Plussanneet Hoidokit lokakuulle

Kiva kiva kun on keskustelua taas oikein urakalla, ja mistä aiheesta!! :-D



Mä en itse asiassa ole synnytystä sen isommin ajatellut eikä ole tullut uniin, mitä nyt siellä sairaalassa tuli sellainen olo että en kyllä halua sinne lainkaan. En ole koskaan ollut laitosten ystävä... :-) Mutta ehkäpä mieluummin siellä kuin kotona. Tai sitten se käynti oli vaan liian raju muistutus siitä että se synnytys tosiaankin on edessä. Ja hei kiitos Tuittu, mä en ollut edes ajatellut moista pikkuseikkaa että sieltä vauvan lisäksi voi tirahtaa vähän muutakin ponnistaessa eli että se on yleistä... :-)



Varjokkaalle iso kiitos vinkeistä!



Tuittu, mulla tuo tuollainen ihme poikkiasento on laitettu nyt 2 viimeisellä kerralla raivotarjonnaksi neuvolassa. Toinen terkka kyllä sanoi tuntevansa pään alhaalla, ja tämä edellinen sanoi vaan että ei ole vauva vielä asemissa, mutta mieluumminkin on pää alas- kuin ylöspäin. Ja sitä mieltä itsekin olen ollut. No, katotaan miltä maanantaina näyttää. Mutta toivottavasti siellä sulla ois Voitto kovaa vauhtia potkimassa itteään oikeaan asentoon myöskin!

Itseasiassa mulla on nyt on eilen ja tänään varsinkin ollut sellanen olo että Pilkku ois punkemassa enemmän päätään tuonne alas, koska virtsarakko on ollu kovilla, tulee oikein yhtäkkisiä puskuja aina välistä. Sellasta ei aiemmin ole ollut.



Onko teillä Tuittu ja Tirppa vielä mitään muita tuntemuksia tuolla alakerrassa? Tai supisteleeko teitä miten?



Tuittu muuten, me missattiin yks valmennuskerta, ja muut 4 on nyt tulossa. Johtui siis niistä miehen töistä eli tähän ryhmään pääsee kaikilla kerroilla mukaan, aiempaan ei ois päässyt. Kivempi kuitenkin näin vaikka vähän viime tippaan jääkin.



Nyt kutsuukin soffa ja BB.



Manco ja Pilkku 36+1

Tuittu, ja muutkin tietysti: Ennen synnytystä voi tosiaan pyytää tuon peräruiskeen, jos se vaan ehditään antamaan. Ja yleensä kätilö kyllä ehdottaa sitä itse. Mulle se annettiin, oli tosi helppo toimenpide (jännitin tietty sitäkin etukäteen...), suoli tyhjeni tehokkaasti enkä usko että siinä synnytyksen aikana tuli enää mitään ulos. Synnytyksessä pepun alla olevaa " liinaa" vaihdettiin kyllä tosi tiuhaan tahtiin, koska mulla lorahteli lapsivettä aina kun ponnistin. Eli jos jotain tulee, niin se kyllä siivotaan heti pois, eikä sitä varmasti itse edes huomaa.



Tarkka olen minäkin reviiristäni, mutta siinä synnytyksen aikana kyllä halusin kätilön olevan kokoajan vahtimassa tilannetta, aivan kuin Varjokaskin sanoi. Sen verran paljon pelotti ponnistaa, kun en tiennyt että kuinka nopeasti vauva syntyy.



Nuo jutut mitkä mietityttää kannattaa tosiaan kirjoittaa siihen toivelappuun niin kätilö tietää sitten miten toimia.



Jaha, ja sitten onkin taas mentävä... :)



-Lupus

Suurkiitokset kaikille onnitteluista! Olette ihania ja pidän kovasti peukkuja teille kaikille pian (ja vähän pitemmän ajan päästäkin) synnyttäville!



Ihan tosi pikaisesti tulin nyt vain ilmoittautumaan, kun neitokainen alkaa tuossa kohta heräilemään ja sitten onkin kiire saada ruokaa! :)



Eli meidän pikkuinen tytöntylleröinen päätti ottaa pienen varaslähdön ja syntyi rv 38+3 viisi päivää ennen suunniteltua sektiota. Aamulla kahdeksalta meni täysin yllättäen lapsivedet ja sitten pian kiidettiinkin sairaalan ohjeiden mukaan dramaattisesti ambulanssilla synnyttämään (mitään dramaattista siinä ei oikeasti ollut, hassulta vaan tuntui koko juttu). Klo 11.17 olikin neiti jo maailmassa, painoa oli 3680g ja pituutta 50 cm. Hän on tietysti aivan suloinen tapaus ja isin ja äidin silmäterä <3



Sairaalassa oltiinkin sitten pitemmän kaavan kautta 9 päivää ja eilen vasta päästiin kotiin. Bilirubiinit oli pitkään koholla ja sinivalossa " viihdyttiin" useampaan otteeseen ja sitten kotiinlähtötarkastuksessa ilmeni perätilalapsilla yleinen lonkkaongelma, joka korjataan nyt pitämällä 2-3 kk lonkkalastaa. Sen jälkeen kaiken pitäisi olla kunnossa eikä lonkkien vaivata enää mitenkään, toivotaan että näin myös käy! Lasta on aika ikävännäköinen, mutta äkkiä siihen on onneksi tottunut sekä vauva että vanhemmat. Minulla taas synnytys oli TODELLA helppo ja toivuin sektiosta parissa päivässä. Edes särkylääkkeitä ei ole tarvinnut eka päivien jälkeen enää ottaa. Mutta ihan kokonaan ongelmitta ei alkutaival siis sujunut, voisin kirjoitella siitä sitten ajan kanssa pitemmästi. Nyt ollaan kuitenkin onnellisesti kotona ja vauva on aivan ihana!



Mukavaa viikonloppua kaikille, palailen taas kunhan ollaan kunnolla kotiuduttu!



EE + prinsessa

...ja terveisiä äitiyslomalta! Ihan hassua...nyt kun opekollgat ovat syyslomalla, ei oma loma tunnu vielä samalta kuin ehkä ensi viikolla, kun muut raahautuvat töihin ja minä senkun saan jäädä kotiin lötköilemään. ;) Mukavaa kuitenkin, että voi jättää työasiat mielestä ja perehtyä ihan kokopäiväisesti tulevaan valmistautumiseen ja vauvajuttuihin. Kummasti ne vaan tuntuvat täyttävän ajatukset ihan ympäri vuorokauden. PingPongista tilatut vaunutkin saapuivat tänä aamuna ja tuossa ne nyt kököttävät keskellä huonetta ihailtavana.



Kävin perjantaina Tays:n äitiyspoliklinikalla tarkastuksessa ja lievät raskausmyrkytyksen oireet löytyivät. Mitään kummempia hoito-ohjeita en saanut, neuvolassa pitää käydä kahdesti viikossa antamassa pissanäyte ja verenpainetta on mittailtava edelleen kotona ja sitä vahdittava. Viikon päästä on Tays:n kontrollikäynti ja toivottavasti tila on säilynyt ennallaan eikä pahentunut. Itse tunnen kyllä voivani hyvin...mitä nyt flunssa yrittää iskeä oikein kunnolla kimppuun.



Tays:ssa vauvaa myös ultrattiin ja kaikki oli kunnossa. Painoa arvion mukaan on 2,4kg ja kaikki osat edelleen tallella. Vauva on hiukan pienikokoinen, mutta ihan normaalin rajoissa. Itsekään en ole ollut mikään jättikokoinen vauva syntyessäni, joten taitaa olla koko sukuvika. Ja vielähän ehtii kasvaa viimeisen kuukauden aikana oikein hienosti.



Miliko 35+1

Mitä kaikille kuuluu???



EE:lle ihan ekaks vielä kerran onnittelut prinsessasta!! Kiva kuulla että kaikki mennyt kuitenkin hyvin vaikka prinsessa varaslähdön ottikin ja pidemmän kaavan mukaan kotiuduitte! Tulehan taas kertomaan kuulumisia!



Milikolle onnea lomalle siirtymisestä! Se on kyllä oikeasti helpottavaa kun yhden ison asian (eli ne työt...) saa pois mielestä ja vuorokauden kaikki tunnit voi käyttää muuhun. Eli siihen omaan napaan. :-)

Toivottavasti sulla olo yhä ok ja paineet ja muut pysyneet suht kohdillaan??



Entäs Tirppa ja Tuittu, mikä meno??????



Täällä on edes VÄHÄN alkanut tapahtumaan, viikonloppuna Pilkku piti ruuvaus-session ja antoi vähän esimakua tulevasta. Kääntyi siis hän lähtöasentoon, ei ole kyllä vielä laskeutunut/kiinnittynyt(?) mahan paikasta päätellen, mutta sen jälkeen on enempi supistellut ja kaikki alkaa olemaan sellasia napakoita supistuksia + vessattaa useammin + tunnen että asento muuttunut varsinkin tuolla alenpana. Tuo ruuvaus-sessio oli kyllä aika karmea, puolisen tuntia jakso punkea alaspäin ja nyt ymmärrän ne jo raskaina olleiden kuvailut " kuin joku puukkoa vääntelis" tuolla alhaalla. :-) Tästä on hyvä jatkaa! Tosin en aio jakautua kuitenkaan vielä pitkään aikaan. Ennen lakkoa kylläkin...

Vauvalle alkaa olemaan jo hyvin kaikkea, joitain juttuja tarviis kyllä käydä shoppailemassa vielä varuilta (tuttipulloja, korviketta, imetysliivit...) ettei sitten heti ekana tarvi ukkokultaa laittaa asioille.



Huiskuttajalle ja Nonnallekin paljon vilkutuksia ja terveisiä!! Käykäähän kertoilemassa kuulumisia tekin!!



t: Manco ja täysiaikainen Pilkku 37+

EE on jo saanut prinsessansa syliin! Jätti-isot onnittelut koko perheelle! Nauttikaahan nyt kaiken menneen edestä vauvasta ja onnesta, joka on kohdallenne viimein osunut!



Nyt sitten jännätään, kuka seuraavaksi saa vauvansa syliin. Aika on mennyt kyllä tosi äkkiä, juurihan teillä kaikilla marraskuun hoidokeilla oli viikkoja vasta 20 ja risat. Pidän täällä peukkuja teidän ihan jokaisen puolesta!



Täällä kuluu aika ihan siivillä. Töissä tuntee kyllä, että ei jaksa normaaliolotilan tavoin, mutta yllättävän hyvin kuitenkin. Saa nähdä kuinka kauan pystyn olemaan, meillä kun kukaan ei ole töissä ollut loppuun saakka. Vointi on ollut oksuilun lopettamisen jälkeen mainio. Ehkä hiukan pelottavankin hyvä.. Juniori ilmoittelee tasaisin väliajoin itsestään jo varsin napakoilla potkuilla. Isäkin on potkuista jo päässyt nauttimaan. On kyllä huojentavaa tuntea ne liikkeet ja potkuttelut. Toisaalta sitten kun ei vähään aikaan tunne mitään, huolestuu. Mahakin on kasvanut jo kivasti, hieman vaateongelmia on kyllä tullut mukana. Jos jollain jää tarpeettomaksi hyviä koon 38/M farkkuja/lappuhaalareita ( tai muita vaatteita, jotka haluaa myydä) , ilmoitelkaahan..



En muista, sanoinko jo aiemmin, mutta 4D-ultra on meilläkin varattuna. Päädyimme varaamaan sen, onhan sitä turhempaankin rahaa hassattu. Pitkään mietin kenen lääkärin haluan sen tekevän. Päädyimme sitten Tapio Kurkeen. Moni oli sitä netissä kehunut. Suomen Lääkärikeskus olisi tehnyt myös 4d:tä. Siellä on peräti 4 eri lääkäriä niitä tekemässä. Luotimme kuitenkin kokemukseen...



Vielä EE:lle isot onnittelut, muille jaksuja viime metreille. Vielä hetken saatte nauttia mahoistanne kunnes nyytti on sylissänne! Nonnan kanssa tulemme sitten perästä,



Syysterkuin Huiskis 23+5

Sullakin viikot vaan vilisee, niin se aika menee ja usko pois, koko ajan viikot kuluu vaan nopeampaa ja nopeampaa!!



Mulla ei valitettavasti ole myynnissä mitään pöksyjä, mutta kommentoin silti siihen, ihan vaan vinkiksi kun muistan miten itse mietin miten housuasiat järjestää sen jälkeen kun omat housut alkoi olemaan ahtaat ja kun ei tiennyt miten paljon se maha kasvaa... Eli mä sain ostettua käytettynä 2 mamma-farkut, toiset on HM matalavyötäröiset ja toiset sellaiset missä kangas menee mahan yli. Noita matalavyötäröfarkkuja käytin just jostain puolivälistä saakka ja toisia sitten kun rupes se kangas pysymään mahan päällä. Noiden lisäksi mulla on yhäkin (ja on parhaat) käytössä omat normaalit Espritin matalavyötäröiset housut. (mainitsin merkin sen takia että musta Suomessa on tosi vähän tarjolla matalavyötäröisiä housuja, Esprit yksi harvoista...) Välillä nuo ei tuntuneet hyviltä, mutta nyt loppuajasta pysyvät hyvin jalassa ilman vyötä. Istuminen ei millään " kovilla" housuilla tunnu enää kivalta, mutta kotona olenkin aina verkkareissa tms.



Mutta toki kaikilla on maha ja kroppa eri kokoinen ja muotoinen ja samat viritykset ei kaikille käy. ;-D



T: Ikuinen neuvonantaja Manco

Kiitoksia vinkeistä. H&M:n farkkuja kävin juuri sovittelemassa, jotkut oli ihan hyvätkin, mutta ne näytti kauheilta. Kauppaan siis jäivät nekin. Mulla on nyt kaverilta saadut sammarit ja yhdet farkut käytössä, mutta molemmat painavat ihan alamahalta etenkin istuessa. Niitä joutuu koko ajan kiskomaan alaspäin ja sitten tulee `munapussi`. Taidanpa vilkaista Espritiltä matalavyötäröisiä housuja, jospa siinä olis ratkaisua. Yhdet matalat verkkarit on tosi mukavat, mutta eihän niillä voi kaikkialle mennä...



Nyt lenkille, ettei ihan laiskistu.



Huiskis

EE:lle valtavan isot onnittelut tulokkaasta. Muille vielä isojen mahojen kanssa lyllertäville tsemppiä lopun koitoksiin. Täällä podetaan jokasyksyistä syysmasennusta potenssiin kymmenen!!!



Merkkejä syksyn tulosta ja syysmasennuksesta oli ilmassa jo viikonloppuna. Perjantaina nukuin töiden jälkeen päiväunet, jotta jaksoin kaverin kanssa illalla sosiaaliviraston bileisiin katsomaan Hunkseja. Lauantaina mentiin kuin viimeistä päivää; käytiin Ikeassa ostamassa vauvalle kaikkea mahdollista tarpeellista (ja vähän tarpeetontakin) ja kierrätyskeskuksessa hamstraamassa vähän lisää. Päivällä miehen ekaa kertaa tuntemat Nallekarkin hikkahyppelyt saivat vissiin tulevan isän pään pehmiämään ja hankkimaan tulokkaalle vaikka minkälaisia leluja. Hiljaa vain hymyilin ikean sinisen kassin täyttyessä leluista. Sunnuntaina löhöiltiin päivä tekemättä oikein mitään ja käytiin laiskuudessamme ulkona Del Marissa syömässäkin. Yhdessäolo maistui oikein hyvältä!



Istuimme molemmat sunnuntai-iltana sohvalla tyypertyneinä. Mielessä takoi vain yksi ajatus " mä en halua mennä töihin" . Maanantaista selvittiin kunnialla, kiitos normaalin viikon aloitu

shässäkän töissä. Syysmasennus ja pimeys taitaa iskeä nyt viiltävimmällä raipallaan. Tiistaiaamuna lohdutin miestä; " ylihuomisen jälkeen on jo perjantai ja sitten on jo viikonloppu" . Molemmat odotamme jo kovasti vuoden vaihdetta, Nallekarkin syntymää ja sen mukanaan tuomaa taukoa työelämän hektisyydestä.



Treffasin tiistaina illalla kaverin kaupungissa ja jo sille valittelin särkevää päätäni. Hain apteekista D-vitamiinia, kun ajattelin säryn johtuvan sen ja auringon valon puutteesta. Yöllä ei silti tullut nukuttua kovin montaa tuntia. Aamulla soitin töihin, ettei minusta ole tulijaksi. Liukkaankelin ajon ja autokoulun kakkosvaiheen kävin suorittamassa iltapäivällä särkylääketokkurassa. En edes muista mitä ostettiin illalla kaupasta. Mahakin meni sekaisin särkylääkkeistä eikä ruokakaan maistunut.



Viime yö meni varmaankin edellisyön valvomisista johtuen ihan ok. Aamulla neuvolassa kerroin särystä terkkarille, joka suositteli jäämään kotiin. Päätin kuitenkin mennä töihin särkylääkkeen voimin. Työnteosta ei kuitenkaan tullut mitään ja puolen päivän jälkeen annoin periksi ja tulin kotiin lepäämään. Huomiseksi onneksi järjestyi sijainen. Täällä nyt siis makoilen läppäri sylissäni ja yritän viihdyttää itseäni osallistumalla jos jonkinlaisiin verkosta löytyviin kilpailuihin.



Neuvolassa oli onneksi kaikki hyvin. Ekaa kertaa sanoin miehelle mennessä, ettei huolestuta yhtään. Tunsin Nallekarkin liikkeet taas heti aamusta.

Pissassa sokeri matalimmillaan,

proteiini +1, muttei vielä aiheuta toimenpiteitä (edellisestä hiivakuurista niin lyhyt aika).

Verenpaine 112/74 eli ilmeisesti erittäin hyvä,

hemoglobiini 125 (muutama päivä ilman rautatablettia on laskenut sitä vähän alun 132 arvosta).

Painoa oli tullut edelliseen mittaukseen nähden 1,5 kiloa lisää, kokonaisuudessaan nyt 4,5 kg.

Kohdunpohjan korkeus oli 22, kasvanut edellisen mittauksen 16:sta huimasti ja kohtu yltää jo 5cm navan yli. Olenkin ihmetellyt korkealle tuntuvia potkuja. Turvotusta alkaa olla nilkoissa jonkin verran ja tukisukkien käytön aloitinkin tänä aamuna.



Nallekarkki pakoili doppleria harvinaisen sinnikkäästi ja sydänäänetkin kuuluivat vain hetken. Ei silti huolestuttanut, sillä liikkeet tuntui koko ajan, samoin nyrkin ja jalan iskut. Syke oli 150, kun TH sen vihdoin löysi. Seuraava aika onkin sitten neuvolalääkärille 25+6, eli 13.11. Neuvolakäynnin lopuksi täytettiin vielä kelan paperit, jotka kiikutin jo työmatkalla Kelan toimistoon ostarille. Pääsen sitten

ihastelemaan äitiyspakkauksen tavaroita suunnilleen miehen synttärin aikoihin tämän kuun lopussa.



Tämä ilta on pyhitetty kestovaipoille. Kolmen pienen tytön äiti ja hyvä kaverini tulee kestovaippayhdistyksen kassin sekä perheensä kanssa kyläilemään. Miehen kanssa käyty kädennostoäänestys kestovaipat vs. kertakäyttövaipat päättyi tulokseen 2-0 ja miehen lupauksiin pesutornin hankinnasta ja osallistumisesta pyykkivuoren kasvun kukistamisyrityksiin Nallekarkin syntymän jälkeen. Kaiken kierrättävänä perheenä meille kestot oli enemmän kuin luonnollinen valinta kaatopaikkoja 7% osuudella kuormittavien kertakäyttövaippojen sijaan. Nyt vaan on enää päätettävä, että _minkälaisia_ kestoja. Onneksi kassin lainausmahdollisuuden myötä eri malleja pääsee kokeilemaan ihan näppituntumalla.



Nonna ja Nallekarkki rv 22+1

Huomenna on Jorvissa kontrolliultra, jossa varmistetaan Voiton asento. Veikkaan, että tyyppi on pää alaspäin ja niin keskiviikkona terkkakin meinasi. Mutta kun kerran saatiin aika äippäpolille, niin en sitä lähtenyt enää peruuttamaan. Jännittää silti!!



Ja mites muut marraskuiset.. Millaisia fiiliksiä on tuosta uhkaavasta joukkoirtisanoutumisista ja työtaistosta?! Vaikka kovasti toivon, että Voitto tajuaisi ulostautua tuolta ennen 19.päivää, niin silti hieman huolettaa tuleva tilanne. Ahdistaa jo ajatuskin, että kaikki keskitetään pariin sairaalaan ja sitten siellä on kokoajan tungosta ja kiirettä. Juuri kun oltiin asennoiduttu perhehuoneisiin jne. Voi kökkö!! Ei nyt huvittaisi lähteä täältä Tammisaareenkaan synnyttämään..:/



Ja Huiskuttajalle vielä noista mammavaatteista.. Eli itse ostin kolmet farkut, joista kahdet bebesistä ja yhdet popista. En muista missä asut, mutta suosittelen käymään myös erikoisliikkeissä, sillä ei siellä ne vaatteet ole paljoakaan kalliimpia ja istuivat ainakin minulle paljon paremmin päälle kuin esim. HM:n farkut. Ja itse ainakin olen saanut sen verran pyöreyttä lantioon, että ei toivoakaan saada vanhoja farkkuja jalkaan vaikka olisivat miten matalia tahansa. Myös Popista ostetut farkut on jääneet pieniksi, mutta nämä kahdet Bebesin farkut on olleet kyllä kovassa käytössä.



Mutta nyt on pakko mennä. Palailen huomenna ultran jälkeen ja keskityn sitten paremmin kaikkien kuulumisiin!



-Tuittu 37+2-



ps. Onnea vielä kerran EE:lle!!!

Valitettavasti..



Eli ultrassa äippäpolilla käyty ja koko käynnin jälkeen jäi aika hämmentävä olo.. Ihan aluksi kätilö ultrasi tosi pikaisesti ja totesi vauvan olevan hienosti pää alaspäin. Sitten kätilö vain sanoi, että käykää pistäytymässä pikaisesti lekurilla, että hän kirjaa meidät ulos.



No, lääkärillä oli ilmeisesti ylimääräistä aikaa, sillä hän alkoikin tehdä synnytystapa-arviota. Kohdun suulla on jo alkanut tapahtua kypsymistä ja kohdun kaulakin hieman lyhentynyt. Lantio oli ok ja vauvan pää alhaalla. Sitten ultrassa tulikin ilmi, että meidän Voitto on minivauva.. Tämän hetkinen painoarvio oli vain 2223g.. ja vastaa paria viikkoa vähempää..:( No, sain sitten ohjeet laskea päivittäin liikkeitä ja kovasti kyselivät omaa vointiani. Lisäksi lääkärikäynnin jälkeen jouduttiin vielä puoleksi tunniksi sydänkäyrille, joka onneksi ilmeisesti oli ok. Ensi viikolla maanantaina heti otetaan uudet käyrät ja lääkärille torstaina.



Lääkärin kommentti oli, että jos vauva ei näytä keräävän tarpeeksi painoa, niin sitten täytyy alkaa miettiä synnytystä..:( :( :( Ja totesi vielä, että oli hyvä, että käytiin vaikka tultiinkin eri syyn takia.



Voi kurjuuden kurjuus.. Ei oikeastaan vielä huolestuta, mutta mietityttää kovasti. Toivottavasti Voitolla on kaikki tuolla hyvin!!! Tuli jotenkin sellainen olo, että täytyy varmaan pakata jo molemmille kassit valmiiksi ja myös kaivaa tuolta kaikkein pienimmät vaatteet meidän minivauvalle.. *huoh*



-Tuittu ja mini-Voitto 37+3-

Tuittu, yritä olla stressaamatta Voiton painoarviosta huolimatta. Vaikka suomalainen terveydenhuolto tuntuu olevan kriisissä, kuitenkin vielä voi luottaa sanaan kun on lääkärissä käynyt. Ne sydänkäyrät on varmasti Voitolla olleet normaalit, eivät ne muuten teitä olisi kotiin viikonlopuksi laskeneet! Toivotaan, että Tehy ja työnantajapuoli saisi mielestäni oikeutetun palkkakiistan ratkaistua, ettei teidän synnytykset irtisanoutumisista kärsisi. Kiistan ratkeaminen olisi kaikkien etu.



Missä noita Bebesin tai Popin liikkeitä on? Asustelen pk-seudulla, joten Hki, Espoo, Vantaa ja ympäristökunnatkin lähellä. Ilmeisesti säkin olit täältä päin, kun Jorvissa asioit? Kiitos kaunis vinkeistä sinulle.



Meillä olisi huomenna isoihin juhliin meno. Saa nähdä kuinka kauan jaksaa katsella muiden juopottelua.. Onneksi on auto keksitty ja karkuun pääsee kun siltä tuntuu.



Mukavaa viikonloppua,



Huiskis 23+6

Kiitos kannustuksesta. Ensi viikolla ollaan sitten taas viisaampia. Kyllä se silti hieman mietityttää, että onkohan tuolla kaikki hyvin.



Mutta tulin vastaamaan oikeastaan noihin äippävaatteisiin.. Eli Bebes ja Pop löytyvät molemmat Kampin keskuksesta ja jälkimmäinen myös Sellosta. Myös Stocka myy Bebesin kanssa osittain saman merkkisiä äitiysvaatteita. Itse olen tyytyväinen, että panostin aikoinaan istuviin alaosiin ja ostin sitten enimmäkseen paitoja HM:stä. Teidän kannattaa Nonnan kanssa rynnätä joulun välipäivinä aleostoksille, niistä poimin muutaman hyvän löydön sopuisaan hintaan.



-Tuittu-

On taas tullut mentyä pää kolmantena jalkana koko päivä ja väsymys on melkoinen, mutta piti Tuitun kuulumiset tulla kattomaan.



Koita olla huolehtimatta Voiton painosta! Varmasti vaikeaa, mutta kun ajattelee että pienikokoisia vauvoja syntyy siinä missä tosi isojakin, ja suurin osa niistäkin on varmasti yllätyksiä jos raskaus on mennyt ok. Työkaverini on ihan normipituinen (168cm ehkä??) ja miehensä roteva, niin heille syntyi esikko reilusti la:n jälkeen ja painoa pienellä oli vaan 2600g, pituutta myös aika vähän. Mutta siitä vauveli lähti sitten kasvamaan ilman sen kummempia ongelmia, ja raskausaikana kun hällä meni kaikki ihan normaalisti niin ei tuota esim etukäteen tienneet.

Hyvä että nyt pääsette sinne uudestaan ja tilanne tarkistetaan. Ja toivotaan että Voitto vaan kerää painoa vähän maltillisemmin kuin ehkä keskiverto vauva... :-)



Meillähän oli muuten tällä viikolla viimeinen lääkäri+neuvola, ainut vain että lääkärin sairasloma oli jatkunut joten lääkäriä ei nähty. Th ei osannut varmaksi sanoa vauvan asennosta muuta kun että pää alaspäin (ja sen kyllä tiedän itsekin), mutta se enemmän harmittaa että sisätutkimus jäi tekemättä = ei mitään tietoa onko alakerrassa tapahtunut mitään. Seuraava neuvola on ens viikon lopulla, sillon jo 38+2 ja sekin siis vain terkalle. Kyllä th kovasti meitä lääkärille yrittää saada jos se vaan saikultaan palaa, mutta nähtäväks jää millon päästään! Viimenen mahku on sit lähete Jorviin, ja kyllä sen mieluusti otankin vastaan jos ei tuossa neuvolassa pääse. Pöh vaan.

Olo on kyllä normalisoitunut paljonkin sen viime viikkoisen jälkeen, joten en usko että tästä ihan heti tarvii synnyttämään lähteä.



No joo, lisää viikonlopun aikana...



Manco ja Pilkku 37+3

Tuittu, koita kaikesta huolimatta olla suht rauhallisella mielellä. Ei sinua ja Voittoa olisi päästetty kotiin, jos tilanne Voiton koon ja voinnin kanssa olisi ollut huono. Onneksi pääset pian uuteen tarkistukseen, niin saat lisää tietoa tilanteesta.



Kävin eilen neuvolalääkärillä viimeisessä tarkistuksessa ja omalla kohdalla selvisi se, että lantioni saattaakin olla ahdas. Ei taidakaan lantion ulkomuoto ja sisämitata vastata toisiaan?!?! Viikon takaisen äitiyspolin ultran mukaan myös meidän vauva on pienikokoinen, joten se ennustaisi sitä, että vauva voi ihan hyvin syntyä normaalitietä. Toivottavasti ei ennätä kasvaa jättiläiseksi näiden viimeisten viikkojen aikana. Tuskin, jos omalla syntymäpainollani ja -pituudellani olisi vaikutusta asiaan. Raskausmyrkytysoireet ovat myös säilyneet ennallaan ja pissan proteiinipitoisuus jopa vähän noussut. Maanantaina menen kontrolliin äitiyspolille ja sitten tiedän taas enemmän. Toivottavasti saan jatkaa lepäilyä kotona.



Miliko 35+6

Pahoittelen, että menee nyt kokoajan kovin itsekeskeiseksi nämä kirjoitukset, mutta tällä hetkellä ei paljon päässä muuta liiku. Kiitos kaikille kovasti tsemppamisesta, minusta tuntuu, että sitä vielä tarvitaankin.



Eli tänään piti olla sydänkäyrien ottaminen. Aamulla sitten heräsin puhelinsoittoon, jossa kehotettiin tulemaan äippäpolille mahdollisimman pian, sillä lääkäri haluaa kuitenkin nähdä minut/tutkia vauvan tänäänkin. No, mies tuli töistä kuskiksi ja olinkin jo alle tunnissa Jorvissa. Sydänkäyrät oli ihan hyvät ja piirtyipä sinne muutaman supistuskin (joita en tosin tuntenut). Lääkäri taas kyseli vointia ja ultrasi Voiton. Painoarvio oli aika lailla ennallaan, oli se miniraukka saanut muutaman kymmenen grammaa viikonlopun aikana painoa lisää.



Kaikki rakenteet näytti olevan kohdallaan, joten lääkäri epäili syyn pieneen kokoon olevan istukassa. Liikkeiden laskemisesta kun mainitsin saavani stressiä, lääkäri ehdotti, että voivat ottaa minut myös osastolle ja otetaan pari kertaa päivässä sitten käyrät.. Yeah, se stressi loppui sitten siihen lauseeseen..:) Lääkäri mainitsi myös, että on mahdollista, että pieni koko johtuu myös jostain vauvan viasta. Tämän vaihtoehdon olinkin jo itsekin päätellyt. Mutta tällä hetkellä kaikki viittaisi istukkahäiriöön eikä asiaan saada varmuutta ennen Voiton syntymää.



Anyway, torstaina on uusi käynti käyrillä ja ultrassa. Sitten kuulemma päätetään että käynnistetäänkö synnytys jo perjantaina vai vasta maanantaina.. Huh huh.. Nyt ei edes enää keskusteltu mahdollisesta käynnityksestä vaan jo sen ajankohdasta. Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että meidän marrasmurusta tuleekin lokakuun vauva..:)



Mutta torstaina ollaan taas viisaampia ja pidän teitäkin ajan tasalla.



-Tuittu ja Voitto 37+6-



Ps. Saatte jakaa salaisuuden minun ja mieheni kanssa.. Voitto onkin ehkä tyttö..;)

TUITTU!!!! Kyllä näillä viikoilla jo saa vähän omanapainen ollakin, eiköhän kaikki ole siitä samaa mieltä!!



Ja HUIH VAAN mitä ne siellä teille ehdottelee. :-) Siis tietenkin hyvä Voiton kannalta jos hän pääsee parempien murkinoiden äärelle kasvamaan syntymän jälkeen, mutta nopsaan se kaikki sitten tapahtuu kun rupeaa tapahtumaan. Miltä susta tuntuu nyt kun käynnistys on varmistunut? Osasitteko yhtään odottaa näin pikaista muutosta asiaan? On varmaan hieman levottomat päivät ja yöt edessä kun tiedätte että ihan kohta Voitto onkin jo maailmassa.

Jaksamisia sulle oikein roppakaupalla!!!!!



(.) ei kuulu ihmeempiä. Olo on jokseenkin normaali eli napakoita suppareita tulee silloin tällöin enempi vähempi, alakerrassa tuntuu jo kävellessä ja jalat väsyy TOSI helposti, mut siinä kaikki. Odottelu ja elo jatkuu siis ihan huolettomin mielin. Tekemistä riittää, joten en pistä tätä olotilaa yhtään pahaksi! Mä tähtään edelleen siihen marraskuun puoliväliin... :-)



Tällä kertaa ei taas muuta, voikaa kaikki hyvin ja Nonna ja Huiskuttaja samoin kuin Miliko ja Tirppa ja Tuittu luonnollisestikin!! käykäähän kirjottelemassa vaikka sitten pelkkää omaa napaa! Kiva näitä lukea kuiteskin!



Manco 37+6

Tuitulle tulin vaan toivottamaan jaksamisia loppuviikkoon! Tiiän kyllä millasta tuo hermoilu ja käynnistyksen odottelu ja käyrillä juoksu on! Kaikki menee varmasti hyvin. Meillähän kävi niin, että käynnistys oli sovittu maanantaille 37+6 ja Akusti syntyikin sitte lauantaina 37+4. Pidän teidät mielessä! :)



Milikolle myös voimia noiden myrkytysoireiden kanssa. Ja Mancolle suppareiden kanssa ja Nonnalle masennuksen teilaamissäteitä! :D



Myös muille kovasti vilkutuksia!



Täällä menee kivasti. Poika kasvaa hurjaa vauhtia. Pituutta oli pari viikkoa sitte 64cm ja painoa 6,5kg. Tissiä lutkutellaan ja vähän on jo maisteltu pottua ja maissia. Eilen myös ekaa kertaa porkkanaa. Paljoo ei oo vielä mahaan asti soseita menny, mutta kovin niitä suussa pyöritellään... Mutta kiirehän tässä ei oo, ihan rauhassa tutustutaan uudenlaiseen ruokaan!



Akusti osaa jo kaks sanaa. " ängy" ja " ängä" , äng-äänne siis hallussa... :D

Tulinpa minäkin toivottelemaan jaksamisia isomahaisille! Tuitun tilanne onkin aika jännä, hui!! Eipä mene enää kauaa kun pääset tapaamaan Voitto-neitokaista :)



Heilutuksia kaikille!!



-Lupus ja neiti 3kk

TUITTU tsemppiä odotteluun, pienokaisen ja tiedon suhteen. Kyllä Voitolla kaikki on kunnossa kun kotiin päästivät. Vai on teille prinsessa tulossa, onnea.



MILIKO mä oon sitä mieltä ettei se synnytystapa oo ratkaiseva vaan että vauva voi hyvin ja kaikki menee muutenkin hyvin.



MANCO mulla on sellasia tuntemuksia " alakerrassa" niinku emätin supistelis orgasmissa mutta supistukset tuntuu vaan ihan ylhäällä ja nämäkin siis kävellessä. If you know what I mean... ja välillä tuntuu niinku joku piikki hinkais toiselle sivulle... Synnytystapa-arviossa viikko sitten kohdun kaula oli lyhentynyt 3 sentistä 2 senttiin ja hieman pehmentynyt mutta kohdun suu kiinni. Ja ei pitäisi olla estettä alatiesynnytykseen. Paino arvio tuolloin oli 3100g eli lähemmäs nelikilonen tulossa jaiks....

Muuten kipeitä suppareita ei oo ollu ollenkaan vaikka siinä sydänkäyrässä yksi supistus näkyikin josta en kyllä ollut tietoinen ollenkaan. Noh koitetaan ootella rauhassa, eiköhän ticotico tuu ulos sitte ku on valmis.



EElle vielä kerran onnittelut ja mukava että synnytys meni kivasti.



LUPUS ja TUUPIS ihana kuulla teistäkin. Toisella opetellaan kiinteitä ja toisella puhetta. Varmasti mielenkiintoista aikaa elätte. Ja me tullaan perässä sinne.



NONNA ja HUISKUTTAJA noin ne viikot teilläkin menee eteenpäin. Eikö olekin jännä huomata miten ne vaan vilahtaa ohi. Ihanaa odotusajan jatkumista molemmille.



Sitten sitä omaanapaa ( . ) Tänne on iskenyt kauhee turvotus, jopa tämä näppäily käy sormiin kipeetä. Kädet tikuttelee kokoajan. Onko kellään teistä ollu vastaavaa ja mitä kikkakonsteja ootte käyttäny? Oon juonu nyt ananasmehua ja syöny ananaspaloja mutta ei tunnu auttavan....

Neuvola oli eilen, paineet ja pissa hyvät, hb 137, syke 127 ja paino ei ollu viimeviikkoiseen äippäpoliin nähden noussu yhtään. Jes siitä sentään. Äippäpolilla siis synnytystapa-arvio viikko sitten ja ei estettä pitäis olla alatiesynnytykseen. Istukka (napanuora) hieman alkanut kalkkeutua ja ens viikolla kontrollikäynti. Painoarvio oli viikko sitten 3100g ja jos LA syntyis niin pikkusta vajaa 4kilonen tulis. Huh.

Pikkuhiljaa rupee oleen kaikki välttämättömin valmiina pikkusta varten joten sen puoleen ei kauheeta stressiä enään ole, mutta tieten ois ollu kiva saada suursiivous tehtyä ja kaikki muukin mahdollinen valmiiksi, mutta ei enään ole voimia touhuta nyt kun se virta piikki ilmesty niin sitten muuten loppuu fysiikka kesken. Ei mene tasan onnen lahjat ei.



Kaikille tasapuolisesti huiskutuksia ja onnea odotukseen sekä tietenkin vauvan hoitoon.

T. tirppa ja ticotico 37+5