**KULTAINEN 60-luku viikko 31**
Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.
Kommentit (60)
Toinen lomaviikko alkoi ja pikkupimut painuivat pihalle ja isommat nukkuvat...
Mulla on Wemppa vähän sama juttu että hissukseen täytyy ottaa tai sitten alkaa koskea mahaan ja niin toki olen ottanutkin..eilenkin pukeuduin päivävaatteisiin vasta iltakuudelta ja olin koko päivän lojunut sängyssä ja lukenut kirjaa mitä nyt ruokaa välillä laitoin mutta kuitenkin...
Tänään on pakko vähän yrittää tehdä jotain ainakin pyykkivuori on valtaisa...
Viikonpäästä torstaina mulla on lääkärineuvola joten sitten näkee missä mennään..mietin jo että näinköhän palaan kesälomalta ollenkaan töihin mutta sen näkee sitten...töitä olisi kesäloman jälkeen n 7 vkoa ennen äippäloman alkua...
Ankkikselle ja Anille lähetän täältä roppakaupalla plussa-sädetystä !!!
Olisi jo aika päästä teidänkin hyppäämään plussajunaan !!
Kaikille mukavaa alkanutta viikkoa,,mää menen nyt pyykkäämään !!
Isotikru
Isotikru: Joo, mäkin ajattelin, että otan ihan rauhallisesti. Mutta se on niin vaikeeta, oon tottunut koko ajan tekee jotain... ja nytkin tekisi mieli lähtee pyöräilemään lasten kanssa, kun sattuu aurinko paistamaan. Mutta lapset haluaisi keskustaan asti fillaroida, ja meiltä on sinne 8km. Voitaisiin kyllä tulla joko bussilla tai miehen kyydillä kotiin, ettei tarttis kun yhteen suuntaan mennä, mutta enpä taida uskaltaa. Kun autokin kuitenkin on käytössä...
**
Mutta se vaan on niin, että kun aina on tottunut liikkumaan ja olemaan ihan vapaasti, niin en osaa olla rauhassa. Kunnes sitten jotain tosi vakavaa sattuu.... muistuu taas mieleen se kun vedet meni silloin ed.keväänä ja kolme päivää VAAN MAKASIN SOHVALLA ja toivoin, että " se reikä menisi umpeen ja vettä tulisi lisää" . Huomaa, että elän henkisesti vaikeita aikoja: Kuin odottaen, koska historia taas toistaa itseään.
Jospa vaikka sitten ruokaa laittaisi...
wemppa
Niin se heinäkuu vetelee viimeisiään, ylihuomenna meitin pikkulikka aloittaa päivähoidon.. BYÄÄÄÄÄ!!! Äitiä taitaa itkettää enemmän kun " mun vauva" on jo niin iso.. TOINEN BYÄÄÄÄ!!!
Ankkis: jatkuuko piina?? Älä piinaa meitä :) Olisi tosi ihanaa saada kuulla plussauutisia. =)) Peukutan edelleen ihan jäykkänä.. ja niin kauan kunnes " toisin olet todistanut" :)
Minea: miten sinä voit?? Luulenpa että teet " wempat" ja saat heti toisen plussan km jälkeen. Wemppa ei ollut oikein uskoa mun " ennustusta" *vilkuttaa*, mutta pakkohan hänen sitten oli :)) Sinun jälkeen meitä olisi enää Ullrike ja minä kuumeilemassa.. siis meitä " vakinaamoja" .
Wemppa: älä suutu vaikka tuossa äsken vähän kiusottelin. Huolesi vauvan voinnista on aivan ymmärrettävää, mutta historia ei tule toistamaan itseään, taidat sen itsekin tietää syvällä sisimmässä, mutta pelko varmasti on pinnalla niin kauan kuin olet siellä rv 21+. Ja otahan iisisti, jos kropassa tuntuu hiukankin " vastenmieleseltä" , niin anna hommien olla. Ja tää koskee myös sitä perjantain moppien heilutusta :)) Ja loman jälkeen haet saikkua jos yhtään siltä tuntuu. Lusmuilua se EI OLE!!!!
Isotee: Kiitos plussasäteistä =) Samaa paasaan sinullekin kuin wempalle, että otahan iisisti ja anna hommien olla jos tuntuu ettei oikein luonaa
Mites meidän nuoret äidit: teti, pinkerton (ai niin taisi olla matkoilla), senniina, sonjaemma, emmi ja valtsu?? Kääk, teitä on jo noin monta, ja levinia on sitten seuraava :))
Omanapa: enpä tätä vielä piinaviikoksi voi sanoa, kun tätsyn pitäisi tulla vasta ensi viikonloppuna. Koopee on nyt 23/27-29, ja oireita ei ole minkäänlaisia. Se vähä rintojen kipuilukin meni ohi, joten se siitä ja loput iltapostissa. PItänee vaan keskittyä töiden hakemiseen, niin ei ehdi kehitellä olemattomia oireita.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille =)
ANI
Tissien sivut on olleet vähän kipeät perjantaista asti ja alavatsaa jomotellut oikealta puolelta mutta ei menkkamaisesti. Jos huomenna uskaltautuisin testaamaan.
Ani: En tosiaankaan suutu... Ja olet muuten ihan oikeassa. Jossain sisimmässäni tiedän ja uskon, että tämä raskaus onnistuu. Olen jopa haalinut vauvatavaroita naapurista meille valmiiksi odottamaan Mutta kai se on jotain suojelua, se että jatkuvasti pitää pelätä ja epäillä. Kun tuntuu, ettei voi onneansa hehkuttaa tai siitäkin rangaistaan.
Tuosta siivoilusta... meillä mies sitten eilen jatkoi urakointia. Minä aloin imuroinnin (siis ihan siihen siivoukseen liittyvän) ja kun alkoi tehdä pahaa, niin ukko tarttui moppiin ja pesi lattiat. Sitä tapahtuu äärimmäisen harvoin, eikä eilen tarvinnut edes pyytää. Ihan leppoisasti sujui tuo siivous sunnuntainakin. Saatiin akvaariokin pestyä eilen.
Koita Ani kestää se pikkuisen hoitoon vieminen. Aluksihan se on taatusti raastavaa, mutta jossain vaiheessa helpottaa. Eikä hoitorupeama varmaan pitkäksi kehity, etköhän sinäkin kohta ole jo vuorossa plussaamaan. Peukutan sullekin kovasti!!
Mä muuten muistan tosi hyvin kun keväällä kerroit tutustasi, joka plussasi heti km:n jälkeen ja veikkailit mulle käyvän samoin.
Toivotaan tosiaan MINEALLE samaa!!
**
Olen muuten onnistanut koukuttamaan itseni Serranon perheeseen. Eikös täällä ollut muitankin, jotka sarjaa katselivat?
wemppa
Ankkiksen kanssa... voi miten jännittää...
Toivottavasti aamulla pääset testaamaan, ja tuot meille POSITIIVISIA uutisia.
w
ihanan vauvantuoksuisen arjen keskeltä!
Meillä menee tosi rauhallisesti päivät tissitellessä ja nukkuessa. Nyt alkaa nuorelle miehellä jo olla tiettyä rytmiäkin päivässä. Syöminen kestää, mutta onneksi meillä ei ole mihinkään kiire. Nyt vaan nautitaan vauva-ajasta, se kun on niin lyhyt, nyyhh..
Arkiaamuisin on herätty viimeistään yhdeksältä, sitten syödään Serranon perheen ajan ja sen jälkeen viedään koira lenkille. Eilen nukuttiinkiin puoli yhteentoista ja sitten poitsu olikin virkeä ja seurusteli kun me muut syötiin aamupalaa - viikonloppuisin voikin olla vähän toinen rytmi, niin iskäkin pääsee vauvaa hoitamaan.
Ensimmäiset vieraatkin uskaltautuivat rotinoille. Kaikki välttelee nyt vierailuja, kun luulevat, että " vanha-äitee" ei jaksa... Kohta tullaan mökkihöperöiksi, jos ei ala vieraat tulla kylille!
Maitoa tulee ihan yli omien tarpeiden, mietin jo luovuttamistakin, kun täällä on pulaa äidinmaidosta. Nyt olen pakastanut pumpatut maidot.
Älyttömän nopeasti on jo kaksi viikkoa mennyt. Kohta pitäisi alkaa ristiäisiä miettiä. Vähän jo päivää suunniteltiin tuonne syyskuulle, että mun veli perheineen pääsisi tulemaan, niin ois ees joku mun suvustakin mukana. Vielä on kummit miettimättä ja se onkin vaikeeta...
Kiva kuulla, että odottajilla menee hyvin! Peltikselle onnea ultrakuulumisista. Mulla oli teineistä istukka edessä ja nyt takana, kyllä oli liikkeet ihan eri luokkaa. Istukan ollessa edessä oli pitkän aikaa vaan niitä perhosen siiven hipsutuksia, eikä koskaan tuntunut mitään kantapäätä tai kyynärpäätä vatsan läpi. Kuvittelin jo, että olen niin läski, ettei sen takia tunne mitään. Mutta tämä raskaus oli ihan erilainen kun istukka oli takana. Kaikki liikkeet tuntui ja NÄKYI ihan selvästi. Joten älä ole huolissasi vähäisistä liikkeistä, kaikki on ihan hyvin ja kun vauva vielä vähän siitä kasvaa niin kyllä ne liikkeet alkaa tuntua selvemmin.
Wempalle voimia näille viikoille, varmasti on vaikeata kun ikävät muistot tulvivat mieleen. Nyt keskitytään vaan siihen, että kaikki menee hyvin ja nautit viimeisestä lomaviikosta. Henkisten voimien kannalta hae ihmeessä saikkua, jos tuntuu vaikealta, ei se ole lusmuilua.
Pietulle olen unohtanut kommentoida, että se teidän " pulla" on ihana! Lapsetko ne keksi, että vauva on pulla? Meillä isot pojat kutsuu nyt vauvaa Hevi-Huukoksi, kun tekee " hevimerkkiä" imiessään keskaria ja nimetöntä. Hevi-Huuko sai nyt mustan bodyn, jossa lukee " My Dad Rocks" .
Ankkikselle ja Anille peukkuja plussaan ja piinaan! Mahtavaa jos tulevaan syksyyn uusia plussia!!!
Anilla se on yksi jakso elämässä käyty kun pikkuinen lähtee hoitoon! Millä mielillä pikkuneiti on hoitoon lähdössä, onko innoissaan vai haluaisiko mieluummin jäädä kotiin? Mulle on tullut käsitys, että pikkuneiti taitaa olla aika vilkas ja pippurinen, olenko oikeassa? Hän varmaan viihtyy ikäistensä seurassa hyvin. Äidillehän se vaan on niin rankkaa.. Onko työrintamalta mitään uutta?
Nyt täytyy lähteä valmistamaan ruokaa perheelle kun nuorimieskin vielä vetelee sikeitä.
Palaillaan!
-valtsu ja hevi-huuko 2vkoa+1pv-
Viikonloppu hurahti silmissä ja piinaviikot senkun jatkuu.
Wempalle ja Tikrulle viserrän samat laulut kuin Ani, että teillä on täysi oikeus olla tekemättä mitään ja nauttia raskaudesta. Uskon muiden tavoin että kaikki menee hyvin, taitaa olla sitä keskiraskauden jännitystä vaan teillä ilmassa. Mukavia loman jatkoja.
Ani- sun oireet tulee varmaan loppuviikosta, siis toivottavasti ja plussatuulia täältä lähettelen.
Ankkis- sulle myös plussasäteitä, ihanan lupaavalta näyttää. Kyselit veritestistä, joo, halusivat klinikalla että menen. Kuulemma tekevät samalla tilastoa hcg-arvoista.
Edellisessä raskaudessa testasin vain kotona ja sitten olin 8 viikolla ekassa ultrassa. Saa nähdä miten mä kestän olla testaamatta ennen sitä veritestiä, vakaasti olen kyllä päättänyt olla sen tekemättä.
Sitten vähän ON: on tää niin kamalaa että ihminen saa elää tällaisessa jännityksessä. Normaalisti ihmiset eivät edes tietäisi olevansa " raskaana" tässä vaiheessa. No, mun mielestä tämä pakkasukko/akka kiristelee mun vatsaani jotenkin erikoisella tavalla, mutta voihan se olla tietysti että kuvittelen kaikki nippailut ym.
Sitä ihanaa Luge-mömmöä pitää vielä käyttää siihen testiin asti, yäkk, en muistanutkaan miten ällöä se on.
Nyt kaikille vilkutus ja mukavaa viikonalkua,
Pippuri ja (kaneli) oisko pp4 (vasta)
Lomat on pidetty ja arki on alkanut meilläkin. Me ollaan Pojun kanssa tässä kotosalla ja aloettu taas oppia se arki rutiini:) Herätään, syödään, nukutaan, syödään ja taas nukutaan:)
Meillä on nuo yöt raquhoittuneet todella kun ollaan alettu iltapuuroa syödä. On mennyt monta yötä että vasta siinä 5-6 on Poju herännyt syömään ja jatkanut sitten unia vielä hetken. Odotan kyllä sitä aikaa kun alkaa noita hampaita pukkaamaan sittenhän sitä taas yöt muuttuu rauhattomimmiksi.
Voi Ani minä olen tässä kanssa jo miettinyt tuota kun joudun viemään hoitoon tuon Pojun, ihan itkettää jo nyt. Olen päättänyt olla siihen asti kotona kun Poju täyttää vuoden ja sitten mennä töihin. Unelmissa haaveilen että voisin alkaa kuumeilemaan toista vauvaa mutta kuten tiedätte se on kiinni myös tuosta toisesta osapuolesta joka pitää ensin suostutella. Pelit kyllä innostaisi miestä mutta jos pitäisi ihan yrittää saada voitto maali niin ei ainakaan vielä. Kovastihan tuo on kyllä minua huomioinut kun ihan tässä taanoin kyseli että mitä peliä haluaisin pelata:) Ilmeisesti säikähti vähän sitä minun masis juttua silloin alkukesästä.
Tässä alku kesästä vaivannut masennus on helpottanut ja mieli on paljonkin pirteämpi. Ainoa mikä " masentaa" on tuo maha rötkö joka vaan olla möllöttää tuossa ja eihän se siitä itsestään lähde. Pitäisi siis tehdä jotain mutta kun olen tuossa liikkumisen suhteen niin kauhean laiska ja dieetin aloittaminenkin on aina niin kauhean vaikeaa. Kokeilin tässä Pojun kanssa lattialla ollessani vatsaliikeitä niin kyllä vielä hieman aralta tuntui sektiohaavan kohdalta..... lie tekosyy vain:) Jospa tässä sais itsesta jotain irti. Olen ajatellut hankkia Pojulle matkarattaat jotta päästään vähän kävelylle kun tuossa vaunussa Poju ei viihdy jos ei nuku. Siis kaikenlaisia suunnitelmia on täällä:)
Emmi oli huolissaan tässä taanoin maidon tulosta ja minuakin on alkanut se huolestuttaa. Pojuhan kyllä syö sosetta ihan mielellään mutta pitäisi sitä maitoakin saada jotenkin menemään. Tähän asti kun ei ole kelvannut muu kuin tissi. Kun se maito baarista loppuu niin mitenhän minä saan annettua maitoa Pojulle, miettii Teti jolta maitoa tulee suihkuna:)
Emmille vielä kysyit siitä eetä jäänkö hoitovapaalle niin ihan muutamaksi kuukaudeksi ei ole varaa olla kauemmin. Harkitsen kuitenkin osittaista hoitovaopaata. Ja Poju on kasvanut kovasti jo 6,1 kg ja 62 cm. Kovasti maistuu soseet ja kanaa olen nyt antanut ja sekin tekee kauppansa. Ilta puuro on kanssa suosiossa:) välillä sitä lasten riisipuuroa jota veteen laitetaan ja sitten ihan kaurapuuroa oikeista hiutaleista joita vähän sauvasekottimella ajan hienommaksi. Meillä oli kanssa silloin alussa noita vatsavaivoja mutta nyt kun maha on tottunut soseisiin niin mukavasti on pärjätty. Luumua olen aina muutaman lusikallisen päivässä antanut kun meinasi tuo vatsa kovettua ihan liian kanssa. Sieltä se Tiinukin tulee perässä:)
Meillä onkin palstalla enää muutama kuumeileva, toivotaan teille kovasti tärppiä että voidaan aloittaa uusi kierros:)
Muille oikein mukavaa odotusta ja vauvan jo saaneille mukavaa vauva arkea, se vauvan tuoksu on sitten niin ihanaa:)
Teti ja jo melkein 5,5kk Poju
Pippurille kovasti onnea ja peukutuksia, toivotaan että pakkasukko jatkaa kasvamistaan masussasi.
Teti: Mukavaa, että masis on helpottanut. Mahasta ei kannata masista ottaa. Siitä se sitten ajallaan lähtee. Kunnes taas alkaa kasvamaan kunhan saat miehesi mukaan kuumeilemaan. On mukavaa, että yöt ovat rauhoittuneet. Kaikki voivat paremmin, kun äitikin saa nukuttua.
Otan täällä tosi rauhallisesti tänään. Kuten huomaatte, koneella vähän väliä. Huomiseksi on tiedossa ohjelmaa, saa nähdä miten suoriudun. Ei onneksi mitään fyysistä rasitusta
wemppa.
unohdin peukutukset huuru-nenusta!
Tetin kanssa oltiin linjoilla samoihin aikoihin, kiva kuulla, että masis on mennyttä. Iloa teidän arkeenne! Terkkari kotikäynnillä varoitteli muakin tuosta masiksesta. Käski lepäämään ja tarkkailemaan itseä, jos alkaa käydä ylikierroksilla. Sanoi, että kun pitkä odotus on nyt palkittu voi herkästi tulla masis varsinkin jos alkaa käydä ylikierroksilla. Onneksi tosin olen oppinut sanomaan EI, pari vkoa ennen synnytystäkin pidin puhelimen pois päältä kun en vaan yksinkertaisesti jaksanut jutella kenenkään kanssa. Nyt tosin olen jo alkanut kaivata juttuseuraa ja vieraita käymään.
-valtsu-
Valdevina: Piti kiittää sinua voimista jo aiemmassa viestissä, mutta ajatus katkesi... Ja kiitos myös viime viikkoisista sanoistasi.
On hieno taito osata sanoa EI. Mäkin alan pikkuhiljaa oppimaan sanomaan sen, muillekin kuin miehelle ja lapsille...
wemppa
Helou kaikki !
Täällä Euroopan laiskin palstailija luki juuri tän viikon viestit. Kovasti on vauvoja syntynyt ja vielä enemmän tuntuu olevan tuloillaan. Ja täällä alkaa toivottavasti olla tuloillaan yksi lisää.
Tein nimittäin aamulla testin ja se oli plussaa!!! Tuskin jaksan uskoa todeksi. Puoli vuotta kesti tämä meidän projekti. Sopivasti käytin viimeiset Senniinalta ostamani ovistikut pari viikkoa sitten ja sitten tärppäsi. Oireita ei ole minkäänlaisia, paitsi että tätsy ei tullut viikonloppuna. Mutta eipä niitä ollut juuri esikoisenkaan kanssa. Vasta vähän myöhemmin alkoi olla nälänsietokyky nollassa ja ukon aamuisin kokkaamat valkosipulisössöeväät alkoi normaalisti herkullisella tuoksullaan tökkiä oikein urakalla. Mutta kyllä tuntuu ihanalta. Ja helpottavalta. Nyt vaan alkaa keskenmeno- ym. pirujen maalaaminen seinille. En tiedä olisiko henkistä kanttia enää yrittää uudestaan, jos tämä menisi kesken.
Anteeksi kun en nyt (taaskaan) kykene kommentoimaan muiden kirjoituksia, vaan on näin alusta loppuun omanapainen viesti. Jotenkin vaan on nyt omanapainen olo. Lupaan kuitenkin yrittää parantaa tapani.
Ani: sinua vaan jaksan ihmetellä. Sinä jaksat aina olla niin positiivinen ja elää täysillä mukana muiden iloissa ja suruissa. Kauanko teidän yrittäminen on nyt kestänyt?
Hurrjasti onnea ja enkeleitä vierelle kulkemaan 9.ksi tulevaksi kuukaudeksi.!!
Kaikki sujuu hienosti usko pois !!
Kakkonen paistoi iltapalaksi vohveleita ja nyt nukkumaan masu täynnä vohveleita kera kermavaahdon ja mansikkahillon ja kohta ihmettelen missä Renniet...
Aamuun ja uusia plussa-uutisia odottelemaan !!
Vielä kerran onnittelut Elsamarjalle !!
Isotikru
lohdullisesta herkuttelustasi. Itse olen toivoton herkkupeppu. Kaikki makea menee aivan täysiä. Perjantainakin imaisin melkein koko paketin suolapähkinäjäätelöä. Työkaveri laittoi juhannuksena tekstarin, että oli saanut kesän parhaan tötterön, suolapähkinäjäätelöä. Se maistui, vaikka hän todistettavasti ei ole edes raskaana. On vaan muuten vielä persompi herkuille kuin allekirjoittanut. Kaikki jokapaikassa hötkyää iltasyömisten ja makeiden välttämisestä, mutta kun ne on niin kaikki niin hyvää.
Kaikkea hyvää tulevalle 9 kuukaudelle!!
Ihania uutisia...
Ja lisää odotellaan: Ankkis, mikä tilanne siellä??
Lähdemme reissuun, joten illemmalla palailen lukemaan.
w
Kertakaikkisen hienoa, että kultaisia vauvoja on tulossa lisää! Toivon sydämestäni, että kaikki menee hyvin loppuun asti.
Ankkis & Ani - uutisia odotellaan.... kärsimättömänä... lisää plussia toivotaan ja peukutetaan peukut jäykkinä.
Pippurille myös piinailuun tsemppiä toivottelen, nappaahan sinä myös huurunenusta plussa!
Valdevinalle kiitos rauhoittelusta. Yritän rauhoittua, vaikka liikkeet edelleen vähäisiä ja pieniä. Täytyy uskoa, että johtuvat istukan sijainnista. Ihana hevimies teillä. =) My dad rocks... aika liikuttavaa.
Teti - mukava kuulla, että masis on helpottanut. Mikään ei olekaan niin normaalia ja yleistä kuin pienten vauvojen äitien mielialojen heilahtelut laidasta toiseen. Onneksi asiasta nykyisin sentään puhutaan avoimemmin kuin aikaisemmin. Hyvin Poju nukkuu! Tosin asia on juuri niin kuin kirjoititkin, että seuraavaa vaihetta odotellessa, hampaiden tulo yleensä kyllä huonontaa yöunia, tai näin ainakin meillä.
Wemppa - mulla ihan sama juttu, että siivoaminen ja muut fyysiset kotityöt alkaa tökkiä. Viikonloppuna imuroin ja pesin lattiat, ja täytyy sanoa, että vihlonta oli aikamoista. Totesinkin miehelle, että taitaa olla vika kerta tämän vuoden puolella kun moiseen urakkaan ryhdyn. Ymmärrän hyvin, että nämä rv:t ovat sinulle varmasti henkisesti raskaita, mutta yritä ajatella, että riski ei kohdallasi ole yhtään sen suurempi kuin kenelläkään toisella, kuten lääkäritkin on sulle sanoneet. Tiedän, tiedän... helpommin sanottu kuin tehty. Tsemppiä! Ja muista ottaa rauhallisesti (paraskin neuvoja minä...).
Tikrulle kanssa toivottelen rauhallista eloa, oma napa tärkein napa tässä tilassa eli jos yhtään tuntuu huonolta, niin saikulle sanon minä. =)
Ullrikea kaipailen! Onko mies jo lämmennyt jatkoajalle?
Minean kuulumisia myös olisi kiva saada. Aniko se veikkasi, että teet " wempat" . Toivotaan kovasti, että näin kävisi.
Omaa napaa lopuksi... eilen neuvolassa. Pikkumiehen sydän puksutti kuin veturi, syke noin 135-140. Ei ihme, että olen tuntenut oloni hieman vetämättömäksi, sillä hemppa oli laskenut jo 110:een, joten rautaa pitää alkaa syödä. Siitä seuraa sitten vaan vielä pahempaa ummetusta... voi plääh ja plääh. Jos joku teistä tietää hyvän keinon ummetuksen vähentämiseksi, täällä nimimerkki " erittäin kiitollinen" ottaa neuvoja vastaan. Paino oli noussut edellisestä kerrasta kolme kiloa *punastuu*, taitaa jätskillä ja grilliherkuilla olla osuutta asiaan... täytyy yrittää vähän skarpata jatkossa.
Nyt täytyy alkaa töihin....
Peltis 19+4
Pitäisi olla paremmin imeytyvä ja vatsaystävällisempi kuin Retafer. Sitä saa luontaistuotekaupasta ja apteekista.
Hätähousu testasi eilen illalla negan, mutta tissit on edelleen kipeät, kohdunnapukka kova kuin kivi ja lämmöt koholla joten odotellaan.
Elsamarjalle onnittelut.
Vautsivau!! Hurrrrrjasti onnea on vauvaliima putkilokaupalla :))
Niin ne muiden plussat aina tuo uutta toivoa itsellekin, että jospa joskus kuitenkin...
Ja mitäs minä, peruspositiivinen luonne :) Pikkulikka tulee 2v5kk, eikä ehkäisyä ole ollut joten siitä voi vähän laskea " yrittämistä" . Sinun la menee huhtikuun puoleenväliin vai??? Onnea vielä kerran!!
Hienoa, että teti alat olla paremmalla fiiliksellä :)
Kävin aamulla yhdessä työpaikkahaastattelussa ja aika lupaalta näyttää :) Homma olisi näillä tietoa vain vuoden loppuun, mutta nyt otetaan kaikki vastaan mitä tarjotaan :)
Valtsun vauva-arki kuulostaa ihanalta.. aah!! Ja jotain taisit multa kysyäkin mutten tietysti muista mitä kun demisnappula jäi painamatta.. No palaan asiaan :)
Ankkis: sun oireet ovat niin lupaavat ettei yksi nega ihan toivoa pois vie :) Peukutan edelleen :)))
Vettä sataa ja karmee keli, yäk! Toivotaan kauniimpia kelejä elokuulle. Silloin monasti onkin hienot ilmat kun koulut alkaa.
Palaan taas :)
ANI
ja vesisadetta tiedossa. Mutta onhan se loma säästä huolimatta aina lomaa.
Peltis: Pyysit kuulumisia.. Minä tunnen usean kerran päivässä pieniä hentoja hipaisuja. En siis mitään kunnon potkaisuja. Mullakin on istukka etuseinämässä ja luotan siihen, että se on syy miksi liikkeet tuntuu niin vaimeina. Mutta kyllä sitä mielessä käy vaikka mitä, kun muistelen, että keskenmenneessä raskaudessa viime vuonna jo lapsetkin tunsivat potkuja mahan päältä. Ja nyt kuitenkin alkaa viikot kohta olla samoissa, eikä puhettakaan, että ulospäin tuntuisi mitään.
Mutta lopetetaan Peltis hermoilu ja uskotaan, että kaikki on kunnossa. Sulla varsinkin kun juuri oli ultra ja siellä oli kaikki ok. Itsellä rakenneultra vasta kahden viikon kuluttua. Sen tekee taas lääkäri ja ultra on noinkin myöhään siksi, kun km oli vkolla 20+, niin vaikkei riskiä toistumiseen olekaan sen kummemmin kuin kellään muullakaan, niin katsotaan kohdunsuun tilanne ym. juuri noilla viikoilla.
Olen huomannut, että en pysty enää tekemään juurikaan mitään kotitöitä. Eilen yritin heitellä puita liiteriin, niin jo rupesi vatsaan sattumaan. Samoin käy mm. imuroidessa tai muuten siivotessa. Joten pakko ottaa rauhallisesti. Jotenkin välillä käy mielessä kamala lusmu-ajatus, että jospa jäisikin saikulle... Huom. vaan välillä.
Ankkis: Vieläkö piina jatkuu...? Ihanaa olisi saada plussauutisia sinulta.
Ani: Ja sinullako nyt piinaviikko meneillään?
Viime viikon viestit luin kaikki läpi jo eilen, mutta nyt en enää muista mitä piti kellekin sanoa. Yritän tällä viikolla pysyä paremmin kärryillä.
wemppa