Tunnetko ketään, jota lihavuusleikkaus ei ole auttanut

Tuttu laihtunut leikkauksen jälkee n1, 5vuodessa 73 kg ja edelleen laskusuunnassa

Tunnen. Miniäni serkku, joka lihoi muutamassa vuodessa entiseen painoon ja vähän ylikin. Miniälleni tehtii leikkaus vuosi synnytyksen jälkeen eli 14 vuotta sitten. Hänen painonsa on pysynyt, koska hänellä on vahva itsekuri.

Vierailija kirjoitti:

Miten se syöminen on mahdollista? Venyykö se mahalaukku sitten taas entiseen kokoonsa? :O

Ei kannata yrittää koska mahalaukku venyessä haurastuu ja voi ihan oikeasti revetä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ainakin kaksi, jotka ovat lihoneet takaisin leikkausten jälkeen.  Minusta olisi hyvä velvoittaa heidät leikkauksien jälkeen jatkuvaan seuranta- tai tukiryhmään.  Leikkaus on vain askel oikeaan suuntaan.

Sekin unohtuu, että näitä lihavuusleikattuja sitten seurataan kalliilla kokeilla ja vitamiinimäärityksillä joka vuosi. 

Keljuttaa, jos joku lihoo takaisin välittämättä häneen uhratusta isosta tietoaidon määrästä ja leikkauksesta!

 

Minut leikattiin kolme vuotta sitten. Kerran vuodessa käyn labrassa. Viimeksi paljastuikin kilpirauhasen vajaatoiminta kun uusi lääkäri oli keksinyt laittaa sen labrakokeisiin.

Muuten elämä on tavallista. Ostan omilla rahoillani multivitamiinini ja kalsiumtablettini. Syön annetun Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen oppaan mukaan. Kertaakaan ei ole tullut mitään puutostiloja.

Vaikeinta on selittää ihmisille olevansa pieniruokainen. Olin pieniruokainen jo ennen leikkaustakin. Kirurgi ihmetteli leikkauksen jälkeen tavallista pienempää mahalaukkuani.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kyllä, julkisvaroista leikattu.  Ei motivaatiota liikkumiseen ja ruoka maistuu... Käy joka vuosi rasittamassa terveydenhoitoa useasti, koska otetaan verikokeita ja mitataan vitamiineja ja hivenaineita. Kallis yksilö yhteiskunnalle. Olisiko aivopesu laitettava pakolliseksi leikattaville, ja jokin vertaisryhmä, jossa velvotettaisi käymään? Olisi. Ruokahalu ja lihavuus asuu useimmiten korvien välissä, ei toki aina.

Lihavuus elää ihmisen aineenvaihdunnassa ja suolistossa. Ihmisen suolistoa kutsutaan toisiksi aivoiksi. Suoliston mikrobiomi vaikuttaa sekä painoon että mielenterveyteen.

Tunnen, nainen nykyään n 40-vuotias.  Leikattiin 3 vuotta sitten mutta on lihonut entiseen painoonsa takaisin. Naamastaan tosi nätti mutta varreltaan valaan puolikas, 130 kg. Sääli. Näin miehen silmissä myös laihduttanut nainen voi olla kauhistus kuten eräs raukka, joka oli kuvattu paikallislehteen rajun laihdutuksen jälkeen. Ressukka onnellisena kertoi   laihtuneensa 50 kg, kesähepenissä paljaitten käsivarsien iho roikkui laskoksina samoin minihameen alta näkyivät sisäreisien liikaihon laskokset, rinnat roikkuivat littanoina pitkin rintalastaa ohuen puseron alla. Eikö kuvaaja tuntenut säälinhäivää !  

Koska se ymmärretään, että päänsisäinen on lihavilla tämä ongelma! Sitä tulisi hoitaa, niin paino laskisi.

minulle on tehty vatsalaukun ohitusleikkaus sairauden takia.olen laihtunut,mutta syöminen on tosi pieniä annoksia.minulla ei ole siis vatsalaukkua. leikkauksiin myös pääsee julkiselta puolelta,mutta siihen on sitouduttava käyttäen ene:diettiä ja pitää pystyä pudottamaan 10%painosta.

minulle on tehty vatsalaukun ohitusleikkaus sairauden takia.olen laihtunut,mutta syöminen on tosi pieniä annoksia.minulla ei ole siis vatsalaukkua. leikkauksiin myös pääsee julkiselta puolelta,mutta siihen on sitouduttava käyttäen ene:diettiä ja pitää pystyä pudottamaan 10%painosta.

Tuttavani aikuiselle tyttärelle (vajaat 40 v.) tehtiin lihavuusleikkaus julkisella puolella n. 3-4 vuotta sitten ja nyt hän on venyttänyt liikasyömisellä mahalaukkunsa entisiin mittoihin, painoa lienee nyt enemmän kuin koskaan ennen.

Omilla rahoillaan jokainen voi tehdä mitä lystää, mutta ihmisiltä voi ja pitääkin vaatia sitoutumista terveellissiin elintapoihin ja kilojensa kurissa pitämiseen jos lihavuusleikkaus tehdään julkisin varoin. Ontuuko seuranta?

Lehdissä aina vaan ne onnistumiset. Jossain oli että suurin osa lihoo takas , leikatuista siis. 

Mutta onko oikeaa tilastoa jossain?

Epäonnistujien häpeä estää todellisen kuvan saamista. 

Jäävät myös pois seurannoista. Julkinen sektori seuraa max 2v ajan. Miten menee 10-15 vuoden päästä entä ikääntyneenä?

Kuinka monesta tulee alkoholisti? Muu addiktio käyttäytyminen? Mielenterveysongelmat? 

Ruoan imeytymisen ongelmat, hypoglykemiaoireilu.

Omassa työssäni tapaan leikattuja, ja näppituntumalla merkittäviä haittoja 30-40%:lla. Harva katuu leikkausta, mutta uudet ongelmat voivat olla lihavuutta hankalampiakin.

Vierailija kirjoitti:

Epäonnistujien häpeä estää todellisen kuvan saamista. 

Jäävät myös pois seurannoista. Julkinen sektori seuraa max 2v ajan. Miten menee 10-15 vuoden päästä entä ikääntyneenä?

Kuinka monesta tulee alkoholisti? Muu addiktio käyttäytyminen? Mielenterveysongelmat? 

Ruoan imeytymisen ongelmat, hypoglykemiaoireilu.

Omassa työssäni tapaan leikattuja, ja näppituntumalla merkittäviä haittoja 30-40%:lla. Harva katuu leikkausta, mutta uudet ongelmat voivat olla lihavuutta hankalampiakin.

 

 

Miksi leikatusta tulisi alkoholisti?

Minut on leikattu 11 vuotta sitten, ylipainoa oli 70 kg. 

Ylipaino on pysynyt poissa. Minulla oli C-pap laite, kolestroli ja verenpainelääkitys, krooninen polvikipu, ja veren rasva-arvot päin seiniä, kehon pitkäaikainen tulehdus. 

 

Kun paino putosi, aloin urheilla säännöllisesti. Aloitin tunnin kävely lenkeillä, ja aloitin saliharjoittelun PT:n valvonnassa, kuntoilen 4-5 krt viikossa. 

 

Syön nykyisin terveellisesti. Pystyn syömään mitä vain, tosin roskaruoasta tulee pahaolo. Makuaistini on muuttunut, kun olen syönyt terveellisesti. Rasvainen hiilarihöttöruoka ei enää maistu, suklaa ja makeat leivottavat ei maistu, sipsit ei maistu, limsat ei maistu, jäätelö ja makeat rahkat/jugurtit ei maistu. Syön proteiinia ja kasviksia joka aterialla, suosin täysjyvä tuotteita. Rakastan marjoja, salaattiruokia ja keittoruokia. Paprika ja omena suosikkisyötävää

Pääsin eroon C-pap laitteesta ja kaikista lääkityksestä. Mitään puutostiloja ei ole ollut, syön D-vitamiinia, kalkkia ja B vitamiinia, ja veroarvot on priimaa, ollut jo vuosia. Polvikivut ovat loppuneet ja kroppa on urheilullinen. 

 

Sain rintojen kohotuksen, ja vatsan roikkoleikkauksen julkisella puolella. Ihotyyppini on kiinteä, joten muita roikkoja ei tullut. Kävin vielä itse leikkauttaa AA-kupin rinnat kohotuksen jälkeen silinkonirinnat DD-kokoon ja leikkautin yläluomeni, ja valkaisin hampaani, ja kasvatin pitkän tukan.

Tutut eivät tunnistaneet minua aluksi, ja kesäpaikassa luultiin, että mieheni oli ottanut uuden, 10 vuotta nuoremman naisen itselleen. Töissä sain ylennyksen ja palkankorotuksen vaikka työpanokseni oli kokoajan pysynyt samana. 

 

Outoa oli myös miesten käytöksen muuttuminen. Ennen lin näkymätön (jota en edes tajunut kun se oli minulle ollut aina normaalia). Yht äkkiä miehet alkoivat avata ovia, hymyillä ja katsella, ja kaupassa pyydettiin treffeille, somessa lähestyttiin, työpaikalla miehet alkoivat flirttailla. Ensimmäistä kertaa elämässäni aloin saada kohteliaisuuksia ulkonäöstäni (toki mies oli kehunut aiemmin mutta siis muut kuin läheiset) 

Aluksi olin järkyttynyt siitä miten erilailla minua kohdeltiin, en tajunut sitä ennenkuin muutos tapahtui. 

Vierailija kirjoitti:

Minut on leikattu 11 vuotta sitten, ylipainoa oli 70 kg. 

Ylipaino on pysynyt poissa. Minulla oli C-pap laite, kolestroli ja verenpainelääkitys, krooninen polvikipu, ja veren rasva-arvot päin seiniä, kehon pitkäaikainen tulehdus. 

 

Kun paino putosi, aloin urheilla säännöllisesti. Aloitin tunnin kävely lenkeillä, ja aloitin saliharjoittelun PT:n valvonnassa, kuntoilen 4-5 krt viikossa. 

 

Syön nykyisin terveellisesti. Pystyn syömään mitä vain, tosin roskaruoasta tulee pahaolo. Makuaistini on muuttunut, kun olen syönyt terveellisesti. Rasvainen hiilarihöttöruoka ei enää maistu, suklaa ja makeat leivottavat ei maistu, sipsit ei maistu, limsat ei maistu, jäätelö ja makeat rahkat/jugurtit ei maistu. Syön proteiinia ja kasviksia joka aterialla, suosin täysjyvä tuotteita. Rakastan marjoja, salaattiruokia ja keittoruokia. Paprika ja omena suosikkisyötävää

Pääsin eroon C-pap laitteest

Ja miksiköhän tämä onnistumisesta kertonut saa alapeukkuja? Kun on pysyvä painonpudotus, ja ruokavalion muutos, ja päässyt lääkityksistä ja uniapneasta eroon ja urheilullinen elämäntapa! Hienoa kuulla myös että sairaalloisesti lihava ihminen on pystynyt pysyvään elämäntapamuutokseen ja saanut takaisin terveyden ja liikunnallisuuden elämäänsä