Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minkälainen ihminen ei tykkää eläimistä?

Vierailija
27.09.2013 |

Juttelin pitkästä aikaa erään työkaverini kanssa ja kerroin, että meillä on kissa. Tähän työkaveri sanoi, että hän ei tykkää ollenkaan mistään eläimistä, ei kissoista, ei koirista, ei mistään. Hän ei ole kuulema koskaan halunnut lemmikkiä, eikä hänellä ole koskaan sellaista ollutkaan. Työkaveri on myös paatunut sinkku ja huomasin taas kuinka vähän yhteistä meillä on.

 

Jäin kuitenkin miettimään minkälainen tuo ihminen on yleensäkin. En tunne häntä paremmin, enkä välttämättä haluakaan tuntea - tunnetteko te jonkun tällaisen ihmisen? Minkälainen ihminen on eläimiä lähes inhoava ihminen muuten? :-/

Kommentit (115)

Vierailija
21/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kaksi kaveria jotka kummatkaan eivät pidä eläimistä. Jyrsijöiden ja muiden pienten eläinten pitäminen on heistä ällöttävää ja naurettavaa. Kissat ja koirat ovat likaisia ja turhia luontokappaleita heidän mlelestään. 

 

Toinen eläintenvihaaja on pinnallinen omanedun tavoittelija ja toinen on jotenkin erikoinen koska hänellä on joidenkin ihmisten kanssa tosi paljon draamaa (esim. anoppi, neuvolan henkilökunta) vaikka kukaan muu ei huomaa miten kamalia nuo vastapuolet ovat. Lisäksi molemmille tapahtuu todella aina kaikkea epätavallista esim. luullaan 13-vuotiaaksi vaikka on yli 30 ja tyylikin sen mukainen, ventovieras ihminen haluaa shoppailuavuksi koska kaverilla on niin ihana tyyli, suuryrityksen pomo olisi valmis maksamaan kaikki kulut (asuminen, matkat) jotta saisi kaverin firmaansa töihin jenkeissä, toinen kaveri myös on vartaloltaan sellainen että parin viikon treeni 10-15min päivässä ilman painoja kasvattaa reilusti lihaksia ja poistaa selluliitin. Toinen myös pelkää itikoita niin paljon että saattaa juosta päättömästi karkuun hyttystä (kerran mm kaatui paetessaa ja sai isot mustelmat). Myös asunnon parvekkeen ohi lentävä lokki säikäyttää.

 

 

Vierailija
22/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en pidä mistään eläimistä. Osittain myös pelkään eläimiä. Ihmisiä taas rakastan, olen siis hyvin paljon ihmisiin suuntautunut ihminen ja opiskelualani ja työnikin ovat hyvin vahvasti ihmisiin suuntautuneita.

 

Olen ehkä vähän neuroottinen, tykkään siisteydestä ja tietynlaisesta elämän hallinnasta. En tiedä onko tällä jotakin tekemistä sen kanssa, että en tykkää eläimistä. Ja olen erittäin vieraantunut luonnosta, sen voin myöntää. En ole myöskään kiinnostunut luonnosta, vaan lähinnä vain ihmisen rakentamasta kulttuurista. Esim. lenkillä ollessani juoksen kaduille ja ihailen erilaisia taloja, kun tuntuu, että monet muut haluavat juosta luonnon keskellä, esim. metsässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Multa puuttuu täysin tietynlainen hoivavietti ja viehtymys eläimiin sekä lapsiin. Rakastan kavereitani ja ihmisten kanssa olemista, mutta en saa mitään irti eläimistä ja lapsista, joiden kanssa en pysty keskustelemaan omalla tasollani.

Ja joo, mulla ei ole (eikä tule) lapsia tai eläimiä, vaikka av:lla roikunkin.

Vierailija
24/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Henkisesti jälkeenjäänyt empatiakyvytön paskiainen!

Vierailija
25/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 17:51"]

Henkisesti jälkeenjäänyt empatiakyvytön paskiainen!

[/quote]

Häh?!?

 

Vierailija
26/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En erityisesti pidä eläimistä. En ole koskaan halunnut lemmikkiä ja lähinnä ärsyynnyn muiden lemmikeistä. En tiedä miksi eläimistä pitäisi tykätä, ei jollain sammakolla tai kissallakaan varmaan ole mitään erityisen lämpimiä tunteita minua kohtaan. Arvostan kyllä esimerkiksi opas- ja pelastuskoiria ja ymmärrän, että muuten yksinäiselle ihmiselle lemmikki voi olla todellinen henkireikä. Silti MINÄ en tunne mitään erityistä vetoa eläimiin. Joku kirjoitti, että jos ei tykkää eläimistä, ei varmaan pidä sitten lapsistakaan. En kyllä ymmärrä, miksi lapsista täytyy pitää. Läheisten lapset ovat minulle tärkeitä ja rakkaita, mutten voi sanoa pitäväni kaikista lapsista yleisesti. Harva kai kertoo pitävänsä aikuisista?

 

En osaa tietenkään arvioida itseäni puolueettomasti, mutta mielestäni olen melko tavallinen ja normaalijärkinen ihminen. Luonteeni hyviksi puoliksi voisin lukea herkkyyden, rauhallisuuden ja sovinnollisuuden. Huonoja puolia ovat ainakin erakkomaisuus, ailahtelevuus ja turhantarkkuus. En ole kasvissyöjä, mutta olen yrittänyt vähentää lihansyöntiä pariin kertaan kuukaudessa. Tuontantoeläimiä pitäisi mielestäni kohdella paremmin. Ostan luomumunia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esimerkiksi yksi mun hyvä kaveri. Fiksu, mukava ja täysin tervepäinen ihminen. On myös sosiaalinen, perheellinen ja ihan normaalilla tavalla empaattinen. Ei se eläimiä erityisesti inhoakaan, muttei niistä myöskään erityisesti pidä. Mulla on koira, jonka kanssa voidaan käydä yhdessä kävelyllä, mutta that's it. Ei kaikki vaan tykkää eläimistä...

Vierailija
28/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkin olen monien mielestä aika kontrollifriikki siivousintoilija mutta mulla on silti rottia :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jaa. Valkoiset varmaan tykkäävät eläimistä eniten, sitten keltaihoiset ja sitten muut. Luonto kiinnostaa lähinnä valkoisia.

Vierailija
30/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko myöntää, että olen itse varsin ennakkoluuloinen juuri tällaisia ihmisiä kohtaan (neutraali suhtautuminen kuitenkin ok). Koen, että maailmankuvamme ovat niin kaukana toisistaan ettei meillä ole mitään yhteistä, sillä työnikin on eläinten parissa. Toisaalta tällaiset ihmiset taas varmaan pitävät minua vähän outona. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 17:38"]

Kyllä siinä aina vähän hieraisee silmiään, kun muuten fiksu aikuinen alkaa leperrellä jollekin koiralle tai antaa suukkoja kanille. Mutta kukin tavallaan, ei se minulta ole pois että ihmiset rakastavat lemmikkejään.

[/quote]

Mä olen juuri tällainen. Mun on ihan fyysisesti mahdotonta olla jukeltamatta "ui, pieni kisumisumisu, ootko sä pieni söpönöpöpöpö, kutsiwutsi" kun näen esim. kissimirrin ulkona. Koiratkin nostavat aina hymyn kasvoille ja tekisi mieli mennä halaamaan ja upottamaan naama niiden pehmeeseen turkkiin. Oon semmoinen viileä bisnesnainen ihmisten seurassa, mutta eläinten kanssa en pysty olemaan taantumatta 7-vuotiaan tasolle. Karvaturrit ovat vaan niin vastustamattomia :D

Vierailija
32/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en pidä mistään eläimistä. Pidin ihan pienenä lapsena, alle kouluikäisenä ja haaveilin kaikista maailman lemmikkieläimistä. Halusin kissoja ja koiria ja sata kania.

Ekaluokkalaisena kimppuuni hyökkäsi koira. Sen käskettiin hyökätä kimppuuni, omistaja oli häiriintynyt ja humalassa. Koira oli iso, rotua en muista. Koira kaatoi minut takaapäin suoraan asfalttiin ja puri jalkaan. Koira lopetettiin heti tapauksen jälkeen ja vanhempani saivat jotain korvauksia. 

Sen jälkeen en ole halunnut olla missään tekemisissä minkään eläimen kanssa.

Ehkä sitten olen empatiakyvytön ja hirveä ihminen, jolle kannattaa nyrpistellä nenäänsä, eikä esimerkiksi kysyä, mistä eläinrakkaudettomuus johtuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aah, tiedän tuon ihmistyypin! :D Voi että te ootte päivän piristys tässä takakireässä, nipottavassa maailmassa. Minulla on siis koira, ja koiran omistamisen yksi parhaista puolista on aina silloin tällöin nähdä, kuinka ulkopuolisen silmin täysin normaali vastaantulija pimahtaa, alkaa puhua kummallista mökellystä ja paijaa koiraa kuin ei ois koskaan nähnyt mitään ihanampaa. Koirani menee aina sekaisin ilosta näistä ihmisistä ja minä tulen myös hyvälle tuulelle. Että kiitti. :)

 

 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 17:38"]

Kyllä siinä aina vähän hieraisee silmiään, kun muuten fiksu aikuinen alkaa leperrellä jollekin koiralle tai antaa suukkoja kanille. Mutta kukin tavallaan, ei se minulta ole pois että ihmiset rakastavat lemmikkejään.

[/quote]

Mä olen juuri tällainen. Mun on ihan fyysisesti mahdotonta olla jukeltamatta "ui, pieni kisumisumisu, ootko sä pieni söpönöpöpöpö, kutsiwutsi" kun näen esim. kissimirrin ulkona. Koiratkin nostavat aina hymyn kasvoille ja tekisi mieli mennä halaamaan ja upottamaan naama niiden pehmeeseen turkkiin. Oon semmoinen viileä bisnesnainen ihmisten seurassa, mutta eläinten kanssa en pysty olemaan taantumatta 7-vuotiaan tasolle. Karvaturrit ovat vaan niin vastustamattomia :D

[/quote]

Vierailija
34/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 16:45"]

Erittäin kontrollihakuinen ihminen ei kestä eläimiä (eikä usein lapsiakaan) koska eläimet sotkevat hyvän ja täsmällisen maailmanjärjestyksen, niistä lähtee karvaa ja ääntä ja ne hengittävät ja jos työntää nenänsä oikein syvälle niiden suuhun niin huh kuinka pahalta niiden henki haisee.

[/quote]

Ai. Itse luulin että juuri kontrollinhaluiset ihmiset hankkivat eläimiä koska niitä voi komentaa ja kontrolloida. Varsinkin koirat ovat henkisesti isäntänsä orjia, joten siinä on selkeä valtasuhde, jonka uskon tuottavan suurta mielihyvää joillekin ihmisille.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:27"]

Aah, tiedän tuon ihmistyypin! :D Voi että te ootte päivän piristys tässä takakireässä, nipottavassa maailmassa. Minulla on siis koira, ja koiran omistamisen yksi parhaista puolista on aina silloin tällöin nähdä, kuinka ulkopuolisen silmin täysin normaali vastaantulija pimahtaa, alkaa puhua kummallista mökellystä ja paijaa koiraa kuin ei ois koskaan nähnyt mitään ihanampaa. Koirani menee aina sekaisin ilosta näistä ihmisistä ja minä tulen myös hyvälle tuulelle. Että kiitti. :)

 

 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 17:38"]

Kyllä siinä aina vähän hieraisee silmiään, kun muuten fiksu aikuinen alkaa leperrellä jollekin koiralle tai antaa suukkoja kanille. Mutta kukin tavallaan, ei se minulta ole pois että ihmiset rakastavat lemmikkejään.

[/quote]

Mä olen juuri tällainen. Mun on ihan fyysisesti mahdotonta olla jukeltamatta "ui, pieni kisumisumisu, ootko sä pieni söpönöpöpöpö, kutsiwutsi" kun näen esim. kissimirrin ulkona. Koiratkin nostavat aina hymyn kasvoille ja tekisi mieli mennä halaamaan ja upottamaan naama niiden pehmeeseen turkkiin. Oon semmoinen viileä bisnesnainen ihmisten seurassa, mutta eläinten kanssa en pysty olemaan taantumatta 7-vuotiaan tasolle. Karvaturrit ovat vaan niin vastustamattomia :D

[/quote]

[/quote] Kuinkakohan monta lempinimeä meidän kissalla on... Varmaan 20? Pidän myös koirista ja ne näyttävät tykkäävän minusta ja hyväksyvän minut heti, joidenkin omistajien yllätykseksi jopa todella nopeasti. Lapsuuden perheessäni oli aina 1-2 eläintä ja en voisi oikein kuvitella eläväni ilman lemmikkiä, myös lapsille kissasta on tullut hyvä ystävä! :) t. Ap

Vierailija
36/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 16:45"]

Erittäin kontrollihakuinen ihminen ei kestä eläimiä (eikä usein lapsiakaan) koska eläimet sotkevat hyvän ja täsmällisen maailmanjärjestyksen, niistä lähtee karvaa ja ääntä ja ne hengittävät ja jos työntää nenänsä oikein syvälle niiden suuhun niin huh kuinka pahalta niiden henki haisee.

[/quote]

Ai. Itse luulin että juuri kontrollinhaluiset ihmiset hankkivat eläimiä koska niitä voi komentaa ja kontrolloida. Varsinkin koirat ovat henkisesti isäntänsä orjia, joten siinä on selkeä valtasuhde, jonka uskon tuottavan suurta mielihyvää joillekin ihmisille.

 

[/quote]

Kyllä selkeästi huomaa, että sä et oikein tunne koirien sielunelämää. Ja vielä vähemmän kissojen, tai vaikka kanien... :D

 

Ai anteeksi, ei kai pitäisi sanoa sielunelämää. No sanotaan vaikka sitten psykologiaa... ;)

 

Vierailija
37/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanko tosissaan arvotatte ihmisiä sen perusteella, pitävätkö he eläimistä vai eivät? Jaotteletteko ihmisiä myös muiden seikkojen perusteella hyviin ja huonoihin? Että jos ei tykkää haitarinsoitosta on sellainen tai tällainen?

Vierailija
38/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

koira olla ehka paras pataruoka mutta myös joku osat saa pippuri pihvi medium maukas

Vierailija
39/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitteko eläinten ystävät olla sellaisen ihmisen kanssa, joka inhoaa eläimiä? Otin lapsuuden kodista pois muuttaessani melkein heti kissan ja oli erittäin selvää, että jos haluaa minut, tulee kissa mukana, muuta vaihtoehtoa ei ollut. Allergiakaan ei välttämättä olisi ollut riittävä, en kovin helposti kissastani luovu. Ja löysinhän minä miehen, joka oli minun lisäkseni lääpällään myös kissaani. :)

Vierailija
40/115 |
27.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:37"]

Ai. Itse luulin että juuri kontrollinhaluiset ihmiset hankkivat eläimiä koska niitä voi komentaa ja kontrolloida. Varsinkin koirat ovat henkisesti isäntänsä orjia, joten siinä on selkeä valtasuhde, jonka uskon tuottavan suurta mielihyvää joillekin ihmisille.

[/quote]

Kyllä selkeästi huomaa, että sä et oikein tunne koirien sielunelämää. Ja vielä vähemmän kissojen, tai vaikka kanien... :D

[/quote]

Kerro mistä sen selkeästi huomaa ja miten. Ilman perusteluja kommenttisi on arvoton.