Vihaan viikonloppuja
Vihaan viikonloppuja. Miehen kanssa vain tapellaan koko ajan. Toivoisin että vastuu perheestä ja kodista olisi viikonloppuisin molemmilla aikuisilla, mutta ei ole. Tai sitten nipotan liikaa. Kamalaa tämä kuitenkin on. Tekis mieli paiskoa tavaroita pitkin seiniä ja hakata ukko mustaksi. Apua.
Kommentit (49)
Nykyäänhän naiset olettavat, että vaikka he jäävät vuosiksi kotiin ja mies painaa duunia ja ylitöitä entiseen malliin, on kotityöt jaettava fifty-fifty tasan, tasa-arvon nimessä. Mutta annas olla jos puhe siirtyy vaikkapa työntekoon ja kustannusten jakamiseen, nämä tasa-arvon kukkaset vajoavat kivikaudelle.
Tasa-arvo on sitä, että kaikki mikä naisen elämässä on olevinaan pielessä, johtuu tavalla tai toisella miehestä. Mitä mieltä olisitte perheenisästä, joka ap:n tavoin kertoisi, että hänen tekisin mieli hakata vaimonsa siniseksi ihan vaan sen takia, että perhe-elämä on perseestä? Ja päälle vielä toteaisi, että kyllä minä vaimoani rakastan. Veikkaan, että sympatiat olisivat vähissä. Mutta kun nainen sanoo näin, ymmärtäjiä riittää ja aletaan etsiä kääntöpuolia, että mitä se MIES tekee väärin. Katsoitteko dokumenttia Väsyneet perheet? Oiva esimerkki uusavuttomista prinsessoista, joilla pyykitkin hoiti oma äiti ja auttajia riitti, mutta silti ainoat lauseet mitä suusta pääsi oli valitusta.
On varmasti kelvottomia perheenisiä, mutta niin on tottavie äitejäkin. Masennuksesta ei pääse syyttämältä pelkästään omaa miestään, vaan miettimällä miten sitä omaa elämää voisi kohentaa: menisikö opiskelemaan/töihin, söisikö terveellisemmin, liikkuisiko enemmän, olisiko ystävällisempi kanssaihmisille...
Lopuksi vielä esimerkki naisesta, joka aina valitti että " mies ei tee kotona mitään" . Mies kävi töissä ja elätti perheen, vaimo oli aina kotona. No, tuli sitten ero ja nainen heitti ukon pihalle. Meni muutama viikko ja nainen oli pulassa: miten lumityöt tehdään? Lämmitysöljy loppui, mistä sitä saa? Mitä eroa on ysivitosella ja dieselillä, eikö autoon käy mikä vaan? Miten sulake vaihdetaan? Kuka meillä leikkaa kesällä nurmikon? Miten viemäri puhdistetaan? Mistä saisi lisää rahaa, eikö sitä kasvakaan puussa?
Eli kelvoton nahjus, joka " ei tee kotona mitään" , oli itseasiassa ainoa aikuinen koko perheessä.
Kyllä se nyt ihan tutkittu asia on, että miehillä on enemmän vapaa-aikaa. Sinä voit tuota kivikausioppiasi jakaa täällä mielin määrin, mutta keskimääräisesti miehet pääsevät helpommalla kuin naiset. maailmasta
Äidit, jotka tekee kaiken poikiensa eteen. Vähän mukaan kotitöihin muksusta asti, niin on tyytyväisiä miniöitä tulevaisuudessa :)
Vierailija:
Äidit, jotka tekee kaiken poikiensa eteen. Vähän mukaan kotitöihin muksusta asti, niin on tyytyväisiä miniöitä tulevaisuudessa :)
Mitä te teette,kun miehenne on töissä? Surffaatte av:llä! Lasketteko te miehen työssäolonkin tämän vapaa-ajaksi?
Ei ihme että elämä ei helpota, jos ainoa ratkaisu kaikkeen on miehen syyllistäminen.
Aloitukseni onkin saanut oikein keskustelua aikaan. Hyvä! Oma kirjoitukseni oli lähinnä avunhuuto ja olisin toivonut vielä vinkkejä ja opastusta siitä, miten sitä miestä pystyisi vihaamaan vähemmän. Eli mihin te, jotka ette sitä kaikkea miehenne niskaan kaada, saatte purettua pahan olonne? Vai eikö sitä ole? Kaipaisin neuvoja ihan arkeen. Mitä teette kun keittää yli?
Sovi miehesi kanssa 1-3 juttua, mistä hän ottaa vastuun. Esim. imurointi ja ruohonleikkuu/lumityöt ja auton huolto. Mies tietää, mitkä työt hänelle kuuluvat ja muusta ei nalkuteta. Itse sitten organisoit muittein töitten tekemisen. Suunnittelet, mitä jaksat tehdä itse ja mitkä jutut teetätät ulkopuolisilla. Esim. siivoja kerran kuussa, lastenhoitoapua 2h/viikossa, että saat nukuttua/omaa aikaa jne. Kun peruselämä ei ole liian kiireistä sinulle, niin viikonloppuna jää aikaa rentoutumiselle ja riidat vähenevät.
Huolehdi, että saat väh. 2h/viikossa " omaa aikaa" .
Jos teillä ei ole rahaa kotitöiden teetättämiseen ulkopuolisilla, niin sitten kannattaa miettiä, mitä voi jättää tekemättä, niin että lapset eivät kärsi.
Esim. vaatteita ei silitetä, ostetaan valmisruokia jne.
Vanha ketju, mutta kyllä, vihaan myös viikonloppuja. Mitään ei koskaan tapahdu, ollut sinkkuna monen monta vuotta. Oon yksinäinen, järkyttävän tylsää. Olisin niin mielelläni yrittäjä, jotta voisin viikonloput ja arkipyhät tehdä töitä. Nukun päivät läpeensä, jotta aika kuluisi. Lapsi on joka toinen viikko ja tällöin viikonloppu koostuu hänenkin valituksestaan, kun ei oo mitään tekemistä eikä mitään tapahdu. Pari kaveria on, mutta eivät ehdi näkemään. Oon ite loppu elämääni ja sit pitäis vielä kannatella esiteiniä. En tiedä mitä tehdä enää.
Mulla on hyvä mies, oli tukena ja turvana sairaalassa kun lapsi on teholla, mutta kun palasin kotiin niin edessä oli karsea työmaa eli koko asunto ihan hujan hajan. Heti piti kääriä hihat ja siivota, vaikka olisin halunnut levätä ja imettää rauhassa. Ja sitten mies mankui, että tekisinkö ruokaa, hän kun ei ollut syönyt kunnolla pitkään aikaan kun olin siellä sairaalassa. Iski kauhea synnytyksen jälkeinen masennus ja itkin koko illan. Saamarin ukko! Muutenkin kuvittelee, että elämäni on rentoa, olenhan kaikki päivät kotosalla ja ehdin muka tehdä kaikkea.