Miksi on vaikeaa ymmärtää, että Suomessa ei ole valtionkirkkoa eikä valtionuskontoa?

Miksi ihmeessä tätä on vaikeaa tajuta?

kirkon jäsen jos ei halua sinne pennosiaan kantaa eikä usko Jumalaan? Suomessa on vapaus uskoa mihin haluaa. Ja kenenkään ei ole pakko laittaa lapsiaan uskontotunneille vaan voi valita elämänkatsomustiedon.

Miksikö asia ärsyttää?

No johan tässä on lueteltu syitä. Kirkko pompottaa valtiota miten tahtoo ja sillä on epätasa-arvoinen etulyöntiasema muihin uskontokuntiin nähden. Sekö on uskonnonvapautta ja aitoa tasa-arvoa uskontojen välillä??

kirkko ja valtio ovat kuin paita ja peppu. Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää? 27.

Halosenkin oli pakko liittyä preidentiksi tultuaan kirkkoon.

27.

Koita ilmaista itseäsi jatkossa hiukan paremmin.

kansalaisista kuuluu ev. lut. kirkkoon. Ehkä se kertoo jotain, ihmiset uskovat Jumalaan toisin kuin ateistit luulevat ja haluavat uskotella :).

Kiinnostaakohan se kirkkoa edes?

myös liittyy ihmisiä :)

Vierailija:

uu samaan aikaan kun kirkosta erotaan niin sinne

myös liittyy ihmisiä :)

Erityisasemansa turvin nämä kirkot ovat oikeutettuja verottamaan jäseniään. Millään muulla uskontokunnalla ei tätä oikeutta ole.



Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen ainoa uskontokunta, joka on mainittu suoraan perustuslaissa. Perustuslaki sisältää seuraavan määräyksen kirkkolaista:



Kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta.



Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään.



Perustuslaki, 76 §



Kirkkolaki taas sisältää määräyksen " Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista." Tämä tarkoitaa, että Eduskunta ei voi kuin hyväksyä tai hylätä kirkon oman esityksen kirkkolain muuttamisesta. Käytännössä Eduskunta aina hyväksyy kirkkolain muutosesityksen.

Sitähän se eräskin piispa tässä julkisuudessa taannoin esitteli. Mitä kaikkia kivoja etuja saakaan kun kuuluu kirkkoon.



Usko? Mitä se semmoinen on?



Ja tuo lain suoma erityisasema pitäisi kumota, koska se on ristiriidassa uskonnonvapauslain kanssa, joka sisältää uskontojen tasa-arvon.

Vastikään 100-vuotisjuhliaan viettänyt Kotimaa-lehti julkaisi juhlanumerossaan ennakkotietoja ihmisten arvomaailmaa kartoittavasta World Values -tutkimuksesta.





Tuloksia esittelevän Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Kääriäisen mukaan ihmisten luottamus kirkkoa kohtaan on viime vuosina kasvanut.





Mainitun tutkimuksen mukaan kirkkoon luottavien osuus suomalaisista on vuonna 2005 ennätykselliset 63 prosenttia, kun vuonna 1990 vain kolmasosa kansasta sanoi luottavansa kirkkoon. Luottamuksen kasvu oli yllätys, sillä kirkosta eroaminen on viime vuosina jatkuvasti yleistynyt. Kääriäinen löytää syyn luottamuksen kasvuun kirkon monipuolisesta toiminnasta ja profiloitumisesta heikko-osaisten puolustajana. Oma vaikutuksensa on myös kirkon toiminnalla kriisien kuten Aasian tsunamikatastrofin tai lamatalkoiden yhteydessä.





Vaikka kirkkoa on viime aikoina ryöpytetty julkisuudessa hedelmöityshoitolausunnosta, lähes puolet suomalaisista kokee, että kirkko antaa päteviä vastauksia ihmisten moraalisiin ongelmiin ja tarpeisiin (44%), perhe-elämän ongelmiin (47%) sekä nykypäivän sosiaalisiin ongelmiin (35%). Vuoteen 2000 verrattuna muutokset ovat noin kymmenen prosenttiyksikköä. Lisäksi peräti 71% suomalaisista katsoo saavansa kirkolta päteviä vastauksia hengellisiin ongelmiin ja tarpeisiin.





Tällaisten tutkimustulosten edessä joutuu ihmetyksen sormi hämmästyksen suuhun ainakin niillä, jotka ovat lukeneet yksinomaan uutisia kirkosta eroamisen kasvusta. Niitäkään tietoja ei voi väittää vääriksi, mutta nyt puheena oleva tutkimus avaa toisenlaisiakin mahdollisuuksia ymmärtää ihmisten suhdetta kirkkoon. Julkisuudessa esitetyt tiedot, jotka pääsääntöisesti povaavat kirkolle huonoa tulevaisuutta, muokkaavat mielikuvaa.





Uutinen kirkosta on useimmiten uutinen, joka kertoo kirkon ongelmista.





Milloin joku työntekijä käyttäytyy huonosti, milloin kirkko ei anna tilojaan iskelmälaulajalle. Milloin väki lähtee kirkosta, milloin siellä riidellään oppikysymyksistä. Näiden kestoaiheiden takana on kuitenkin se laaja ja monipuolinen seurakunnallinen työ, joka tuskin koskaan yltää otsikoihin.





Kirkossamme on vielä paljon niitä, jotka ovat sitoutuneet evankeliumin asialle. Ihmisten kohtaaminen on tämän yhteisön vahvaa aluetta. Yllä mainitut prosenttiluvut kertovat laajasta kosketuspinnasta tavallisten ihmisten elämään.





Olisiko myös niin, että elämä tuon kuuluisan Kehä kolmosen ulkopuolella näyttäytyy tässäkin asiassa eri valossa kuin sen sisäpuolella? Jos näin on, siirtyköön kansa kehätien ulkopuolelle nykyistä runsaammin.





Hannu Nyman

Ja voihan sen jäsenmääränlaskun tulkita luottamukseksi, jos niin haluaa...



Tuollainen tutkimus pitäisi tehdä täysin puolueettomalta taholta.

oma " tutkimus" omin värityksin

Kirkkoon liittyminen lisääntyi Helsingissä (9.1.2007)

Kirkkoon liittyminen on alustavien tietojen mukaan Helsingissä lisääntynyt, mutta kirkosta eroaa edelleen useampi kuin siihen liittyy.











Noin miljoona suomalaista käy laulamassa Kauneimpia joululauluja. Joulukuussa kirkko täyttyi laulajista muun muassa Maunulassa. Kuva: Sirpa Päivinen / KuvaKotimaa



Helsingin seurakuntayhtymässä oli viime vuonna eniten sekä kirkosta eronneita että kirkkoon liittyneitä. Kirkon jätti kuitenkin selvästi useampi kuin siihen liittyi. Helsingin seurakunnat saivat viime vuonna noin 1740 uutta jäsentä, mutta niistä erosi noin 3850 jäsentä. Kirkkoon liittyminen lisääntyi kuusi prosenttia ja siitä eroaminen väheni lähes yhdeksän prosenttia.

Seurakuntayhtymän keskusrekisterin ennusteen mukaan kirkosta erosi viime vuonna kuitenkin selvästi vähemmän ihmisiä kuin toissa vuonna, jolloin kirkosta erosi peräti 4135 helsinkiläistä. Eronneiden määrä oli viime vuonna pienin sitten vuonna 2003 voimaan astuneen uskonnonvapauslain muutoksen, jonka myötä kirkosta eroaminen tuli helpommaksi.



Liity kirkkoon verkossa

Kastettu, rippikoulun käynyt ja 18 vuotta täyttänyt helsinkiläinen voi liittyä takaisin kirkon jäseneksi helposti verkossa Liity kirkkoon -sivulla . Sivulta voi tulostaa liittymislomakkeen. Sen kääntöpuolella on valmiina osoite, ja lomakkeen voi postittaa maksutta seurakuntayhtymän keskusrekisteriin.



Samalta sivulta löytyvät myös tiedot siitä, miten liittyä kirkkoon, vaikka ei olisikaan käynyt rippikoulua tai saanut kastetta. (SW)



Lopulliset luvut saadaan tammikuun puoleenväliin mennessä, kun kaikki viime vuoden lopussa tapahtuneet muutokset ovat kirjautuneet rekisteriin.



Tässä vaiheessa on keskusrekisterin johtajan Hannu Houtsosen mukaan mahdotonta arvioida, jääkö kirkosta eroamisen väheneminen pysyväksi suuntaukseksi. Käänne näyttää kuitenkin tapahtuneen elokuussa, jonka jälkeen kuukausittaiset kirkosta eroamiset ovat olleet pienempiä kuin vastaavina aikoina kolmena edellisenä vuotena.



Väestörekisterikeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa kirkosta erosi viime vuonna 33 823 henkeä, mikä on yli kaksi prosenttia toissa vuotta enemmän. Suurempi muutos tapahtui kirkkoon liittyneiden määrässä (10 700 henkeä), joka kasvoi lähes 12 prosenttia toissa vuodesta. Kirkkoon liittyminen lisääntyi lähes kaikissa suurissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä.

osaa kukaan, mutta naimisiin mennään kirkossa, kun niin on tapana ja se vaan näyttää niin kivalta. Luulenpa, että suurin osa suomalaisten uskovaisuutta on juuri tätä, kun ei kehdata erota, että mitä naapurikin tai suku ajattelee.

Vierailija:

kansalaisista kuuluu ev. lut. kirkkoon. Ehkä se kertoo jotain, ihmiset uskovat Jumalaan toisin kuin ateistit luulevat ja haluavat uskotella :).

Liittyisiköhän asia siihen, että Helsingissä (joka on maamme suurin kaupunki) syntyy enemmän lapsia, jotka tavan vuoksi kastetaan...

[b]Uskotko seuraaviin?[/b]

- - Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista - -

- - Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa. - -

Katkelmat ovat kirkkolain mukaan osa evankelis-luterilainen kirkon uskontunnustusta.

Jos katsomuksesi on toinen, kuulut siihen enemmistöön suomalaisia, joka ei usko kristinuskon perusoppeihin. Se on yksinäänkin riittävä syy erota.

[b]Maksatko?[/b]

Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2,25 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 165 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi, 200 €:n luokkaa. Oman verosi voit laskea verolaskurilla.

Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.

[b]Juhlitko?[/b]

Monelle syy kuulua kirkkoon ovat elämänkaaren taitejuhlat: lapsen syntymään, aikuistumiseen, parisuhteen solmimiseen ja kuolemaan liittyy uskonnollisia riittejä.

Juhlat onnistuvat hyvin ilman kirkkoa. Uskonnottomat nimiäiset, papittomat häät ja arvokkaat ei-uskonnolliset hautajaiset osaa jokainen järjestää. Apua ja tarvittaessa ulkopuolisen juhlapuhujan saa Pro-Seremonioilta. Rippileirin sijaan voi valita vaikkapa protuleirin.

Harva kaipaa pappia pitämään puhetta tupaantuliaisiin tai syntymäpäiville. Miksi sitten tavan vuoksi pappi vahvistaisi avioliittosi, ellet usko papin opettamiin asioihin? Ja miksi pappi aikanaan siunaisi ruumiisi, ellet nyt usko kirkon opetuksiin?

[b]Autatko?[/b]

Jotkut arvelevat kirkon tekevän paljon hyväntekeväisyyttä. Todellisuudessa pääosa kirkollisveroista kuluu henkilöstö- ja kiinteistökuluihin.

Euro SPR:lle auttaa yhtä paljon kuin kymmenen kirkolle. Vuoden 2005 seurakuntien tilinpäätösten mukaan diakonian osuus kirkon menoista oli 10,6 %. Summa on laskettu vyöryttämällä, eli mm. hallinnon menoista tietty osa on laskettu mukaan diakoniamenoihin. Ja vaikka kirkko käyttäisi diakoniatyöhön 99 prosenttia tuloistaan, on parempi antaa rahaa järjestölle jonka tavoite on 100-prosenttisesti hyväntekeväisyys.

Sitäpaitsi miksi auttaisit aatteellisen kanavan kautta, jos et aatteeseen usko? Neutraaleja kanavia on olemassa.

[b]Viitsitkö?[/b]

Eroaminen kestää vain minuutin. Miksi et viitsisi?

( eroakirkosta piste fi )

Ev. lut. :sta on puhuttu varmaan enemmän sen enemmistöaseman takia.