Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella miljonäärin kanssa?
pohdintaa
22.10.2022 |
Itse olen köyhä tai keskiluokkainen nainen. Ainakin televisiosta ja lehdistä katsottuna miljonäärimiesten elämäntyyli on niin erilainen, että en olisi lähtökohtaisesti kiinnostunut sellaisesta. Saisi olla melkoisen tajunnan räjäyttävä persoona ja luonne, että lähtisin miljonäärin kelkkaan.
Jos löytäisin ihanan miehen ja seurustelisin hänen kanssaan ja hän antaisi ymmärtää olevansa tavallinen köyhä ja paljastuisi myöhemmin todella rikkaaksi, niin pitäisin häntä valehtelijana ja petturina. Koko suhde olisi rakentunut valheelle. Jättäisin mokoman.
-Mutta onko ökyrikkaille miehille siis tarjolla pelkkiä onnenonkijoita? Monille naisille tuntuu raha kelpaavan. Ehkä ylemmästä keskiluokasta, tai itsekin rikkaasta perheestä voisi löytyä sopivia puolisoehdokkaita.
Noh. Onneksi ongelma ei ole minun kohdallani todellinen. Olen jo onnellisesti naimisissa keskituloisen mieheni kanssa. Jos lottopotti tekisi meistä miljonäärejä, niin tokihan raha sitten kelpaisi. Voitaisiin yhdessä tehdä hankintoja ja rakentaa mieleistä rikkaampaa elämää pikkuhiljaa.
Tämmöisiä lauantai-illan pohdintoja. Mitäpä itse tuumit, etsitkö jo valmiiksi rikasta miestä?
Kommentit (48)
Todella vaikeaa on. Mul on muutama miljonääri, miespuolinen kaveri. Ei tunnu pysyviä suhteita löytymään. Pikasuhteita/panoja, mutta ei vakavampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miljoonat ei olisi sinänsä ongelma, jos arvot ja elämäntapa muuten sopisivat omiini. Käytännössä näin tuskin olisi, koska olen vaatimatonta elämää elävä minimalisti ja aion pysyä sellaisena.
Jos hänellä olisi kuitenkin järkevä ja tavoitteellinen tapa käyttää noita miljooniaan, esim. malarian tai aavikoitumisen tms. estämiseksi, se kieltämättä lisäisi hänen kiinnostavuuttaan mun silmissä.
Minusta tuossa ei ole olennaista rahan määrä vaan tapa elää. Siitä syystä en seurustelisi lottomiljonäärin kanssa, mutta varakkaan, hyvin koulutetun ja sivistyneen ihmisen kanssa kyllä. Televisiossa nähdyt miljonäärit, jotka tuovat kovasti esille varallisuuttaan ovat yleensä äkkirikastuneita, joten sellaisten kanssa tuskin olisi paljoakaan yhteistä niin kuin ei lottomiljonäärinkään kanssa.
Hetken voisin kierrellä miehen mukana ja kokeilla uusia harrastuksia,mutta uskoisin,ettei minusta olisi pidemmän päälle sellaiseen menevään ja esillä olevaan elämäntyyliin....olen enemmän kotikissa,joka kyllä kuitenkin tykkää matkustella ja nähdä maailmaa,mutta juhlatamineissa esim. joka viikko jos pitäis olla,niin en jaksais...toki jos miehen kanssa löytyisi yhteinen sävel ja olisimme molemmat samantyylisiä,niin miksipäs ei,jos mies tykkäis elää eri tavalla,maanläheisemmin
Vaimoni on miljonääri! Olemme olleet 5 vuotta naimisissa! Ennen vaimoani olin työkkärin kiusattavana jonkun aikaa,mutta se kiusaaminen loppui kertaheitolla! Eipä ole ns paskahommiin tarvinnut mennä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa ei ole olennaista rahan määrä vaan tapa elää. Siitä syystä en seurustelisi lottomiljonäärin kanssa, mutta varakkaan, hyvin koulutetun ja sivistyneen ihmisen kanssa kyllä. Televisiossa nähdyt miljonäärit, jotka tuovat kovasti esille varallisuuttaan ovat yleensä äkkirikastuneita, joten sellaisten kanssa tuskin olisi paljoakaan yhteistä niin kuin ei lottomiljonäärinkään kanssa.
Ei se miljoonien ansaintatapa, vaan elämäntyyli. Voi se sivistynyt, varakas ja koulutettukin törsätä ja keikaroija, sitten on näitä vaatimattomia varakkaita huppari-insinööri/ammattipelaaja/yrittäjiä ja lottovoittajat yleensä salaavat varakkuutensa visusti.
Kaikki ystävättäreni ovat voineet seurustella kanssani ilman mitään tunnontuskia. Useimmitenhan se on tietysti minulla kallista, jos en pidä lompakkoni nyöriä tiukasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikkaat ovat poikkeuksetta kusipäitä. Sen todistivat myös ne 3 tapaamaani miljonääriä, jotka halusivat todistaa, etteivät muka olisi kusipäitä.
En. En ainakaan sellaisen jonka kanssa ei kemiat kipinöi.
En seurustele kuin tunteella , rakkaudella.
Nuoruudessani ( n.20 vsitten ) olin parikymppinen tyttö.
Menin kesätöihin lähi kuntaan , en edes olisi millään halunnut mennä, mutta iskä "pakotti".
Niin, olin töissä ulkoilu alueiden hoitajana , siis työnsin hiki niskassa ruohonleikkuria.
Siinä vieressä oli rantakahvila jossa käytiin tauoilla.
Ja siinä tutustuin mieheen , kolmekymppinen , ihan tavallisen näköinen.
Hän pyyteli monet kerrat treffeille. En suostunut.
Eräänä iltana satuimme samaan paikkaan ja siitä sitten tutustuttiin . En edes ihastunut häneen.
Hän käytti minua jopa kotonaan ... Öky maalaistalo, ja metsää "puoli pitäjää"... Mutta ei. Ei minua sytyttänyt.
Tavattiin muutamia kertoja. Kunnes sanoin että , en enää jatka tätä tapailua...
Ei siinä miljoonat mitään merkitse, kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa ei ole olennaista rahan määrä vaan tapa elää. Siitä syystä en seurustelisi lottomiljonäärin kanssa, mutta varakkaan, hyvin koulutetun ja sivistyneen ihmisen kanssa kyllä. Televisiossa nähdyt miljonäärit, jotka tuovat kovasti esille varallisuuttaan ovat yleensä äkkirikastuneita, joten sellaisten kanssa tuskin olisi paljoakaan yhteistä niin kuin ei lottomiljonäärinkään kanssa.
Ei se miljoonien ansaintatapa, vaan elämäntyyli. Voi se sivistynyt, varakas ja koulutettukin törsätä ja keikaroija, sitten on näitä vaatimattomia varakkaita huppari-insinööri/ammattipelaaja/yrittäjiä ja lottovoittajat yleensä salaavat varakkuutensa visusti.
Ansaitsemistapahan liittyy elämäntyyliin. Minulla ei ole mitään törsäämistä vastaan, kunhan ne asiat mihin rahat kuluvat ovat mielestäni järkeviä. Jokin äkkirikastunut yrittäjä tuskin on kiinnostunut samoista asioista kuin minä, hän voisi törsätä vaikkapa urheiluautoon tai muskeliveneeseen, kun taas minä törsäisin taide-esineeseen ja hyväntekeväisyyteen. Ei minulla siis ole mitään törsäämistä vastaan, enkä ihaile vaatimattomuutta. Pihiys on huono piirre ihmisessä.
Olen itsekin miljönääri. Nuorempana muutamakin miljonäärimies oli kiinnostunut. Minua ahdisti, kun oman persoonan kehittyminen oli niin kesken. On helpompi kehittää itseään köyhän miehen kanssa.
Vaistosin sen esineellistämisen, joka varakkailla miehillä usein on naisia kohtaan. Naisen pitäisi olla todella laiha ja kaunis ja elää miehen pillin mukaan.
Nyt on omat rahat, niin voin olla kenen kanssa haluan persoonallisuuteni häiriintymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miljoona ei ole vielä kovin paljon rahaa. Helsingissä tavallinen omakotitalo voi maksaa miljoonan tai enemmänkin. Ihmiset, jotka niitä ostavat, ovat usein paljon varakkaampia kuin yhden miljoonan omistajia. Ja ihan tavallisia ihmisiä.
Suoraan sanottuna minun ja jonkun kermapeffaisen miljonäärin elämäntyylit olisi niin eri planeetoilta, ettei siitä todennäköisesti tulisi mitään. Minua ei saisi mihinkään smokkijuhliin tai vastaaviin ja tuntisin oloni erittäin vaikeaksi sellaisessa tilanteessa, että eläisin jonkun miljonäärin ja perheensä kustantamassa lukaalissa. Tulisi liian velkaaoleva olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voisin. Muut seikat ratkaisivat, kuin tulotaso. Yhteen sopiva arvomaailma (liberaalius), sitoutumishalu, huumorintaju ja se, että yhdessäolo on rentoa. Sekä tietenkin vetovoima. Myös se ettei mies arvostelisi matalaa tulotasoani tai käyttäisi varakkuuttaan aseena riitatilanteissa.
Mietin asian niin, että minua ei haittaisi vaikkei puoliso olisi yhtä varakas. Kunhan olisi työelämässä ja pärjäisi myös omilla tuloillaan tarpeen tullen, jolloin ei syntyisi asetelmaa, jossa oltaisiin yhdessä "vain" rahan takia.Ei minua häiritsisi esimerkiksi kustantaa yhteistä lomaa tai maksaa suurempi erä arkimenoista, jos tuloni olisivat huomattavasti suuremmat, kuin puolisolla. Mieluummin viettäisin hänen kanssa aikaa, kuin laskisin, että menevätkö laskujen maksut nyt varmasti tasan.
Painotan siis sitä, että raha suuntaan tai toiseen ei ratkaise vaan ne oleelliset seikat parisuhteen kannalta. Toisaalta tiukka rahatilanne saa hermot kiristymään keneltä tahansa ja ei olisi ensimmäinen kerta maailman historiassa, kun parisuhde kaatuu rahahuolista johtuvaan stressiin.
Teoreettista pohdintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa ei ole olennaista rahan määrä vaan tapa elää. Siitä syystä en seurustelisi lottomiljonäärin kanssa, mutta varakkaan, hyvin koulutetun ja sivistyneen ihmisen kanssa kyllä. Televisiossa nähdyt miljonäärit, jotka tuovat kovasti esille varallisuuttaan ovat yleensä äkkirikastuneita, joten sellaisten kanssa tuskin olisi paljoakaan yhteistä niin kuin ei lottomiljonäärinkään kanssa.
Ei se miljoonien ansaintatapa, vaan elämäntyyli. Voi se sivistynyt, varakas ja koulutettukin törsätä ja keikaroija, sitten on näitä vaatimattomia varakkaita huppari-insinööri/ammattipelaaja/yrittäjiä ja lottovoittajat yleensä salaavat varakkuutensa visusti.
Ansaitsemistapahan liittyy elämäntyyliin. Minulla ei ole mitään törsäämistä vastaan, kunhan ne asiat mihin rahat kuluvat ovat mielestäni järkeviä. Jokin äkkirikastunut yrittäjä tuskin on kiinnostunut samoista asioista kuin minä, hän voisi törsätä vaikkapa urheiluautoon tai muskeliveneeseen, kun taas minä törsäisin taide-esineeseen ja hyväntekeväisyyteen. Ei minulla siis ole mitään törsäämistä vastaan, enkä ihaile vaatimattomuutta. Pihiys on huono piirre ihmisessä.
Koko elämäntapa yleensä poikkeaa.
Minulla oli yksi rikas mies nuorempana. Ehdotin, että menemme ajamaan kolmosen ratikalla kaupungin ympäri. Katselemaan ihmisiä ja rakennuksia.
Oli sitä mieltä, että on tehnyt työtä sen eteen, että ei tarvitse nähdä sellaista.
Mutta se on elämää. Erilaiset ihmiset ovat elämää. Tykkään istua bussilla. Katsoa ihmisiä, haistaa elämää. (En tarkoita kusenhajua).
Tykkään sähköstä, joka on kaduilla.
Rikkaiden bileet ovat usein tylsiä ja teennäisiä.
Riippuu todella paljon henkilöstä. Olen elänyt miljonäärien keskellä tavallisena keskiluokkaisena ihmisenä ja voin sanoa että muutamia arvoja järjestäen emme jaa. Raha ja valta tuntuu menevän ihan kaiken edelle. Omaa etua tavoitellaan häikäilemättä ja kaikki tunteellinen hömppä on heikkoutta.
Itsekin olen kyllä säästäväinen ja pyrin elämään taloudellisesti tasapainoista normaalia elämää.
Mä rakastin mun mammaa joka oli miljonääri, hänen lähisukunsa ei ollut missään tekemisissä, kunnes kuolema korjasi. Edelleen taistelevat perinnöstä. En jaksa ymmärtää.
Itse sain testamentissa pienen jutun, mikä ei tee minusta miljonääriä. Se ei onneksi muita perillisiä kiinnosta, vaan se roikkuu pesässä nyt vuodesta toiseen.
Jatkan edelleen rakkaan perheeni ja ihanien tavallisten ystävieni ympäröimänä elämääni ja säälin heitä sillä näen niin monen heistä olevan järjettömän köyhä, koska heillä on vain rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Miljoona ei ole vielä kovin paljon rahaa. Helsingissä tavallinen omakotitalo voi maksaa miljoonan tai enemmänkin. Ihmiset, jotka niitä ostavat, ovat usein paljon varakkaampia kuin yhden miljoonan omistajia. Ja ihan tavallisia ihmisiä.
Minulla on juuri miljoona ja riittää juuri ja juuri elämiseen tuotto. Olen ihan tyytyväinen.
Olen tarpeeksi köyhä, että voin tehdä, mitä haluan.
Oikeasti ihan parasta.
Voisin jos se miljonääri olisi Antero Vartia tai Lauri Markkanen
Mies osallistu heti haluatko miljonääriksi ja kenties sulla on jo nainen kohta kainalossa. Kukapa nainen ei olisi kiinnostunut susta jos sulla ei ole pennin pyörylää 🤔🙄
En samassa asemassa köyhänä verotuksen mukaan kun tilasto oli! En Edes osaa ajatella koko asiaa. Rahalla minua ei osteta. Syy ei puolisoa ,ei miestä asumassa kanssani. Minun oma päätös. Serustelu riitää. Elämä paljon helpompaa ysin asua. Kun tällä viellä lukee kauhu puolisoista, tyhjentää jääkapit yöllä ,pieri sotkee .ymm.Päälle kauhu anopit jne.Ei kitos!