Vihaan viikonloppuja

Vierailija:

vaan tiukasti kotinurkilla... että sellaisen boheemin miehen sitten valitsin. Ja mulle jää kaikki työt. Se auton huoltokin ja muut.

Vaikka itse olisin kuinka hermoraunio, niin lapset ovat silti maailman tärkein asia. Lapsille olen ystävällinen ja rakastava ja syli on aina avoinna. Mies tämän paskan niskaansa saa. Onko sinulla lapsia?

Ap

Vierailija:

Sehän on vain tabu, jota meiltä äideiltä ei kestetä kuulla.

Oikeasti, moni hautoo itsemurhaa perhe-elämän helvetillisyyden takia ja kaikki vaikuttaa synkältä. Jos ennen lapsia oli todella onnellinen ja nyt vaan itsetuhoinen masennuskimppu, kyllä takuulla olisi valmis kääntämään kelloa taaksepäin.

Minäkin heräsin tuossa kymmenen aikoihin, laitoin kahvin tulemaan, hain alakerran konditoriasta ihanan tureen munkin ja luin hesaria joku kaksi tuntia.. Kohta lähden uimahallille jumppaan ja saunaan..llalla mieheni tulee työmatkalta niin laitamme hyvää ruokaa ja suunnittelemme kuukauden päästä olevaa Meksikon lomaamme..



Ja lapsiperheen arjesta minulla on kokemusta sen verran, että siskoni on kolmen yh ja vuorotöissä eli vietän vähintään yhden viikonlopun kuussa nauttien lapsiperheen arjesta.. On siinäkin puolensa, nämä lapset (1, 3, 8v)ovat vielä maailman ihanimpia, kauniimpia ja fiksuimpia ja rakastan heitä syvästi, mutta se väsymys viikonlopun jälkeen, on aivan uskomaton.

Silloin elämä on vieläkin hankalampaa

miksi osallistut tähän keskusteluun? Jos sinulla ei ole muuta kerrottavaa, kuin se miten elämäsi on ihanaa ilman lapsia. Olet kylmä ja täysin vailla kykyä tuntea empatiaa muita kohtaan. Painu vittuun täältä.

Mutta jos jokaisella aikuiselle annettaisiin ETUKÄTEEN näyte perhe-elämästä, jonka jälkeen saisi päättää haluaako omia lapsia vai ei, todella harva siihen touhuun lähtisi

Vierailija:

Painu vittuun täältä.

Tuoko on sitä äitiyden tuomaa kypsyyttä ja ihmisenä kasvamista? Yksi syy lisää olla tekemättä lapsia, en ikinä haluaisi alatyylin kieltä käyttäväksi katkeraksi ämmäksi.

P.S. Tarkoitukseni ei ollut v****lla, vaan saada äideiltä rehellinen vastaus, kaipaavatko he lapsetonta elämää. Kuten tiedät, tästä asiasta ei kovin avoimesti äidit keskustele. Ja hyvä minunkin ottaa huomioon, jos on vähänkin sellainen olo että minusta ei tuohon lapsiperherumbaan ole.

Meillä käy kerran viikossa täti auttamassa 2 tuntia, vaikka olen itsekin kotona. Eli tätsy leikkii ja hoitaa ipanoita, vaikka olenkin kotona. Mutta saan rauhassa tehdä juttuja, joiden kanssa menisi ikuisuus, kun hoitaisi lapsirumbaa sivussa, esim. laskujen maksu ja ennen joulua siemailin glögiä ja selailin näitä vauvasivuja, niin ja tuolloin teen isot satsit ruokaa pakkaseen, josta sitten on helppo lämmittää. Tuo helpotusta kummasti ja maksaa 8,40 euroa (tätsy asuu lähellä, eikä ota matkakuluja).



Kaverit ja sukulaiset kovasti aina puhuvat, että kyllä he voivat auttaa... kun oikeasti pyytää ja sopisi ihan milloin vaan heidän tulla/mun viedä lapset heille, ei väkisten, mutta harmittaa nuo puheet, että kyllä he auttavat.

kauheaa jos haaveilisit lapsista koko ajan,vaikka nyt täällä vauva-palstalla pyöritkin.Minä taas olen todella onnellinen että mulla on lapsia.En vaihtaisi en.

jo eskarissa. Tuo aika kun lapset on pieniä on rankkaa juuri väsymyksen takia. Nyt voi jo nukkua viikonloppuisin pidempään, lapsia ei tarvitse olla kädestä pitäen ruokkimassa, osaavat itsekin hakea juomista jos janottaa. Osallistuvat kodin siivoukseen, leikkivät itsekseen pihalla jne.



Mutta enää en lisää vauvoja haluaisi kun muistan selvästi sen väsymyksen... :)



Yrittäkää keksiä joku ratkaisu tilanteeseen,muutaman vuoden kuluttua jo helpottaa!

Ei minua kukaan tuominnut, tosin ei minulla ole sukua lähimmän 200km säteelläkään. Eipä siitä juuri kukaan tiennyt, että meillä kodinhoitaja käy. Tosin en mä olis välittänyt vaikka olisi tiennytkin.



Minäkin aloitin neuvolassa kertomalla, etten nuku öisin ja olen todella väsynyt. Neuvolatäti otti asian heti hoitaakseen - järjesti ajan lääkärille, jolta sain nukahtamislääkkeitä, että sain edes joskus unta. Sitten hän järjesti kotiapua ja myös ajan terv.keskuspsykologille, jonka kanssa puinkin sitten kaikenlaisia asioita lävitse monessa sessiossa. Psykologia ei häirinnyt, että olin väsynyt - hän otti minut vastaan siitä huolimatta ja kuunteli miksi olen väsynyt.



Pitkään vei ennen kuin kaikki korjaantui, mutta noista ym- asioista tuli kuitenkin sen verran välitöntä apua, että jaksoin alkaa lenkkeilemään, paino putosi, mieliala nousi ja aloin nukkua yöni.



Pikkulapsivaihe on tosi rankkaa, mutta myös ihanaa. Ei kannata jäädä yksin, vaan hakea apua. Hakisithan apua myös, jos sinulla olisi sitkeä flunssa tai esim. selkä kipeä. Ei se ole sen kummenpaa! Nautit lapsistasikin huomattavasti enemmän iloisena ja virkeänä.

Sinä ET ole hullu, vaan väsynyt. Olen keskustellut asiasta paljon tuttavieni kanssa ja samoin asiantuntijoiden jne. Suurimmalla osalla naisista on jossain elämänvaiheessa juuri tuollaista - ja myös miehistä. Tiesitkö, että suurimmalla osalla miehistä iskee kriisi juuri kun 2. lapsi syntyy?



Et ole ollenkaan erikoinen, vaan aivan normaali. Jokainen väsyy joskus ja se on aivan normaalia. Sama koskee parisuhdeongelmia - niitä on jossain liiton vaiheessa takuuvarmasti jokaisella. Toiset vain osaavat ne ratkaista - tai hankkivat ammattiapua - toiset menevät helpomman kautta ja eroavat.



Itsestään on lupa pitää huolta ja on myös lupa tunnustaa että on väsynyt. Ei se mikään häpeä ole!

olen tyytyväinen elämääni näinkin, mutta haluaisin lapsen. Näissä useissa jutuissa ihmetyttää vaan, miten heikoilla turvaverkoilla ihmiset niitä lapsia tekevät. Mies on mitä sattuu, ei ystäviä, ei sukulaisia, ei mitään lastenhoitoapua yms.

Itselleni on ensisijaisen tärkeää, että ympärilläni on iso ja auttava verkosto, jos alkaa tuntua siltä, ettei itse jaksa.

Lastenhoito on tosi raskasta näin tätinäkin (olen todella paljon näiden lasten kanssa niin kuin muukin perheeni), vaikka todellinen vastuu lapsista on tietenkin siskollani. Eli voin vaan kuvitella, mitä se elämä on omien lasten kanssa ja varsinkin ilman näitä turvaverkkoja.

Heti kun ilmestyy onnellinen lapseton, alkaa tulla näitä " elämä lasten kanssa on ihanaa ja haluan ainakin viisi lisää" -vastauksia, vaikka ensin valitetaan kuinka ei halua enää mennä edes ruokakaupasta kotiin. Todella läpinäkyvää...

Tottakai katkeroitunut äitimafia väittää muuta, mutta vain kateuttaan

Odotan sitä aikaa kun SAAN herätä lapsen kanssa aamulla aikaisin, elämässä on myös viikonloppuisin jonkinlaisia aikatauluja. Nyt herätään klo 11 ja koko loppupäivä menee plörinäksi.

vastuuta arjesta ja lapsista on jätttää hänet keskenään lasten kanssa silloin tällöin.

Vierailija:

Heti kun ilmestyy onnellinen lapseton, alkaa tulla näitä " elämä lasten kanssa on ihanaa ja haluan ainakin viisi lisää" -vastauksia, vaikka ensin valitetaan kuinka ei halua enää mennä edes ruokakaupasta kotiin. Todella läpinäkyvää...

lapsia, niin kannattaa jättää ne tekemättä. Mutta se aika, kun lapset ovat pieniä, on hyvin lyhyt aika tässä meidän elämässämme. Mitäs sitten, kun me vanhenemme. Kuka teitä käy katsomassa omien lastensa kanssa? Entä, kun miehenne kuolee ja kaverit häviävät taivaan tuuliin? Elämää voi katsoa pidemmällekin, kuin vain seuraavaa vuotta tai viittä. Enkä sano, että ne lapsetkaan välttämättä käyvät katsomassa, mutta aika todennäiköistä se on. Itse nautin myös tästä ajasta, kun lapset ovat pieniä, vaikka hermot usein ovatkin kireällä!

ovat niin uusavuttomia ja ajttelevat sillä helvetin miestenlogiigalla.Eivät osaa siivota jälkiään ja eivät vahingossakaan ilman pyyntöä/käskyä vasmasti tartu imurin varteen jne.



Mitään ei osata tehdä ilman että käsketään tai pyydetään.Kaikissa asioissa kysellään,pitäiskö tehdä sitä tai tätä.Kysellään suurinpiirtein pitäskö vaihtaa lapselta vaippa tai antaa ruokaa.Mun mies kyselee aina tällä tavalla kun hoitaa meidän lasta ja kun minä satun touhuilemaan jotain muuta eli hän on silloin hoitavuorossa.Ja hän tasan tarkkaan tietää milloin tarvitsee vaippa katsoa tai ruokaa antaa.Mutta en ymmärrä miksi kyselyt kun sitten on niin tietävinään aina kaikista asioista.Uskotteko että välillä tuntuu että nyt palaa pinna!!!



Mitä mieltä muut olette tästä väittämästäni???