisia oppiaineita, ruotsin kieli ei sellainen ole. Ja kyllä se 2-3 tuntia on paljon, se on kokonaisen kielen viikko-opetustunnit! Silläkin ajalla voisi opiskella valinnaista kieltä! Opiskelumotivaatiokin olisi parempi, nyt meiltä koulusta valmistuu oppilaita joiden kielitaito on suomi, englanti ja ruotsi (usein hyvin huono taito) joista maailman mittakaavassa ainoastaan englannista on hyötyä.
Vierailija:
2 - 3 tuntia?? Ja sekö on paljon??Ja miksi se ruotsi nyt niin vihonviimeinen ajansyöjä on?
Yhtä hyvin yhtä turhaksi - tai paremminkin - voidaan luokitella kuvaamataito (ei kaikki osaa piirtää, miksi siis kiusata turhaan), musiikki (ainahan voi ostaa levyjä), uskonto (satuja, pyh)...
on käytännössä avain esimerkiksi historiaan ja isoon osaan Suomen kulttuurista. Sehän on nyt jo karsittu ihan minimiin.
Itse olen opiskellut ekana kielenä ruotsia, eikä se silti estänyt lukemasta pitkää matikkaa ja fysiikkaa, englantia, saksaa, ranskaa ja venäjää.
Outo perustelu, minä tunnen kymmeniä Suomen historiaa hyvin tuntevia jotka eivät osaa sanaakaan ruotsia.
Vierailija:
on käytännössä avain esimerkiksi historiaan ja isoon osaan Suomen kulttuurista. Sehän on nyt jo karsittu ihan minimiin.Itse olen opiskellut ekana kielenä ruotsia, eikä se silti estänyt lukemasta pitkää matikkaa ja fysiikkaa, englantia, saksaa, ranskaa ja venäjää.
vaikea luppua mm. siksi, että mitä tehdään niille kaikille ruotsinkielenopettajille joka ikisessä suomenkielisessä koulussa, kun heidän oppiaineensa määrä romahtaa. Ja jos tunnit loppuu, niiin palkkakin loppuu.
Tämä on myös työpolitiikkaa.
Hyvin suuri osa valitsisi silti edelleen ruotsin kielen.
Vierailija:
vaikea luppua mm. siksi, että mitä tehdään niille kaikille ruotsinkielenopettajille joka ikisessä suomenkielisessä koulussa, kun heidän oppiaineensa määrä romahtaa. Ja jos tunnit loppuu, niiin palkkakin loppuu.Tämä on myös työpolitiikkaa.
todella iso osa on ruotsiksi. Niitä on vähän vaikea tulkita ja lukea, jos ei osaa ruotsia.
Tämän lisäksi ruotsin ja Ruotsin tuntemus on hyvästä, koska kulttuurinen panos ollut suuri.
Ihan hyvin se voisi olla siellä valittavissa muiden kielien joukossa. Jos perheen kulttuurilliset tai muut siteet niin vaativat, voisi lapset laittaa ruotsinkielen opiskeluun.
Suomessa on kai jotain 2200 ruotsinkielen opettajaa, joten mistään valtavasta joukosta ei ole kyse.
Eivät kaikki historiasta kiinnostuneet ole missään arkistoissa tietoja tonkivia. Myös Venäjän kulttuurinen panos on ollut Suomeen suuri, meille on Venäjältä tullut mm. rakennustyyliä yms. Monella suomalaisella on suvussa ollut venäläisiä. Suomalaiset ovat geeniperimältään lähempänä virolaisia kuin ruotsalaisia. Kautta aikojen Viro on ollut Suomelle tärkeä maa. Otetaan samantien opetusohjelmaan venäjä, viro, saame yms.
Vierailija:
todella iso osa on ruotsiksi. Niitä on vähän vaikea tulkita ja lukea, jos ei osaa ruotsia.Tämän lisäksi ruotsin ja Ruotsin tuntemus on hyvästä, koska kulttuurinen panos ollut suuri.
mutta ihan kirkonkirjat yms. on ruotsiksi. Eli jo oman suvun tutkiminen tyssää, jos ei osaa ruotsia... Mikäänhän ei kai estä lukemasta venäjää?? Minä olen opiskellut sitäkin. En todellakaan ole kieltämässä sitä.
ja erityisesti kielissä huono, ei se ruotsin tiputtaminen mitään auta. Pääsee ehkä jonkin verran vähemmän kompuroiden ulos koulusta, mutta hutera ranska ei häntä lämmitä yhtään sen enempää!
Jos taas on lahjakas ja fiksu, oppii tuon ruotsin lisäksi - ja avulla - erinomaisen helposti esim. saksaa ja ranskaa.
On minunkin suvussani täysin puolankielentaidottomat tutkineet sukumme Puolan-haaraa.
Vierailija:
mutta ihan kirkonkirjat yms. on ruotsiksi. Eli jo oman suvun tutkiminen tyssää, jos ei osaa ruotsia... Mikäänhän ei kai estä lukemasta venäjää?? Minä olen opiskellut sitäkin. En todellakaan ole kieltämässä sitä.
Kun opiskeluun on edes jotain mielenkiintoa on tuloksetkin paremmat. Minusta nuo ovat täysin typeriä perustelua että ruotsin kielen avulla oppii erinomaisen helposti saksaa ja ranskaa. Ei todellakaan pidä paikkaansa!
Vierailija:
ja erityisesti kielissä huono, ei se ruotsin tiputtaminen mitään auta. Pääsee ehkä jonkin verran vähemmän kompuroiden ulos koulusta, mutta hutera ranska ei häntä lämmitä yhtään sen enempää!Jos taas on lahjakas ja fiksu, oppii tuon ruotsin lisäksi - ja avulla - erinomaisen helposti esim. saksaa ja ranskaa.
Vierailija:
Tuohon yhteen kommentoin sen verran että lapsi ei missään tapauksessa saavuta äidinkielen tasoista kielitaitoa vain olemalla esim. ranskankielisessä koulussa! Äidinkielen veroiseen taitoon tarvitaan toki paljon muutakin kuin se koulussa kuultu kieli.
ettei todellakaan vie!