Läpsäytys ja lastensuojelu
Meillä on tosi uhmakas 5-vuotias. Kerroin päiväkodissa, että kerran lapsen taas riehuessa ja lyödessä minua, läppäsin vaistomaisesti takaisin. En kovaa, mutta kuitenkin. Päiväkodin työntekijät sanoivat, että ovat velvollisia ilmoittamaan lastensuojeluun, jos kuulevat vielä vastaavaa minulta tai lapselta itseltään. Mitä mieltä olette?
Kommentit (73)
kyllä päiväkodeissa lapsia nostellaan jäähyille, pidetään väkisin kädestä, kannetaan kainalossa pihalta jne. Missäs fantasiamaailmassa sinun lapsesi ovat hoidossa vai etkö koskaan viivy siellä tarpeeksi pitkään nähdäksesi sen?
Ja toisille tulee helpommin mustelmia kuin toisille. Minulla tarvitsee painaa vain kevyesti sormenpäällä ja saan mustelman.
On se kiva kun joku rohkeasti ja totuudenmukaisesti kertoo läpsäisseensä lastaan vaikka vahingossa niin kyllä sitten tulee taas niin täydellisiä äitejä haukkumaan! Ja ne täydelliset varmasti IHAN OIKEASTI eivät koskisi lapseensa edes pitkällä tikulla vaikka tekisivät mitä. Tuskin korottaisivat edes ääntään. Ja se kun on sellainen juttu, että JOKAISELLA voi mennä joskus hermot ja "ylittää rajan". Minä mukaan lukien. En tässä tarkoita hyväksyväni lasten hakkaamista tai vastaavaa. Itse olen lapsena pahoinpidelty isäni puolesta ihan tarpeeksi, joten tiedän mitä sen aiheuttama fyysinen ja henkinen paha olo on.
Mutta en myöskään täysin tuomitse tukkapöllöä tai sormille näpäytystä, jos tilanne on sellainen. Ei tuo pään silittely- kasvatusmetodi pitkällä tähtäimellä ole paras, eikä myöskään jos lastansa hakkaa (en tarkoita sitäkään). Mutta se jos joskus vaikka tukkapöllöä antaa muksulleen niin ei se tarkoita että olisi huono äiti/isä tai että lapset huostaan ja heti. Piste.
mutta kyllä se raja vain tuossa löytyy. Ja pitää löytyä.
24
yksittäinen läpsäisy vaiko se että lapset revitään pois turvallisesta kodista?
Lasten kurituksen suhteen.
Ikäänkuin nyky-yhteiskunnassa ei enää olisi lupa asettaa lapsille rajoja - tai edes näyttää tunteita. Ja tämä on nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan (ja mentaliteetin) ongelma - oletteko koskaan tutustuneet esim. keskiverto ranskalaiseen perheeseen? Siellä on ihan ok (ja ns. normaalia) läpsäyttää lasta kädelle (tai jopa kasvoille), jos ei tämä tottele useista varoituksista huolimatta vanhemman sanaa - sitten kyllä vastaavasti hellitäänkin usein ja vuolaammin kuin täällä Suomessa.
Meillä jotenkin kaikki tunteiden näyttäminen on kielletty; ihmisten pitää olla hajuttomia, mauttomia ja värittömiä - ja mielellään mahdollisimman laimeita ja neutraaleita. Tunteiden näyttäminen suuntaan taikka toiseen ei ole sallittua. Tunteita pelätään ja suuttuminen (puhumattakaan raivostumisesta - molemmat varsin luonnollisia tunteita ihmiselle) on jotakin, mitä ei saa tapahtua. Sitten ihmetellään, kun ihmiset turtuvat ja unohtavat tuntea tunteita. Podetaan masennusta ja syödään (vahvoja) mielialalääkkeitä. Ei ymmärretä sitä, että spontaani ilo vaatii rinnalleen myöskin ajoittaista alakuloa ja surua, ja jopa niitä negatiivisia suuttumuksen tunteita. Ja että se kaikki on ihan normaalia ja oikein.
Minä uskon, että täällä on vielä liiaksi vallalla menneiden aikojen kaiku siitä miten lapsia kasvatettiin vitsalla ja suoranaisella väkivallalla vielä viime vuosi sadalla ihan yleisesti. Ja koska suomalaiset eivät ole koskaan olleet hyviä näyttämään tunteitaan, sanomattakin on selvää, että siinä kasvatusmetodissa keskityttiin vain siihen negatiiviseen; raivoa näytettiin piiskaamalla. Koko homma meni ylitse, ja oli / on tuomittavaa.
Nyt eletään tämän todellisuuden jälkimainingeissa; ollaan hurskaita ("minä en koskaan voisi" - ja oma lapsi pomppii kurittomasti ympäriinsä vailla minkäänlaisia rajoja), kaikenlainen kurittaminen on kielletty (sillä rajanvetoa on niin vaikea tehdä; mikä olisi sallittua kurittamista? MIkä taas ei olisi sallittua?) ja jopa keskustelu siitä on tuomittavaa ("emmehän me voisi, emmehän"?).
Kertakaikkiaan vääristynyt tilanne.
päiväkodin henkilökunnalla ON VELVOLLISUUS ilmoittaa lastensuojeluun, jos kuulevat lasta satutettavan millään tavalla. Siihen kuuluu läpsäytys, nipsietly, töniminen.. ja tietysti pahemmat tapaukset. Toimivat siis oikein sanoessaan asiasta sinulle.
ne lapset siellä keskenään päiväkodissa nipistelevät, purevat, lyövät tai potkivat toisiaan päivittäin?
Että haluan tuoda toisenlaista näkökulmaa asiaan.
Miksi Suomen lastensuojelun toimenpiteet kohdistuvat vain suomalaisiin perheisiin? Muiden kulttuurien perheet (ja vanhemmat) vain noudattavat "omaa kulttuuriaan" ja "tapaansa kasvattaa" - vai oletteko kuulleet, että esimerkiksi somalilapsi olisi huostaanotettu vanhemman läpsäisemisen takia? Ja aivan varmasti on läpsäisty! Ja tarkoituksella - ja useasti.
Tämä on niin kaksinaamaista ja juuri niin hurskasta, että oksat pois ja pala latvaa! Itse en enää aio palata tähän keskusteluun ennenkuin tässä on jotakin järkeä. Tälläisenään tämä tilanne ei ole järkevä, mutta ymmärrän hyvin myös ne syyt miksi ei tästä aiheesta pystytä vielä keskustelemaan järkevästi (yleisellä tasolla).
28
Ilmeisesti sinua itseäsikin on lapsena läpsitty, mutta "mitään traumaa ei ole jäänyt". Nyt jatkat samaa hyväksi havaitsemaasi linjaa lapsesi kanssa, tietysti vain, kun pinna katkeaa. Sehän tosin ehtii lapsesi kasvaessa vielä monesti katketa. Sääliksi käy lasta, jolla tuollainen hakkaaja-äiti, sillä sitä olet.
Miksi lapset saavat lyödä toisiaan?
Se on lain mukaan virkavelvollisuus. Me emme tiedä, mitä läpsäisy oikeastaan tarkoittaa, mutta lapsen fyysistä koskemattomuutta on loukattu. Tällöin laki velvoittaa viranhaltijan ilmoittamaan lastensuojelulle, siinä ei ole sijaa viranhaltijan omalle harkinnalle.
LS ilmoitusvelvollisuus kuuluu näin:
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Eli ilmoittaja arvioi ensin kehitystä vaarantavan tilanteen, täyttääkö se hänen huolen kriteerit niin, että hän katsoo tarpeelliseksi selvittää lastensuojelun tarpeen.
Mikäli viranhaltija katsoo ,ettei kyse ole sellaisesta lasta varjostavasta uhkasta, vaikka äiti olisikin kertaalleen läpsäissyt, viranhaltijan ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Mikäli tilanne on toistuva, eikä ilmoitusta tehdä, syyllistyy viranhaltija rikkomukseen, josta ei kuitenkaan seuraa sankitota ls-lain perusteella, mutta voi aiheutua esim. huomautus virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ilmoitusvelvollisuuden täyttyminen perustuu työntekijän subjektiiviseen harkintaan.
ja oletteko ikinä seuranneet miten esim. kissat ja koirat kasvattavat jälkeläisiään? Ensin tulee ärähdys ja jos pentu vielä uhmaa, pannaan se kuriin näykkäisyllä. Näin se toimii ihmisilläkin, vaikka Suomen laki ei tätä tunnustakaan. Eikä se tarkoita, että lapsi traumatisoituisi, sillä se että pienet pannaan omalle paikalleen hierarkiassa tuo heillekin turvallisen tunteen. Eikä tuo ajoittainen tukkapölly tai muu pieni fyysinen kipu myöskään ole lapselle yhtä haitallista kuin esim. vähättely ja henkinen väkivalta tai rakkauden osoittamatta jättäminen. Älä ap ota stressiä, ja kuten joku jo sanoikin, älä kerro päiväkodissa kaikkea - he eivät tunne sinua eivätkä perhettäsi eikä asia oikeastaan edes heille kuulu.
eivät voi siis itse pk:n tädit sitä päättää. Jos eivät ilmoita, se on heiltä virkavirhe.
tosin vanha laki ei koskenut pk työntkekijöitä laisinkaan. Viranhaltija käyttää harkintavaltaa arvioidessaan, tarvitseeko lapsi lastensuojelutoimenpiteitä vai ei. Hän ei syyllisty virkavirheeseen, jos kertaluontoinen teko jätetään ilmoittamatta.
eivät voi siis itse pk:n tädit sitä päättää. Jos eivät ilmoita, se on heiltä virkavirhe.
myös maahanmuuttajaperheisiin? Olen itse ollut nuorisokodissa töissä, ja siellä kyllä oli näitä maahanmuuttajien lapsia, useitakin.
(Väärin)käsityksiä kurittamisesta
Kuva 4
1. "Olen saanut lapsena selkääni, eikä siitä jäänyt traumoja. Minusta tuli hyvä ihminen."
Monet ovat selviytyneet kurituksesta huolimatta kunniallisiksi kansalaisiksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vankeusrangaistukseen tuomituilla on usein taustallaan väkivaltainen lapsuus. Sekä käyttäjät että uhrit ovat aikanaan kokeneet kotona käytetyn väkivallan kuritukseksi.
2. "Lapsi ei tottele, jos häntä ei kuriteta."
Lapset haluavat yleensä miellyttää vanhempiaan. Pienen lapsen rajoittaminen on mahdollista aikuisen ylivoimalla, jos hän ei muuten tottele. Väkivallan välttämisessä on usein kyse vanhemman itsehillinnästä ja viitseliäisyydestä kärsivällisesti opastaa lasta.
Lasten impulsiivisuus taas edellyttää vanhemmilta valvontaa. Väkivallan käyttö on kielletty.
3. "Lasta ei saa tietenkään pahoinpidellä, mutta kohtuullinen kuritus on välttämätöntä."
Rikoslain pahoinpitelyä koskevat pykälät (rl 21. luku 5 §, 6 § ja 7 §) eivät jätä vanhemmille oikeutta käyttää minkäänlaista väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Rangaistavaa on tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen. Väkivallan käyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sen käyttäjä nimittää sitä kuritukseksi. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta kieltää ruumiillisen kurituksen.
4. "Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle."
Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa.
Pikkulapsi ei voi mitään sille, että ei hahmota ympäristön vaaroja ja on impulsiivinen. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos sitä opastetaan ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.
5. "Lapsi ei opi erottamaan hyvää ja pahaa, jos sitä ei hänelle kurittamalla opeteta."
Argumentti on täysin virheellinen, sillä valtaosa tavallisista, moraalisesti vastuuntuntoisista ja lainkuuliaisista kansalaisista on onnekseen välttynyt ruumiilliselta kuritukselta.
Sen sijaan vankilatutkimukset ovat osoittaneet, että monien erilaisista rikoksista tuomittujen kasvuympäristö on ollut väkivaltainen. Kuritus on ollut usein olennainen osa lapsuuden väkivaltaa.
6. "Vapaa kasvatus" johtaa siihen, että lapsista tulee "mummojen potkijoita."
Tämä usein toistuva väite sekoittaa toisiinsa monenlaisia asioita. "Vapaa kasvatus" -termi viittaa piittaamattomaan kasvatuksen irvikuvaan, jossa aikuiset ovat luovuttaneet kaiken vallan lapsille.
Termi tuli käyttöön 1960-luvun keskustelussa englantilaisesta Summerhill-koulusta. Tuolloisessa kontekstissa kyse oli pyrkimyksestä irti autoritaarisesta sanelusta kohti keskustelevampaa kasvatusotetta ja pyrkimystä saada lapset omaksumaan vastuuta itse. Nykyään termillä viitataan tässä yhteydessä harhaanjohtavasti yksinkertaisesti piittaamattomuuteen.
Väkivallaton kasvatus ei tietenkään mitenkään ole ristiriidassa vastuuntuntoisen ja muut huomioon ottavan kasvatuksen ja käytöksen kanssa. Kurituksesta vapaa kasvatus on rajojen asettamista ja välittämistä - ilman väkivaltaa.
7. "Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain."
Uskonto on muokannut voimakkaasti suomalaisten moraalikäsityksiä. Vaikka uskonnon osuus suomalaisten elämässä on vähentynyt, ei sen vaikutus ole vähäinen nykyäänkään. Jotkut uskonnon opit elävät voimakkaina yleisissä uskomuksissa ja sanonnoissa.
Maailma on kuitenkin muuttunut paljon Raamatun ajoista. Nykyisin harva on enää valmis hyväksymään väkivaltaa keinona ratkaista kiistoja ja rangaista rikoksia.
Eikö olisi jo aika unohtaa tämäkin väkivaltaa ihannoiva sanonta ja keskittyä Raamatun syvimpään viestiin: lähimmäisenrakkauteen? " Tehkää toisille niin kuin haluaisitte itsellenne tehtävän" sopii paljon paremmin kasvatukseen.
8. "On parempi että vanhemmat rakastavat ja kurittavat lasta kuin että he jättäisivät hänet heitteille."
Tässä rinnastuksessa on tarkoitushakuisesti mainittu vain kaksi huonoa vaihtoehtoa. Mahdollisia kasvatustapoja on muitakin: esimerkiksi se että vanhemmat rakastavat ja huolehtivat lapsestaan ilman väkivaltaa.
myös maahanmuuttajaperheisiin? Olen itse ollut nuorisokodissa töissä, ja siellä kyllä oli näitä maahanmuuttajien lapsia, useitakin.
kunnes ollaan siinä pisteessä että tilanne räjähtää käsiin...
Tuolla on muutama vastaus, joihin yhdyn.
IKINÄ IKINÄ EI PIDÄ KERTOA KELLEKÄÄN NS. VIRANOMAISELLE JOS ON PERHEONGELMIA TAI EI JAKSA LAPSEN KANSSA,
ja edelleen omaa voimattomuutta ja syyllisyyttä ei pitäisi koskaan mennä kertomaan kellekään!!ei terkkarille, ei kouluun, ei päiväkotiin jne.
Tottakai lapsen fyysinen kajoaminen on väärin ja rikos, mutta välillä ollaan kyllä ylihysteerisiä!
Ja kuten joku sanoi, päiväkodin työntekijät tuppaavat olemaan virkaintoisia, tärkeileviä, olevinaan enemmän kuin ovatkaan ja tietävänsä enemmän toisten lapsista kuin tietävätkään ja todellisuudessa he eivät kotonaan omien lastensa kanssa ole yhtään sen kummempia kuin me muutkaan.Maalaisjärki on kadonnut.
Meilläkin on uhmakas 5 v, joka karjuu ja temppuilee. Viimeksi nostin pois ruokapöydästä niin napakalla otteella ja niin vauhdilla, että lapsi löi leukansa pöydän kulmaan, siinä on mustelma. En vie lasta hoitoon ennenkuin mustelma parantuu ja lapsi unohtaa. Ettei vahingossa puhu. Soittavat lastensuojeluun, vaikka se oli vahinko. Ja koska meillä on pohjalla tuo ilmoitus, multa viedään lapset välittömästi.
myös maahanmuuttajaperheisiin? Olen itse ollut nuorisokodissa töissä, ja siellä kyllä oli näitä maahanmuuttajien lapsia, useitakin.
Että ylipäätään heillä on lapsia mukanaan ja kotona.
Aivan varma asia on se, että siellä kuritetaan lapsia - homma ei todellakaan ole tälläistä kuuman puuron ympärillä tanssahtelua, mitä meillä täällä Suomessa harrastetaan. Eikä kukaan puutu asiaan. Muutenhan me oltaisiin rasisteja.
28
25§ Ilmoitusvelvollisuus jne...
Siinä sanotaan että ovat viipymättä velvollisia ilmoittamaan, vaikka lapsi ei haluaisi. Myös pelkästä huolesta ilmoitetaan, eli jos lapsi herättää sinussa vain huolen, on velvollisuus tehdä ilmoitus.
Olen nähnyt useasti kuinka päiväkodissa huonosti käyttäytyvät villit pojat 'raahataan' yhdestä kädestä jäähylle. Tämäkö on sitten sallitumpaa kuin yksi yksittäinen läimäys?