Millainen äiti SINÄ olet, jonka mielestä sektio ei ole synnytys?

Sektio on leikkaus, ei synnytys.



Ja kyllä, minulle on myös tehty sektio. Ja olen myös SYNNYTTÄNYT alakautta eli kokenut normaalin synntyksen.

Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, samoin miehelläni, joka osallistuu kotitöihin ja touhuaa mielellään lasten kanssa. Masennuksesta en ole kärsinyt koskaan. Kolme lasta olen synnyttänyt, kaksi on syntynyt sektiolla.

Kerron itsestäni:

Olen 30-vuotias, toimittaja ammatiltani, kohta kolmen lapsen äiti. Mies on korkeakoulutettu, joka tälläkin hetkellä hoitaa lapsia kotona, kun itse olen töissä. Omat lapset on syntyneet helposti ja ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja alateitse.

Mun mielestä sektio ei ole synnytys vaan leikkaus. Jos tää mahassa oleva lapsi jouduttaisiin leikkaamaan, niin en mä väittäisi sitä synnyttäneeni, vaan toteaisin että vauva leikattiin ulos.

Musta tuntuu lähinnä, että ne jotka itkee että sektio ON SYNNYTYS JA SILLÄ SIPULI ovat enemmänkin ap:nn kuvailemia. Ei kai äidin itsetunto voi olla siitä kiinni miten lapsi maailmaan tulee? Miksi pitää vängätä, että minä synnytyin, jos on oikeasti röhnöttänyt pöydällä puudutettuna, ja lapsi leikattu ulos? Siihen on kuitenkin varmaan ollut joku syy...

Vierailija:

Arvaan, olet kouluttamaton kotiäiti, tai lesta. Tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta rankan alatiesynnytyksen jälkeen kärsinyt. Tai monilapsisen perheenäiti, jonka duunarimies ei tee kotitöitä. Kerro itsestäsi! Olen aina miettinyt millainen ihminen ajattelee noin. ;)

Toimittajana varmaan pidät käsitteiden erot selvinä. Kun seuraavan kerran teet jutun esim. ensisynnyttäjien keski-iän noususta, laskethan mukaan vain alateitse synnyttäneet. Kun kirjoitat synnyttäneiden osastosta, kirjoitat varmasti synnyttäneiden ja leikattujen osastosta.

Sektio on syntymä ja tietyssä mielessä synnytystapahtuma. Silti se ei ole synnytys, joka on tapahtuma, jossa synnyttäjä aktiivisesti tekee jotain, eli synnyttää. Tietenkin sektio lasketaan synnytykseksi kaikissa tilastoissa jne, mutta henkilökohtaisena kokemuksena se ei ole synnytys.



Terv. hätäsektoitu ja alakautta synnyttänyt kahden lapsen äiti. Ja koska jonkun mielestä älykkyys liittyi tähän asiaan, ja koska jonkun mielestä aina koulutus liittyy älykkyyteen, voin sanoa olevani korkeakoulututkinnon suorittanut ja kouluarvosanani ovat aina olleet keskitasoa korkeampia. Ja nyt hävettää että alennuin edes arvioimaan omaa älykkyyttäni tai pätevyyttäni sanoa mielipiteeni sektiosta näin lapsellisella tavalla.

umpisuolen? Vai poistetaanko se sinulta jonkun/joidenkin muun toimesta?



Ihan sama asia, kirurginen operaatio. Äidin osallisuus on yhtä suuri kuin missä tahansa epiduraalissa/spinaalissa/yleisanestesiassa tehdyssä toimenpiteessä. Toki lopputulos on suuri ja mahtava ja ainutlaatuinen, mutta itse toimenpide ei ole synnytys, vaikka lapsi syntyykin.

Takana toisen asteen ammatillinen koulutus. Naimisissa toista vuotta, 30 kiloa ylipainoa ja viimeisen lapsen sektiolla saanut.



Eli kuulun tähän luuseri porukkaan, mutta mitäs sitten, toisten mielipiteillä ei pitäisi olla kauheesti väliä:)

Synnytys = uusi lapsi tulee maailmaan, tapa jolla se tulee ei ole mitenkään oleellinen.



Asiasta keskustelu on ihan yhtä fiksua kuin jos tavalliseen tapaa ulostava kertoisi leikkauksen seurauksena suoliavannepussia kantavalle että " sinä et oikeasti ulosta" .



Taas yksi esimerkki siitä miten naiset hakemalla hakevat asioita joilla mollata toisiaan... Kipua kestävät sankariäidit vastaan helpommalla pääsevät luuseriäidit...



Kyllä naiset ovat tyhmiä.

Useimmiten lapsi silloin synnytetään, mutta joskus myös joudutaan leikkaamaan.

tai vaikean synnnytyksen läpi käynyt?

ihan voin rehellisesti kertoa ettei yksikään kuvauksistasi osu minuun ja siltikin olen sitä mieltä ettei sektio ole synnytys.

Katsos kun sektio tarkoittaa leikkauksellista operaatiota, ts lapsi leikataan kirurgin toimesta ulos kohdusta.

Lapsi syntyy mutta häntä ei synnytetä, ymmärrätkös, ovat 2 eri asiaa synnyttää ja syntyä.

Väännetään vielä rlangasta, lapsi syntyy ja saa syntymäpäivän mutta häntä ei synnytetä.

mutta ei se ole sen huonompi tapa saada lasta maailmaan kuin alatiesynnytys...

Olen kaksi ensimmäistä SYNNYTTTÄNYT alateitse, kolmas SYNTYI sektiolla. Ja se että alateitse olisi aina helpompaa ei pidä ainakaan mun kohdallani paikkaansa. Minä olin kipeämpi sektion jälkeen kuin alatiesynnytysten jälkeen. En pystynyt 2 viikkoon mihinkään ja kipu oli oikeasti tosi kova.

Olen sektioäiti! Silti en ajattele, että olisin synnyttänyt. Miellän synnytyksen alatiesynnytykseksi. Se on kuitenkin saivartelua ja minulle on ihan sama jos joku kokee sektion synnytykseksi. En ymmärrä miten siitä tehdään niin iso asia.

Ja amen!

ja ponnistin yli 2h. Joten sektio ei todellakaan ole synnytys vaan leikkaus.

Sanon minä, korkeasti koulutettu yhden lapsen äiti. Ja se ainokainenkin otettiin mahasta sektiolla..

Otannalla teen sen johtopäätöksen, että teistä suurimmalla osalla synnytys on ollut erittäin hankala ja sen vuoksi haluatte vain teitä itseänne kutsuttavan sankareiksi? Ikään kuin se olisi omaa ansiotanne siis. Perhekerhoissa ja muissa mammatapaamisissa olen huomannut usein, että mitä alhaisempi koulutus, sitä ahdasmielisemmät mielipiteet asioista. Hyväksyn teidän mielipiteenne täysin, jokaisella on oikeus omaansa, enkä koskaan ole kokenut huonoutta omista sektioistani, jotka ovat menneet suhteellisen helposti ja hyvin ilman kipua. Tosin ensimmäinen oli kiireellinen sektio. Pelottavaa, mikäli kätilön mielestä sektio ei ole synnytys? Useimmiten nämä pakosta tapaamani äidit ovat sellaisia, jotka eivät edes kykene perustelemaan omaa kantaansa mitenkään järkevästi. Olen automaattisesti siis ajatellut sen johtuvan älykkyyden puutteesta tai tietämättömyydestä. Kaikkihan sen tietävät, että sektio on lääketieteellisesti myös synnytys, mutta se on erilainen synnytysTAPA. Jos jatkan kategorisointia, niin lisättäköön vettä myllyyn ja mukaan myös luomuhörhöt ja sosiaalitapaukset, jotka eivät ymmärrä muutenkaan etsiä tietoa tilanteestaan. Lisätään vielä umpirumat tuulipukuäidit, joille synnytys on ainoa keino kokea oma ruumiinsa hyväksyttäväksi. Millä tavalla synnytys on omaa ansiota? Perustelkaa! Ponnistatte ulos lapsen, joka supistuksien avulla laskeutunut riittävän alas synnytyskanavaan? Uskon, että se on kivuliasta. Uskon, että se aiheuttaa sekä fyysistä, että psyykkistä kärsimystä. Uskon, että ponnistaminen on raskasta. Uskon päinvastoin, että tällaisilla ihmisillä on jonkinasteinen alemmuuskompleksi omasta vaikeasta synnytyksestään, joka sitten työnnetään omasta kuvitelmista johtuen helpommalla päässeiden tai sektoitujen niskaan. Mielenkiintoista oli myös huomata, että useammalla oli takana synnytyksiä kummallakin tavalla... Ap

Ja nuo korkeastikoulutetut on muutenkin sellaisia, et ne vaatii kauheita itseltään ja kuvittelee heti, et jos joku ei mee mielen mukasesti, niin se on oma vika.

Synnytys on uskomattomalla tavalla mystifioitu asia. Siitä puhutaan raskausaikana jopa enemmän, kuin itse lapsesta, vaikka lapsi ja hänen terveytensä on tärkeintä. Äidit pohdiskelevat, kuinka haluaisivat synnyttää, mutta lapsen paras ja terveys unohdetaan täysin. Sektiota ei tee kirurgi, vaan leikkaava lääkäri on gynekologi. Korjattakoon myös ensimmäinen täysin asiavirhe, joka ilmeisesti perustuu tietämättömyyteen. Mielestäni äitiysneuvoloiden tulisi panostaa äitejä kannustamaan kasvamaan äideiksi, antamaan konkreettista tietoa lastenhoidosta ja kasvatuksesta. Synnytyksestä on tehty tärkeämpi asia, kuin itse äitiydestä. Synnytys kestää päivän, maksimissaan muutaman. Äitiys kestää loppuelämän. Siihen tulisi panostaa ehdottomasti! Synnytys on naisen elämän eräs tärkeimmistä tapahtumista ja siihen liittyy uskomattoman paljon erilaisia tunteita ja tunnetiloja. Oman kipukynnyksen raja on sietämätön ja samalla kuinka äideille kerrotaan siitä, kuinka itse omaan synnytykseensä voi vaikuttaa, siirretään vastuu myös synnytyksen kulusta hänelle itselleen. Äitiys on täynnä uskomatonta syyllisyyttä. Kaipaan mielipiteitä ja perusteluja, en ansioluetteloitanne ja tutkintojanne. Minä en ajattele teistä mitään henkilökohtaisesti negatiivista, vaan ihmettelen kapealaista katsantokantaa, joka on aika epätyypillistä muuten tieteellisestä tiedosta kiinnostuneille. Ap