Miksi on vaikeaa ymmärtää, että Suomessa ei ole valtionkirkkoa eikä valtionuskontoa?
Kommentit (156)
Uskonnottomat toimivat tässä ketjussa aivan kuin he olisivat ainoa vähemmistö. Me kuitenkin elämämme demokraattisessa maassa, jossa ratkaisut tehdään enemmistöpohjalta, kuitenkin kunnioittaen ja huomioiden vähemmistöjen mielipiteet. Käsittääkseni pelkästään vähemmistön toiveiden / käskyjen mukaan eläminen ei ole sivistysvaltion, vaan diktatuurin merkki.
Suomessa uskonnottomien asema on turvattu siten, että täällä ei ole pakko kuulua kirkkoon, ei ole pakko maksaa kirkollisveroa, ei ole pakko osallistua uskonnon opetukseen, ei ole pakko osallistua kirkollisiin menoihin. On mahdollisuus nimenantoon, siviilivihkimiseen, protu-leireihin, uskonnottomaan hautaustoimeen, jne. Jos näitä ja muitakin asioita ei olisi, niin uskonnottomat voisivat valittaa vähemmistöasemastaan. Mutta käsi sydämelle, uskonnottomat ovat ehkä kaikkein parhaimmassa asemassa oleva vähemmistö Suomessa.
Käytännössä positiivinen uskonnonvapaus toteutuu Suomessa hyvin. Negatiivisen uskonnonvapauden suhteen on puutteita: esimerkiksi vaikka koulun oppilaita ei pakoteta kirkkoon, voi opettaja joutua jumalanpalvelukseen oppilaidensa valvojaksi. Päiväkotien uskontokasvatuksesta saa lapselleen vapautuksen, mutta mahdollisuutta ei tuoda juurikaan esille vaan sitä on osattava erikseen pyytää.
Suurimmat puutteet ovat vakaumusten tasa-arvon suhteen. Isoin ongelma on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema. Perustuslaissa on suoraan mainittu Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolaki. Kummallakin valtionkirkolla on verotusoikeus, ja kumpikin kirkko mainitaan erikseen esimerkiksi koululaeissa. Pienempiä puutteita ovat esimerkiksi Yleisradion velvollisuus tuottaa kristillisiä hartausohjelmia mutta ei vastaavasti muiden katsomusten mukaisia ohjelmia sekä uskontokritiikin vapautta loukkaava jumalanpilkkalaki.
veikkaan että näin tulee myös tapahtumaan vähintään kymmenen vuoden sisällä.
Mielestäni asiat ovat nyt tällä hetkellä kuitenkin melko hyvin. Ongelmia tietysti yksittäistapauksissa esiintyy, esim. ateistiopettajan on pakko lähteä kirkkoon valvomaan oppilaita. Toisaalta mielestäni lapsen turvallisuus ja työnjakoon liittyvät asiat menevät tämän edelle. Hienointa olisi, jos työpaikan sisällä voitaisiin sopia käytännöistä. Sen sijaan en näe ev-lut. ja ortodoksisen kirkon veronkanto-oikeudessa mitään epätasa-arvoa, sillä muut uskontokunnat saavat vapaasti kerätä varoja toimintaansa varten. Eiköhän nekin ihan suoraveloituksella mene palkasta. Pääasia kai lienee se, että jokainen seurakunta saa toimintaansa varten tarvitsemansa varat. Jos tämä varainkeruu olisi kielletty, niin se olisi syrjivää.
Miksi pitää uskonnollisen yhdyskunnan varainhankintaan sekoittaa valtio?
Sitä paitsi kirkko ja valtio on Suomessa erotettu toisistaan, tosin kirkon asema on turvattu lainsäädännöllä.
Vierailija:
Vaan siitä, että ev. lut. kirkolta pitää poistaa etuoikeus kerätä maksunsa veroina. Siitä saattaa (todennäköisesti) olla seurauksena kirkostaeroamisbuumi, mikä on mielestäni ihan positiivinen asia. Ihmisille on yhä edelleen niin vaikea ymmärtää miksi joitakin haittaa uskonnon ymppääminen ihan joka paikkaan. Ehkä asiaan herättäisiin sitten kun niin moni ei kuuluisi tavan vuoksi kirkkoon.Itse esim. kuulun erään MLL:n paikallisyhdistyksen hallitukseen, ja puheenjohtajan on todella vaikea käsittää miksemme voi tehdä seurakunnan kanssa yhteistyötä eri tilaisuuksien järjestämisessä. Eli poistettaisiin kirkkoonkuulumattomilta se viimeinenkin mahdollisuus uskonnottomaan lapsityöhön. Tämä on vain pisara meressä, mutta on ihan hyvä herättää keskustelua uskonnon tuputtamisesta valtion varoilla esim. kouluissa ja päiväkodeissa.
Eikö nyt joku voisi sanoa, että kävikö tosiaan Ruotsissa näin? Ettei syynä vain ollut se, että eroaminen kenties helpottui? Sehän on tunnettu fakta, että kun eroamista kirkosta helpotetaan, niin eroaminen lisääntyy tilapäisesti.
Sinänsä olen samaa mieltä, että uskontoa ei tarvitse tunkea joka paikkaan. Esim. en näe mitään erityistä syytä, että MLL:n toimintaan pitäisi liittyä uskonnollisuutta. Mutta en näe järkeä siinäkään, että perhekerhojen uskonnollisuutta on joskus täällä kritisoitu.
jotka sitä haluavat. Tietysti joihinkin juuri täysi-ikäisiksi tulleisiin voi upota vapaa-ajattelijoiden propaganda.
Tänään opetin viimeksi julkisesta sektorista, johon kuuluu valtion ja kuntien alaisten elinten lisäksi myös evankelisluterilainen kirkko. Se on siis valtionkirkko. Vain valtion alaisuudessa toimivilla laitoksilla on oikeus kantaa veroja. Suomessa kyllä on uskonnonvapaus, mutta esim. jehovatkin maksaa yhteisöveronsa evankelisluterilaiselle kirkolle, hullua kyllä.
Mutta esim. Ruotsissa kirkko ja valtio on kyllä erotettu toisistaan.
http: //evl. fi/EVLfi. nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hyvin itsenäinen suhteessa valtioon. Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin.
Oletteko käyneet edes peruskoulua??
Mutta toisaalta... Jos opettajatkin opettavat päin helvettiä, niin...
No mun mielestä toi kansankirkkokäsite on vain asioiden kaunistelua tai terminologista kikkailua.
Yleensä niissä maissa, joissa ei ole valtionkirkkoa, valtio ei kanna kirkon puolesta veroja. Suomessahan kirkon ja valtion suhde on muutenkin melko kiinteä. Esimerkiksi opetusministeriön alaisuudessa toimii kirkkohallitus virastona.
Jos kirkko ja valtio olisivat oikeasti erillään, niin kirkko huolehtisi itse omasta rahankeruustaan.
Jos kirkko ja valtio olisivat oikeasti erillään, niin kirkko huolehtisi itse omasta rahankeruustaan.
vaikea monen sitä tunnustaa ja uskoa, mutta niin se vaan on.
Ei kai kouluissakaan sais lapsia viedä kirkkoon eikä kirkko sais kerätä veroja jne. ellei ev. lut ois maan virallinen valtion uskonto.
Jopa bussilipuista kirkko nyhtää omansa.
Suomessa ei ole valtionuskontoa.
Siitä huolimatta täällä ei uskonnonvapaus toteudu. Missä vika? Miksi kukaan ei kiinnitä asiaan huomiota?
Luterilainen kirkko saa myös vähäistä suoranaista taloudellista tukea valtiolta. Tämän jälkeen puolustusvoimissa ja vankiloissa työskentelevät papit ja diakonit ovat valtion palkkaamia.
Valtion ja kirkon suhde näkyy myös siinä, että tasavallan hallitus yhä edelleen antaa rukouspäiväjulistuksen ja valtiopäivien avajaisiin sisältyy myös jumalanpalvelus.
Myös eräät yhteiskunnalliset palvelut vaalivat valtiosuhdetta. Seurakunnat vastaavat jäsentensä osalta virallisen väestörekisterin ylläpidosta ja hautaustoimesta. Seurakuntien hautausmaat toimivat pienin poikkeuksin myös muiden kuin luterilaisen kirkon jäsenten hautapaikkoina.
Tämä keskustelu koskee uskontoja, jolloin vähemmistönä on uskonnottomat (ja muut uskonnolliset yhteisöt, jolla ei ole ev. lut ja ord. kirkkojen erivapauksia).