Papin vaimo vastailee hetken kysymyksiin

Vierailija:

Ihanko todella määrittelette itsenne miehenne ammatin ja aseman mukaan? Mikä on koulutuksesi ap? Milloin palaat työelämään vai aiotko jäädä vain rouvaksi? En oikein ymmärrä...

Tällä hetkellä todellakin määrittelen (tai paremminkin: minut määritellään) mieheni ammatin kautta, sillä olen lasten kanssa kotona ja olemme asuneet tällä paikkakunnalla melko lyhyen aikaa. Eli minut tunnetaan vain " sen nuoremman papin vaimona" . Aikaisemmalla asuinpaikkakunnallamme tilanne oli toinen, kun minulla oli " omakin elämä" .

Koulutukseltani olen FM (historia), mutta nyt siis kotiäitinä. Tarkoitukseni on mennä töihin sitten kun lapset ovat vähän isompia ja kun olemme muuttaneet vähän isommalle paikkakunnalle (täältä minulle ei löydy koulutusta vastaavaa työtä).

Aiotteko muuttaa omistusasuntoon ihan taloudellisista syistä?

muuta työtä ei ole tarjolla? Tai johonkin yritykseen toimistohommiin?

Vierailija:

Paljonko miehesi tienaa kuukaudessa?

Onko hän sinun mielestä ansainnut palkkansa?

Mieheni kuukausipalkka on 2380e. Mitään pyhä-, ilta- tai muitakaan lisiä ei ole. Työtä on niin paljon kuin vain jaksaa tehdä ja silti aina kuulee kyliltä, kun " ei se pappi käynyt siellä eikä ollut mukana täällä" . Eli koskaan hän ei ole seurakuntalaisten mielestä tehnyt tarpeeksi töitä, vaikka päivät jo nykyiselläänkin venyvät välillä 12 tunnin mittaisiksi. Papillahan siis tosiaankin on muutakin työtä kuin sunnuntain jumalanpalvelukset (jotka nekin pitää valmistella jossain välissä)

Teologian maisteriksi opiskellaan noin viisi vuotta ja lisäksi kirkko järjestää papeille omaa koulutustaan. Eli ei tuo palkka nyt niin hurjan iso ole koulutukseen tai työmäärään nähden.

Emme asu pappilassa vaan kunnan rivitaloasunnossa vuokralla. Omistusasunnosta meidän ei kannata edes haaveilla ennen kuin tiedämme mihin asetumme pysyvästi asumaan.



Pappilaan en suostuisi muuttamaan. Hyvä kun saamme tämän nykyisen asunnon jotenkin pidettyä kunnossa...

t. " Sen Halloween-papin vaimo"

olisi joitain isoja ongelmia kuten perheväkivaltaa tai uskottomuutta?



Minä olen nimittäin kasvanut pappispiireissä. Kahdella papilla oli näin jälkeenpäin tarkasteltuna normaali perhe-elämä, yhdellä oli uusia vaimoja, lapsia ja avioliittoja ja sen vuoksi muuttoja uusille paikkakunnille uuden perheen kanssa (salaisuus säilyi paremmin suojassa seurakuntalaisilta, ehkä joku virkakatkos, mutta ei muuta seuraamuksia) ja yksi pappi eli päällisin puolin normaalisti kunnes paljastui vakavaa perheväkivaltaa.



Oman kokemukseni pohjalta papeilla on vähintään yhtä paljon ongelmia yksityiselämässään kuin muilla ihmisryhmillä. En siis nosta heitä muita paremmiksi ihmisiksi, minua huvittaa kun jotkut luulevat.

En todellakaan aio edes hakea töitä ennen kuin lapset ovat vähän isompia. Vanhempikin on vasta kahden. Kyllä sitä töitä ehtii tehdä myöhemminkin.

käytättekö ehkäisyä?



Kyllä, käytämme ehkäisyä (vaikkei aiempien vastausten perusteella ehkä uskoisikaan).





hyväkstttekö naispappeuden?



Miehelläni ei ole selkeää kantaa naispappeuskysymykseen, mutta joka tapauksessa hän tekee yhteistyötä myös naispappien kanssa. Itse suhtaudun naispappeuteen kielteisesti.

luetteko iltarukouksen kimpassa ääneen joka ilta



Kyllä pyrimme siihen. Se on ollut tapana myös lapsuuden kodeissamme, vaikka emme olekaan pappien lapsia.

meillä on itse rakennettu omakotitalo, mulla korkeakoulututkinto ja virka. Vaikka juuri nyt olen hoitovapaalla.



pappien perheissä varmasti saoja ongelmia kuin mullakin, ainakin meillä riidellään välillä hurjastikin. Ihmisiähän me kaikki ollaan.

pappi joutuu kaitsemustyönsä takia vastaamaan viimeisellä tuomiolla myös virkansa hoitamisen ja sanassa pysymisen. eli mun mielestä ei homo tai lesbo voi olla pappeja tai avoliitossa elävä tai kännäämässä käyvä. oman elämän esimerkki tärkeä, tiedän että kaikki ollaan vajavaisia, mutta pappien kuuluu olla esimerkillisiä.

Vierailija:

Tunnetko tai tiedätkö pappisperheitä

olisi joitain isoja ongelmia kuten perheväkivaltaa tai uskottomuutta?

Oman kokemukseni pohjalta papeilla on vähintään yhtä paljon ongelmia yksityiselämässään kuin muilla ihmisryhmillä. En siis nosta heitä muita paremmiksi ihmisiksi, minua huvittaa kun jotkut luulevat.

Itse en henk. koht. tunne, mutta tiedän, että pappien perheissä on ihan samanlaisia ongelmia kuin kaikissa muissakin perheissä. Papit ovat ihan tavallisia ihmisiä siinä missä muutkin. Itseäni toisaalta huvittaa, mutta toisaalta myös suuresti ärsyttää sellainen jalustalle nostaminen. Ihan kuin se pappisvihkimys jotenkin muuttaisi ihmistä paremmaksi tai erilaiseksi. Kyllä mieheni ainakin on ihan yhtä rasittava - ja ihana - kuin ennen pappisvihkimystäänkin.

Vierailija:

Otan osaa ;)

t. " Sen Halloween-papin vaimo"

Meillä olisi toimittu ihan samoin kuin teilläkin. Itse asiassa syy, miksi päädyimme ketjua seuraamaan oli se, että huikkasin miehelleni viestisi luettuani: " Hei, täällä on sinusta kertova viesti"

OT: Missä hiippakunnassa miehesi on töissä? Ihan vaan uteliaisuuttani kyselen.

Vierailija:

pappi joutuu kaitsemustyönsä takia vastaamaan viimeisellä tuomiolla myös virkansa hoitamisen ja sanassa pysymisen. eli mun mielestä ei homo tai lesbo voi olla pappeja tai avoliitossa elävä tai kännäämässä käyvä. oman elämän esimerkki tärkeä, tiedän että kaikki ollaan vajavaisia, mutta pappien kuuluu olla esimerkillisiä.

Itse olen aivan samaa mieltä kanssasi. Ja pappislupauksessa pappi myös lupaa pyrkiä olemaan esimerkkinä seurakunnalle (en nyt muista tarkkaa sanamuotoa). Tietenkään kukaan ei voi siinä täysin onnistua ja aina pitää muistaa se, että ihmisiä ne papitkin ovat ja siksi vajavaisia (Onneksi. Olisi ihan kamalaa elää täydellisen ihmisen kanssa)

" Miten suhtaudutte muihin uskontoihin? esim. jehoviin ja muslimeihin?"



Mielestämme kristinusko on ainut oikea uskonto. Se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi olla tekemisissä muiden uskontojen edustajien kanssa ilman että yrittäisimme käännyttää heitä. Esim. ollessani vaihdossa ulkomailla yksi parhaista ystävistäni oli buddhalainen.

Tarkoitin sillä ¿Otan osaa¿ ¿lausahduksellani aiemmin jotain selaista että aivan käsittämättömiä kysymyksiä tulee tuolla kysymyksenasettelulla ¿ ihan mahdottomia vastata ja lisäksi monet näyttävät ihan sitlä että joku tosissaan kuvittelee että kaikilla papeilla ¿ tai pappien puolisoilla ¿ on asioihin sama mielipide tai näkemys.



Mutta sen verran mielenkiintoisia kysymyksiä kuin myös vastauksia on tullut että päätin yrittää minäkin osaltani vastata tähän kysymyspatteriin ihan jo siltä kannalta että tulisi selväksi että me pappien puolisotkin olemme kovin erilaisia ihmisiä keskenämme.



Tosin tässä vastaamisessa tökkii erityisen paljon se, että EN TODELLAKAAN määrittele itseäni mieheni ammatin perusteella vaan pikemminkin tosiaan koen mieheni ammatin rasitteena ja ikävänä tosi-asiana kuten jo siinä edellisessä viestiketjussa totesin. Minulla on oma ammatti, ura ja ambitiot, en jaa mieheni työnäkyä enkä osallistu hänen työhönsä ja ennen kaikkea toivoisin että muutkaan eivät määrittelisi minua mieheni ammatin mukaan mikä tuntuu olevan joskus kohtuuton pyyntö vaikka asumme isossa kaupungissa ja eri seurakunnan alueella kuin missä mies on töissä.







No joo. Tässä minun vastauspatterini joka varmaankin poikkeaa aika paljon AP:n vastauksista:





¿siis eikö se ole ihan hirveätä? miehellä on käsittämättömät työajat, seruakuntalaiset vahtii koko perheen käytöstä koko ajan ja mitkään asiat ei ole omia?¿

Kyllä ¿ se on aivan hirveätä. Siitä syystä asummekin isossa kaupungissa ja toisen seurakunnan alueella, missä aika harva tietää asian. Onneksi olen myös luonteeltani sellainen etten anna toisten mielipiteiden tai kommenttien juurikaan vaikuttaa.



¿Odotitteko hääyöhön, ennen kuin antauduitte toisillenne?¿

Emme odottaneet. Tosin avoliitossa emme olisi voineet asua, koska mieheni ei olisi saanut pappisvihkimystä, joten kyllä mieheni tuleva ammatti siinä mielessä vaikutti nopeuttavasti hääsuunnitelmiimme.



¿oletko sen papin vaimo, joka räyhäsi halloween-mukeloille??¿

Kyllä olen



¿Onko muitakin asentoja käytössä kuin lähetyssaarnaaja;)¿

Kyllä on koko patteri käytössä, mielikuvituksen mukaan.



¿Kuinka tekopyhiä te olette? Entäs kaksinaismoralisteja?¿

Vaikea kysymys, osaatko vastata itse? En ole ¿yhtä kappaletta¿ mieheni kanssa vaan olemme ihan erillisiä yksilöitä omine ajatuksinemme ja mielipiteinemme. Mieheni puolesta en oikein osaa vastata. Itse olen aika itsepäinen, suorapuheinen ja rehellinen ihminen, joten en usko että kovinkaan moni minut tunteva nimittäisi minua tekopyhäksi tai kaksinaismoralistiksi, pikemminkin herätän usein ¿pahennusta¿ seurakunnallisissa piireissä ;)



¿Montako lasta? Asutteko kaupungissa?¿

Kolme lasta, asumme kaupungissa.



¿Kirkonmiesten rouvat! Ihanko todella määrittelette itsenne miehenne ammatin ja aseman mukaan? Mikä on koulutuksesi ap? Milloin palaat työelämään vai aiotko jäädä vain rouvaksi? En oikein ymmärrä...¿

Tähän taisin jo osittain vastata tuolla aiemmin. En todellakaan määrittele itseäni mieheni ammatin mukaan ja minua häiritsee erittäin paljon se, että jotkut ihmiset joskus niin tekevät. Minulla on korkeakoulututkinto ja runsaasti jatko-opintoja, eli olen korkeammin koulutettu kuin mieheni. Olen työelämässä ja perheessämme on lastenhoito ja siihen liittyvät vapaat jaettu tasapuolisesti molempien puolisoiden kesken, kuten myös kaikki muu kodin ja lasten huoltamiseen liittyvä työ.



¿Paljonko miehesi tienaa kuukaudessa? Onko hän sinun mielestä ansainnut palkkansa?¿

En suoraan sanottuna tiedä, bruttopalkka lienee vähän yli kaksi tonnia. Palkka on ehdottomasti aivan liian pieni sekä koulutukseen että työmäärään nähden. Suurin vääryys on se, että työaikoja ei ole, ilta-, viikonloppu-, yö- ja leirityöt teetetään samalla peruspalkalla, muihin ihmisiin nähden pidempiä työaikoja ja suurempaa työpäivien määrää ei korvata mitenkään, työnantajan vaatima kirkon jäsenmaksu (kirkollisvero) ei ole verovähennyskelpoinen tulonhankkimiskulu jne. Suoraan sanottuna työnantaja törkeästi käyttää hyväkseen työajattomuutta.



¿Asutteko pappilassa? Jos kyllä, niin potuttaako kun on niin paljon siivottavaa? Paljonko vuokra on? Aiotteko muuttaa omistusasuntoon ihan taloudellisista syistä?



Emme asu pappilassa enkä suostuisi sellaiseen ikinä muuttamaan, joten mieheni osalta sellaiset työpaikat jäävät hakematta joihin kuuluu asumisvelvollisuus pappilassa (tai sitten hän saa muuttaa sinne yksin).



¿käytättekö ehkäisyä? hyväkstttekö naispappeuden?¿

Käytämme ehkäisyä.

Toisessa kysymyksessä meidät taas niputetaan mieheni kanssa yhteen blokkiin, mutta taidamme onneksi olla asiasta myös aika lailla samaa mieltä. Emme vain hyväksy naispappeutta vaan se on kyllä ehdoton edellytys sille että mieheni ylipäänsä voi työskennellä luterilaisessa kirkossa, koska kaikkien ihmisten tasa-arvo on kyllä meille yksi luovuttamaton asia myöskin uskonnollisessa mielessä. Ei olisi mahdollista että joku tehtävä suljettaisiin pois toiselta sukupuolelta.



¿luetteko iltarukouksen kimpassa ääneen joka ilta¿

Ei lueta kimpassa, mutta lapsille kyllä jompikumpi meistä käy iltarukouksen sängyn vieressä lukemassa.

¿Tunnetko tai tiedätkö pappisperheitä, joissa olisi joitain isoja ongelmia kuten perheväkivaltaa tai uskottomuutta?¿

Mikä on pappisperhe? Ei nyt äkkiseltään tule mieleen ketään kuka näitä olisi mainostanut julkisesti, mutta aivan varmasti pappien perhe-elämä on hyvin samanlaista kuin kaikilla muillakin ihmisillä ihan kaikkine ongelmineen.



¿mun mielestä pappien perheet on suurennuslasin alla. pappi joutuu kaitsemustyönsä takia vastaamaan viimeisellä tuomiolla myös virkansa hoitamisen ja sanassa pysymisen. eli mun mielestä ei homo tai lesbo voi olla pappeja tai avoliitossa elävä tai kännäämässä käyvä. oman elämän esimerkki tärkeä, tiedän että kaikki ollaan vajavai-sia, mutta pappien kuuluu olla esimerkillisiä.¿

Tällaiset tiukkapipojen ahdasmieliset näkemykset ovat yksi niistä syistä minkä takia en halua olla missään tekemi-sissä mieheni työn kanssa ;)



¿OT: Missä hiippakunnassa miehesi on töissä? Ihan vaan uteliaisuuttani kyselen.¿

Valitettavasti en halua vastata tähän kysymykseen, ei kuitenkaan missään ihan tiukkapipoisimmassa hiippakunnassa.



¿Miten suhtaudutte muihin uskontoihin? esim. jehoviin ja muslimeihin?¿

Jälleen kerran minut ja mieheni niputettu yhteen... Itse suhtaudun varsin neutraalisti kaikkien uskontojen edustajiin niin kauan kuin he eivät ole tuputtamassa omaa näkemystään muille. Mielestäni ihmisillä on täysi vapaus uskoa siihen mihin uskovat ja toteuttaa uskonnollisia näkemyksiään lakien ja asetusten rajoissa. Toisten elämän rajoittamista, ihmisten vahingoittamista tai hyvin tunkeutuvaa lähetystyötä en hyväksy minkään uskonnon edustajilta. Mielestäni lainsäätäjän tulisi kohdella kaikkia uskontoja tasapuolisesti.

näin teologian opiskelijan näkökulmasta. On se jännä, millaisia ennakkokäsityksiä ihmisillä on papeista. Eikä muisteta ollenkaan, että jokainen pappi on oma yksilönsä...



Itse olen huomannut, että yleensä aina kun tulee puhetta teologian opinnoistani jonkun tuntemattoman kanssa a) keskustelukumppani alkaa pyytelemään anteeksi kiroiluaan, selittelemään alkoholinkäyttöään, perustelemaan miksi ei käy kirkossa jne. b) saan kuulla pitkän selvityksen siitä, mitä kaikkea kirkossa ja koko kristinuskossa onkaan pielessä ja miten p...a ja tekopyhä pappi sielläkin paikkakunnalla oli, c) minulta aletaan tentata mielipidettäni homoista, naispappeuden vastustajista (miespuolisilta kuulema kysytään aina kantaa naispappeuteen), jne.



Hauskinta näissä keskusteluissa on se, että minuun lyödään tietty leima jo heti opiskelemani alan perusteella. Välillä en edes jaksa alkaa selittää, etten aio papiksi vaan tutkijaksi ja etten edes kuulu kirkkoon...

Vierailija:

näin teologian opiskelijan näkökulmasta. On se jännä, millaisia ennakkokäsityksiä ihmisillä on papeista. Eikä muisteta ollenkaan, että jokainen pappi on oma yksilönsä...

Itse olen huomannut, että yleensä aina kun tulee puhetta teologian opinnoistani jonkun tuntemattoman kanssa a) keskustelukumppani alkaa pyytelemään anteeksi kiroiluaan, selittelemään alkoholinkäyttöään, perustelemaan miksi ei käy kirkossa jne. b) saan kuulla pitkän selvityksen siitä, mitä kaikkea kirkossa ja koko kristinuskossa onkaan pielessä ja miten p...a ja tekopyhä pappi sielläkin paikkakunnalla oli, c) minulta aletaan tentata mielipidettäni homoista, naispappeuden vastustajista (miespuolisilta kuulema kysytään aina kantaa naispappeuteen), jne.

Hauskinta näissä keskusteluissa on se, että minuun lyödään tietty leima jo heti opiskelemani alan perusteella. Välillä en edes jaksa alkaa selittää, etten aio papiksi vaan tutkijaksi ja etten edes kuulu kirkkoon...

Minä olen myös teologian opiskelija, ensi vuonna toivottavasti saan pappisvihkimyksen. Olen törmännyt juuri näihin samoihin ennakkoluuloihin/näkemyksiin. Joskus se väsyttää. Miten saisi ihmiset ymmärtämään, että pappi a)voi olla suvaitsevainen b)ajatella omilla aivoillaan c)ei välttämättä ole tiukkapipoinen fundamentalisti... Kai se sitten käytännön työssä selviää, ihmettelen vaan ihmisten ennakkoluuloisuutta aika ajoin.

Papiston palkatkin ovat työhön nähden huonot mutta vielä huonommat ovat muilla srk:n työntekijöillä. Esimerkiksi lastenohjaajan alkupalkka on voinut olla alhaisimmillaan 1279e/kk,; tästä verot vielä pois ja töitä pitää tehdä täydet tunnit joka viikko. Onneksi on sentään palkkauudistus menossa, joten minimipalkkoja saadaan hieman nostettua. Niihin ei tosin edes ylletä sopimuskauden aikana...



Ihmiset kuvittelee, että seurakunnat ovat rikkaita ja työntekijöille maksetaan hyvää palkkaa. No, näin ei ole tai ainakin riippuu seurakunnasta. Silti jostain kumman syystä työntekijöitä riittää... Monet varsinkin kaupungeissa eroaa kirkosta ja sitten pitäisi saada lapsille kerhopaikat jne. Eli palvelut kyllä kelpaa mutta kirkollisveroa ei haluta maksaa...