~*~*~ TONSKAT MARRASKUULLE ~*~*~

Lämpimät onnittelut Ossen perheelle potrasta pikkuprinssistä! Saivat lapset sitten peräkkäiset synttäripäivät. :) Onneksi kaikki on nyt äidillä ja vauvalla hyvin vaikka dramatiikalta ei säästyttykään.



Viipero, Aleksi ja vauva 8vrk

Osselle ja perheelle paljon onnea! :)



Aamulla luulin tekeväni töissä tosiaan pesun+sisäputsin, mutta pomo sanoi että se on koira-auto (vaikeampi siivota) ja sanoi että hän voi sen tehdä. Mikä olikin ihan hyvä, sillä kun avattiin auton takaovet, meinasin oksentaa samantien! Siellä haisi niin paha märkä koira ettei mitä järkeä! "Onneksi" myös pomon mielestä haisi tosi pahalle.. Mä en varmastikaan olis pystyny sitä siivoamaan.. :)

Tuo auto taas vahvistaa mielipidettäni (anteeksi koira ihmisille) että koira ei kuulu takapenkille, varsinkin jos on farmari..



Muuten ei mitään uutta turvotuksen lisäksi. :)



Bejpi 3+6

Mä en vielä uskalla esittäytyä sen kummemmin. Sen verran "taikauskoinen" olen :) Sitten vasta kun ultrassa nähdään kehittyvä yksilö joulukuun alkupuolella.. jos siis näkyy..





Meille sais tulla lapsia tulla lapsia kolmas ja neljäskin vielä, mutta tuskimpa se on mahdollista jos tämä lisääntyminen on meillä näin vaikeata. Mutta jos tämä kakkonen saadaan aikaiseksi, niin sen ollessa puolivuotias me aletaan "tjottailemaan". Enää ei tehdä lapsia, koska minä en enää jaksa mitään kunnon kuumeilua. On tämä ollut niin rankka vuosi... Ei ikinä enää mitään ovistestejä ym. muita kikkoja!!!



Hermione rv ehkä 4+?

Tuo märän koiran haju on kamala! Meillä on koira, mutta se matkustaa meidän Chevy Vanin lattialla. Ja jos joutuu matkustamaan meidän kakkos auton takapenkillä se on kunnolla suojattu. Mä en voi kestää karvaa penkeillä ym. muuta paskaa ja kuraa..



Heh, jos menis taas potemaan huonovointisuutta josta olen niin kovin ylpeä

Joo nyt on neuvolaan soitettu ja 3 joulukuuta on sitten eka ultra, eli siihen asti täytyy jännätä. Ens viikolla meen jo ekalle neuvola käynnille, mikä mielestäni on ihan turha mutta neuvola täti halus ehdottomasti mut jo silloin nähdä. Joten pako kai sitä sitten on mennä.



Gallup. Te ketkä olette voineet tosi pahoin alkuraskauden, miten olette selvinneet joka päiväisistä jutuista esim. esikon hoidosta?

Mä alan olla jo aika epätoivoinen. Vieläkään en ole oksentanut mutta saa nieleskellä ihan koko ajan. Huimaa hirveästi, en tahdo päästä sängystä heti ylös ja poikahan ei sitä ymmärrä. Pojan ruoat oksettaa ihan hirveästi, varsinkin aamupuuron haju.. Kämppä on kaaoksen vallassa. Ihan kuin yrittäisi tehdä töitä hirveässä krapulassa. Tää on ihan uutta mulle tämä tällainen olo... vieläkin silti jaksan olla onnelinen jokaisesta päivästä kun olo näin hirveä. Mutta kyllä mun täytyis saada vähän kotiakin hoidettua :( Minä kun vihaan sotkuista kämppää..



Hermione

Isot onnittelut sekä Viiperolle, että Osselle pojista! Saatiinhan niitä tonskapoikiakin, kun on ollut niin vallan tyttövoittoista!



Ei tällä erää muuta, mä kaiholla luen teidän ihania raskausjuttuja. Jos ois musta kiinni, niin me alettais heti tekemään se kolmaskin lapsi. Mutta kun meillä nyt on kumpaakin sukupuolta olevat lapset, niin mies sanoi, että tää riittää. Kyllä mä sen pään vielä joskus käännän :)



Hyviä vointeja teille kaikille!



-Larsku, Eemeli 2v1kk ja Emilia reilut 3kk

Onnittelut Viiperolle ja Osselle pojista!



Ja myös uusille plussaajille varovaiset onnittelut!!



Meillä täällä odotellaan.. Viimeinen kuukausi menossa ja olo tällä hetkellä varsin mainio! Koko odotus aivan erinlainen ku edellinen.. Varmaan sieltä meillekkin poika tulee!!



Vauvan pitäisi olla samaa koko luokkaa kuin Ainokin kun syntyy eli siinä 3,5kg hujakoilla! Mitään sen kummempaa koko arviota ei olla tehty.. mutta tädin/lääkärin mielestä ei ole iso vauva tulossa!



Turvotusta tällä kertaa vain vähän ja kaikki arvot kunnossa!! Jee..



Taas oli epäilys että olis väärin päin mutta viime viikon lääkärin käynnillä todettiin että on tulossa pää edellä!!



Nyt on pakko sännätä soppa kattilan ääreen jos meinataan tänään syödäkkin!!





Niamey , Aino 2v 3kk ja Masu rv 36.

Napero, milloin np-ultra tehdään Kanta-Hämeessä?

Evestä tehtiin Rikussa 12+2, onkohan nykyäänkin samoihin aikoihin?

Tylsää jos menee loppiaisen yli.. :/



Omaan napaan ei mitään uutta, huomenna ajatteli soitella terkalle siitä influenssarokotteesta.. :)



Bejpi rv 4+0

Mua on kanssa mietityttänyt toi samanen juttu mutta mun mielestä np-ultrat tehdään nykyään vähän joka puolella rv10-12. Eli toivottavasti päästäisiin ennen joulua jo. No mulla nyt on se eka ultra jo pian mutta eipä se vielä sitä takaa että loppuun asti mennään.

Olis hienoa kertoa hyviä uutisia joulu aattona lähisukulaisille :)



Mies toi mulle töistä tultuaan ne SeaBand- rannekkeet ja eipä mennyt kuin pari minuuttia niin pahoinvointi helpotti :) Ihana olo, pystyn jopa syömään paremmin.

Ihania vauvauutisia - SUUREN SUURET ONNITTELUT VIIPEROLLE & OSSELLE PERHEINEEN! :)))



Ihania uusia plussatuuliakin oli tullut pinoon - JEY! Tervetuloa HERMIONE + BEJPI ja tarrasukkia pienokaisille!



Luin kyllä pinon, mutta nyt ei oikeesti jaksa kommenteerata kuin pari juttua.. Meidän navasti myöhemmin..



NAPERO - meillä käynnisteltiin 40+5 kun oli tullut tirahdus lapsivettä edellisenä päivänä ja mulla verenpaineet taivaissa. Aloitettiin aamulla pillerillä tonne alakertaan, toinen päivällä ja kolmas vielä alkuillasta.. Kun ei juuri edistystä tapahtunut, päättivät antaa mun nukkua ja aloittaa uudestaan taas seuraavana aamuna. Aamusta mentiin sitten synnytyssaliin joskus 8-9 aikaan, oksitosiinitippa päälle jne. Kärvistelin sitten sinne jonnekin 16 asti kun tuolloin lääkäri tuumasi leikkauksen olevan parempi ratkaisu - synnytys ei edennyt ja mulle nousi kuume, sain verenpainelääkitystä ja Oonan sydänäänet oli vähän turhan tiheässä.. Eli en päässyt alateitse synnyttämään, saa nähdä kuin käy tällä kertaa. Mulla nyt oli muutenkin vähän "muutakin vikaa" kuin se että synnytys ei edistynyt - tsemppiä sulle, toivotaan että menisi paremmin! :)



Vitamiini-G: sitä multi tabs raskaana oleville otan 2 per päivä + magnesiumia. Toistaiseksi ei ole ollut muita valikoimassa.



Kolmannesta lapsesta haaveilu: ei toistaiseksi. Eiköhän näissä kahdessa ole sitten puuhaa taas joksikin aikaa. Jotenkin tuntuu että kolmas olisi tähän tohinaan jo ihan liikaa. Ehkä sitten vähän ajan päästä.. :) Tai sitten ei.



Pikaisesti vielä omaa napaa. Neuvolassa kävin tänään ja kovasti masuasukki liikkuu, sydänäänet saatiin kuuluviin tosi ylhäältä josta terkka sitten päätteli että oiskohan perätilassa.. tjaa-a. Kaikki ok, verenpaineet vielä suht alhaiset & painoakaan ei ole siunaantunut onneksi kovin paljoa. Meillä on ollut aika rankka viikko. Ensin Oona oli pikkasen kuumeessa ja flunssainen. Yskä jäi ja meni SU neiti niin veteläksi ja jopa harmaaksi yskänsä kanssa, päädyttiin sitten loppujen lopuksi lastenklinikan kautta Jorviin pariksi yöksi seurantaan. Diagnoosina infektioastma. Oli aika parka pieni, mutta tosi reipas potilas. Aina kun otettiin verikoe tai sai maskilla lääkettä (2 vuorokauden ajan 2h välein) neiti tuumasi "KIIKOO" = kiitos hoitajille. ;) Suloinen kuin mikä. Eilen kotiuduttiin ja nyt sitten astmalääkitys päällä kotosallakin aika tiuhaan ekan vkon ajan. Hissukseen sit lopetellaan. Mutta voitte kuvitella että mamma on vähän väsy. Onneksi huomenna lähdetään mummon ja papan kanssa kylpylään (Oonalta tosin taitaa jäädä uinnit väliin) rentoutumaan. Pääsen vähän uiskentelemaan ja muutamaan hoitoon lepuuttamaan mieltä ja kroppaa. Eli pientä palstahiljaisuutta siis taas edessä.



Loppumetriläisille suppareita ja huiskutukset kaikille! Voikaa hyvin!



Mammis + O rv 29+2 (Oona 1v7kk zzz)

En ole koko alkuviikkoon päässyt lukemaan tai kirjoittelemaan kun tää kone on heittäny mut pihalle alkta aikayksikön



ONNEA OSSE JA PERHE, komiat oli mitat poitsulla, mä täällä rukoilen että sohvi ois alle 4 kiloinen.

Toivottavasti toipuminen käy nopeasti, toi veren menettäminen ei ole kivaa kun siitä tulee niin kovin hutera olo.



Onnea plussanneille tarrasukkia,liimaa ja kaikkea mahdollista kiinnitysliisteriä !!!!!





pahoinvointiG: Mä voin sohvista koko alkuraskauden tosi huonosti, varsinkin iltaisin oksensin 3-5 kertaa joka ilta ja päivisin oli ihan tolkuttoman huono olo joskus oli päiviä etten pystynyt kun makaaman sohvalla ja yritin sieltä viihdyttää Ainoa parhaani mukaan, katsottiin piirrettyjä luettiin ja vain oltiin kaikukkain, iltaisin hoito jäi miehelle, samoin kaikki muut puuhailut.

Huonoa oloa kesti jonnekkin 15-16 viikolle asti sitten se helpotti melkein kun seinään.



Aino ei jaksa näköjään odottaa enää yhtään on mentävä



aa ae ja sohvi 37+5

Ehdin lukea tästä pinosta vain tämän kolmannen sivun, mutta jo tältä sivulta selvisi, että muutamat onnittelut on paikallaan :)



Eli TUHANNESTI ONNEA VIIPERON JA OSSEN PERHEILLE "POJANKOLTIAISISTA"!!! =D



Ja ONNEA myös HERMIONELLE ja BEJPILLE o-kerhoon liittymisestä!!! =D



Ääh...paljon muuta ei sitten mieleen jäänykään... Niin, paitsi HERMIONELLE pahoinvoinnista:

mulla alkoi jatkuva oksentelu rv 6+0, ja sitä jatkui sitten about tuohon puoleen väliin asti. Olin pari kertaa yön yli Hyvinkäällä tiputuksessakin. Edelleen on joka aamu pahaa oloa, mutta löysin vihdoin avun: mansikka Viilis-viili tyhjään mahaan, ja jo helpottaa! Samoin muutenkin ruokaa. Aiemmin ei mikään auttanut. Mun äiti oli (asuu 500km päässä) täällä yhdessä välissä vkon käymässä apuna Arttua (ja mua) hoitamassa, ja kun aamulla oksentelu alkoi, niin tuli perunavelli-kipon kanssa viereen hieman saarnaavalla äänellä: "nyt syöt sitten lisää, ja sitten vaikka oksennat. sitten syöt taas, ja oksennat jos täytyy. niin kauan jatkat, että se ruoka alkaa pysyä sisällä!" Ilman äitiä en nimittäin olisi syönyt...ja kuulkaas, niinhän se kolmannen oksennuskerran jälkeen alkoi pysyä sisällä, ja olo alkoi parantua!!! Muuten ois taas pitänyt mennä Hyvinkäälle. Niinpä aloin tehdä niin, että joka aamu pakotin itteni syömään jotain (en kovin hyvin saa mitään lämmintä aamulla alas, mutta pakotin itteni syömään puuroa), ja menin sitten pitkäkseni. Ja sen mahdollisti se, että haettiin Artulle päivähoitopaikka. Alotti siellä 13.10. Mutta siihen vaikutti myös mun masennus (aloitin samaan aikaan tuolloin lokakuussa masennuslääkkeiden syönnin), kun joko masennuksesta tai raskaudesta johtuen rajun pahoinvoinnin lisäksi vaivana oli päivittäinen huimaus ja TOSI kova päänsärky, mihin ei tod.mikään Panadol auttanut. Olin siis käytännössä aika lailla vuodepotilas. Mutta tosiaan tuosta n. rv 20+0 eteenpäin on alkanut helpottaa. Ei ole tarvinnut oksentaa, huimaus on lähtenyt, pääkipua on - mutta siihen auttaa Panadol ja lepo! JIPII!!! Elämä voittaa sittenkin. En tiedä, kuinka paljon on kuntoon ollut merkitystä tuolla mas.lääkityksellä, vai sattuiko tuo puoliväli vain olemaan sellainen "maaginen raja" mulle. Ja vaikka Artun hoitoon vieminen oli mulle tosi kova pala, niin nyt oon siitä onnellinen: poika viihtyy hoidossa, ja mä saan levätä (väsymys on alkanut painaa aika kunnolla...mutta hällä väliä, kun oksentelu on loppu :D). Jaksaa sitten ihan erilailla touhuta pojankin kanssa, eikä tarvii vaan piirrettyjä istuttaa kattomassa. (Ja meillä kun on muutenkin se ongelma, että A ei viihdy telkkarin edessä kuin sen 10min kerrallaan...joten oli aika mahdotonta olla sen kanssa pahoinvoivana kotona...minä oksennan ämpäriin, ja toisella kädellä piti työntää Arttu kauemmas, kun tokihan se poikaa kiinnosti, mitä sieltä ämpärin pohjalta löytyy!)



No niin, olihan selitykset! Mutta kyllä se aurinko alkaa jo risukasan takaa paistella. Ja tyttöhän tuolla mahassa möyrii, siinä vissiin selitys niin erilaiselle raskausajalle :) Artun kanssa oksensin kerran...



Käytiin tosiaan tällä vkolla 3d/4d-ultrassa, ja 100% varmuudella tyttö on :D Kaikki rakenteellisesti oikein hyvin. Sydämestä kuului tosin aina joka neljäs (eteis)lyönti ylimääräisenä, jonka vuoksi n. 3 vkon päästä kontrolli, mutta kuuluu 99% kuulema näille vkoille. Ja kun sydän rakenteellisesti ok, niin lääkäri ei ollut huolissaan.



Kävin sitten eilen ostamassa 3 vaalenpunertavaa vaatettakin :D Pakkohan se oli, että pääsee vähän hipelöimään ja fiilistelemään, hih! Ekaks kuvittelin, että noinkohan sitä "osaa" tytön äiti ollakaan, kun aina tottunut vaatteitakin kattomaan vaan pääkallo-kuvioita silmällä pitäen, mutta kummasti se siellä hyllyjen välissä vaan alkoi tuntua helpolta se punaiseen totutteleminenkin :D



Mutta nyt mä jätän tän romaanin... Palailen toisella kertaa taas!

Pi-Ki, Arttu 1v8kk ja tyttönen (edelleen ilman tekonimeä...) 22+6

Kyllä noi SeaBand- rannekkeet on vaan ihmeelliset, ei ole muutakuin vähän kuvottava olo. Mutta kun ne ottaa pois niin johan tulee pian karmea olo :( ja tekis mieli oksentaa. Vähän inhottavasti ne painaa ranteita mutta päidän välillä taukoa ja poden pahaa oloa ja sitten pistän takasin. Ihanaa että tuollaiset on keksitty! Ja saa jotain vähän päivän aikana tehtyäkin :)



Kiitos kaikille onnitteluista! Piki ja AA. Onpas teillä ollut hurjat pahoinvoinnit. Mä mietin että onkohan tämä nyt sitten tyttö kun tuntuu ihan erilaiselta tämä alku kun Miloa odottaessa. Siis tämä huono olo. Milosta pysy huono olo kurissa kun söi koko ajan jotakin pientä ja kevyttä. Mutta nyt en ole pystynyt syömään juuri mitään. Muutakun nyt noiden rannekkeiden kanssa :)



Äh, nyt kotihommiin. Huomenna aaulla mun pitäis lähteä ajamaan mun vanhempien luo Poriin vklopuksi. Mennään kolmestaan Milon ja koiran kanssa. Isi jää kotiin viettämään vähän omaa aikaa :) Se kun raatoi siellä Lappeenrannassa itsensä ihan piippuun melkein. Saa vähän käydä tapaamassa kavereita ja nukkua pitkään aamuisin. Niin ja tehdä remppaa ihan rauhassa ilman Milo-apulaista :)

Meinasin perua koko reissun kun olo oli niin huono mutta kyllä mä nyt niiden rannekkeiden kanssa pärjään :)



Hermione rv 4+2?

Ihan ekaks hurjan paljon onnea Osselle perheineen! Toivottavasti kuntoudut mahdollisimman pian vauvan kanssa. Komean pojan saitte. =)



Laitoin oikein hymynaaman tuohon otsikon perään, koska mun RR oli taas normaali ja Hb noussut tosi hyvin: 2 viikkoa sitten oli 109 ja nyt 122!! Ihanaa! Nyt vaan kiltisti jatkan raudan popsimista niin ainakin tuo asia on kunnossa synnytystä ajatellen. Pissa oli puhdas ja sydämensyke vauvalla vaihteli 130-150. Th-kätilö tutki tosi tarkasti vauvan asentoa ja hän oli sitä mieltä, että "klasu" on nyt pää alaspäin. MUTTA, mulla on kuulemma lantiossa niin hyvin tilaa, että vauva mahtuu kääntymään vielä takaisin nurinpäin. Totesi siis, että tulevina viikkoina pitää huolella tarkkailla miten päin "klasu" viihtyy masussa. Sf-mitta on edelleen yläkäyrän yläpuolella eli käyrä menee tasaisesti omissa lukemissaan.... Todnäk vauva on syntyessään siis vähintään 4 kg. Painoa oli tullut lisää 350 g/vko ja terkkari ei pitänyt isoa saarnaa - muistutti vaan, että yritän syödä kunnon ruokaa ja jättää ylimääräiset herkut pois. Ja niinhän mä parhaani mukaan teenkin!! Minkäs sille sitten voi, jos painoa vaan tulee. Yritän olla aiheesta stressaamatta, mutta väkisin tässä alkaa miettimään jokaista lusikallista jonka suuhunsa laittaa.



Tyttönen oli tietysti mukana neuvolassa ja jälleen häntä itketti tosi kovasti, kun terkkari koski äitiin. =( Parin viikon päästä on lääkäri ja yritän saada jonkun hoitamaan tyttöstä ettei hänen tartte pelätä äidin puolesta.



Hermione, valaise tietämätöntä, mitä on nuo sun mainitsemat rannekkeet?



Pi-Ki, kiva kuulla että vointisi on jo parempi! Minäkin olen mielessäni ajatellut, että mimmoistahan olisi hoitaa poikavauvaa kun nyt on niin tottunut kaikkiin tyttöjuttuihin. Me ei siis tiedetä kumpi on tulossa.



Tyttönen on viime päivinä herännyt klo 6 ja nukkunut silti aika lyhyitä päikkäreitä. Nyt siis kipin kapin kahville ja siivoamaan keittiötä, jotta ehdin vähän levähtääkin.



Voikaa hyvin kaikki!



T. iida-linnea, "klasu" 33+4 ja tyttönen 1v 6 kk zzz

Kuulostipas tuo briiffaus hurjalta, toivottavasti saadaan pian kuulla vähän leppoisampia uutisia sieltä päin :)



Mammiksellakin ollut rankka viikonloppu, voi Oona-raukkaa! Onneksi nuo lapset kyllä sekä toipuu että unohtaa tuollaiset jutut äkkiä. Äidin mieleen ne tietysti syöpyvät ikuisiksi ajoiksi...



AA, toivottavasti jaksat yhdessä koossa vielä ensi viikkoon saakka, niin päästään treffeille :)



I-L, sulla on sitten varmasti eri terkka kuin mulla, koska itse en ole saanut painosta valituksia ollenkaan. Viimeksi kävin pari viikkoa sitten maanantaiaamuna heti mummolareissun jälkeen, ja hupsis vaan, kun oli tullut mukamas 1000g/vk..! Oikeasti painonnousu oli 500g/vk, sillä nettosin siellä mummolassa 2kg (tein "syöttöpunnitukset" ennen ja jälkeen matkaa :D). Nyt ei pitäisi olla tullut kolmessa viikossa kuin vajaa kilo, eli kehtaan mennä maanantaina neuvolaan ;)



Jaksamista pahoinvoinnista kärsiville! Mulla ei ollut Noelia odottaessa pahoinvointia ollenkaan, siinä km-raskaudessa oli aika vahvaa yökkimistä ja hajujen pakoilua, ja nyt kolmannella kerralla oli sitten siihen välille: ei yökkimistä mutta vahvaa hajujen välttelyä. Ikinä en ole oksentanut alkuraskaudessa, eli sikäli olen päässyt helpolla.



Omaan napaan ei kuulu taaskaan mitään uutta. Supistelee jonkin verran, mutta siihen ne vaivat jääkin. Yritän jo vähitellen innostua joulujutuista, kun ei sitä tiedä, miten jaksan sitten luentojen loputtua (rv36+) enää tehdä mitään... Onneksi oikeastaan joululle saakka on joka viikonlopuksi ainakin joku erikoisjuttu, niin on joitain välietappeja, joita odottaa :)



Kandi & Sofia rv32+0

I-L. Ne ovat sellaiset SeaBand- pahoinvointi rannekkeet, ne ovat sellaiset tiukat resori pannat missä on sellaiset kuulat tuolla sisäpinnalla ja ne astetaan sellaiseen kohtaan rannetta( siis ne kuulat) missä sijaitsee akupiste jota painamalla pahoinvointi helpottaa. Nämä rannekkeet painavat koko ajan niitä pisteitä ja olosta tulee hyvä :)

Ne tehoaa hyvin raskaus ja matkapahoinvointiin ja myös sellaiseenkin pahoinvointiin mikä aihetuu esim. sytostaattihoidoista. Niitä saa käyttää ihan kaikki vauvasta vaariin :)

Tosi moni joka kärsii alkuraskauden pahoinvoinnista on näitä kehuneet. Nekin jotka ovat oksentaneet suunnilleen sisuskalunsakin pellolle sanovat ettei ole enää tarvinnut oksentaa, että on vaan enää vähäsen huono olo :) Tosi hyvä keksintö:)



Jaahas nyt pakkailemaan että pääsee huomenna hyvissä ajoin liikkeelle. Varasin parturi ajankin Porista koska näytän taas aikas nuhjuiselta ;)



Hermione taas..

Mun täytyy vähän masentaa pahoinvoivia: ostin ne rannekkeet, mutta eipä auttaneet :( Silloin tällöin ehkä pientä helpotusta, mutta tuli oksennettua ne ranteessa kerran jos toisenkin... Mutta ehdottomasti kannattaa kokeilla kaikkien! Helppo tapa, jos se auttaakin!!! Mullehan ei myöskään auttaneet pahoinvointilääkkeet Primperan eikä Postafen...(lääkäri määräsi näitä, Primeprania kokeilin sekä tablettina, että osastolla i.v:nä)...joten siinä mielessä ei sitten varmaan ihme, ettei nuo rannekkeetkaan auttaneet. Mutta aika ainakin auttaa! Ja kyllä sitä osaa taas elämää arvostaa eri lailla, kun pääsee sängystäkin ylös =D



Iloinen Pi-Ki

... ihan mukavan kokoinen jässikkähän sieltä putkahti. Toivottavasti pääsette pian kotiin ja arki rauhottuu noin rajun alun jälkeen.



Onnittelut myös vast'ikään plussanneille. Sieltä sitä perästä tullaan.



ON: Meillä on Miska nyt nukkunut kaks yötä n.20.30-06.30 ihan inahtamatta. Tuntuu jotenki niin oudolta. No toissa yönä mies rupes kahen maissa hipelöimään miun kättä ja herätti miut täydestä unesta. Mie tietysti tosi onnellisena, et mitä sie teet? Oli kuulemma nähny unta, et pikku jätkä oli meijjän vieressä. Yks yö se kyseli tuleeko jo kolmen minuutin välein. Taitaa alitajuisesti ressata, raukka.



Eilein vietin hemmottelupäivän kun isännällä oli vapaapäivä. Kävin kampaajalla sekä jalkahoidossa ja värjäsin kulmat+ripset. Nyt sit ilkee mennä synnyttää... ;o) Sit oli neuvolakin. Hb oli pysyny 109 teinoilla vaikken rautaa oo syönykään. Painoo oli tullu 1,5kg viikossa, josta piti tietty mainita. Mutta kun mitään muuta ei oo niin ei hätää. Miskaakin oottaessa ne plussakilot tuli sit ihan viime metreillä. Miun maha on aika valtava ja paikat tosi kipeet, joka haittaa nukkumista. Supisteluja ei pahemmin oo tai tänään illalla taas vähäsen. Edellisen kerran sillon viikko sitten enemmälti. Mie oon tässä ruvennu jännää suostuuko tää kaveri ees syntymään tässä kuussa vai mahtaako haluta synttärinsä joulukuun puolelle.



Sellasta tähän odotukseen.....



Sonteri, Miska1v4kk ja pikkukakkonen rv38+6

Paljon onnea Osselle!!!! Ja tietenkin myös koko perheelle!

Onpas komeat mitat pojalla :)

Kovasti voimia toipumiseen ja toivottavasti arki on sitten rauhallisempaa:)



T:Kamomilla ja tytöt

Olen pikavierailulla kotona, poika on edelleen sairaalassa, kun bilirubiiniarvot eivät lääkärin mukaan laske riittävän nopeasti. Seuraava verikoe on keskiyöllä, mutta minun pääni ei enää kestänyt sairaalan 4 neliön kopissa, vaan tulin muutamaksi tunniksi kotiin. Olen erittäin väsynyt ja pettynyt sairaalareissuun, mulle on luvattu jo useampaan otteeseen kotiutumista ja aina ne perutaan. Pojan hyvinvointi on tietysti tärkeintä, mutta edellinen valohoitovuorokausi oli yhtä helvettiä vartin välein huutavan pojan kanssa. Typyhän oli myös aikonaan vuorokauden kaapissa ja näillä samoilla arvoilla päästiin kotiin ja selvittiin kolmen päivän labrakäynneillä. Turhautumista on lisännyt kovasti myös se, että samassa huoneessa on asukkaat vaihtuneet tiuhaan, ja olen päivät pitkät kuunnellut kun huonekaverit selittävät puhelimessa yhä uudelleen ja uudelleen supernopeita synnytyksiään ja lähtevät sitten vuorokauden sisällä kotiin...



Pojasta olen tietenkin äärettömän kiitollinen ja onnellinen, ja tiedän että omat fiiliksetkin helpottaa heti, kun päästään molemmat yhdessä kotiin.



Typy osoittaa vähän mieltään äidille, kovasti haluaisi olla lähellä, mutta ei pysty, kun niin paljon harmitaa äitin pitkä poissaolo (eli varmaan aika samanlaista käytöstä on kuin Viiperon Aleksilla). Ensimmäinen kysymys oli minut ovella nähdessään että "missä vauva on?"... :)



Mutta nyt tytön nukutukseen ja kohta takaisin sairaalaan.



-Osse, typy 2v ja Raju 4vrk sairaalassa