Lue keskustelun säännöt.
Nainen – oletko sinäkin perheesi (väsynyt) projektipäällikkö?
Kommentit (378)
Miehen mielipide muutamaan asiaan.
1) Lääkäriaika: Jos nainen varaa ajan ja sanoo miehelle että lapsella on lääkäriaika 1.1. klo 9:00, sinä muuten viet lapsen silloin sinne, niin silloin projektipäällikkötasolla syyllistyy mikromanagerointiin. Varsinkin kun vielä huolehditaan siitä että mies todellakin muistaa ajan ja vielä neuvotaan että kuinka miehen tulee lääkärissä käyttäytyä ja mitä kaikkea hänen tulee siellä muistaa. Eli tätä voisi verrata siihen kun lusikalla syöttäisit aikuista ihmistä. Asian tulisi mennä siten, että miehen vastuulla olisi esimerkiksi lasten lääkärikäynnit, jolloin mies perehtyisi asiaan ja hoitaisi asiat kuten parhaaksi näkee ja nainen ei puuttuisi miehen vastuualueen tekemiseen. Miehellä vastuun mukana tulee myös kiinnostus ja jos vastuuta ei ole, niin mies olettaa että asiasta vastuussa oleva henkilö (eli vaimo) huolehtii että asia tulee hoidettua (ja käskyttää myös miestä tarvittaessa). Vähän kuten töissä jonkun toisen vastuulla oleva projekti. Kiinnostus siihen on pintapuoleista ja suurin kiinnostus kohdistuu siihen kuinka se vaikuttaa miehen omiin projekteihin.
2) Vastuu/tekemisen vapaus: Pelkän vastuun antaminen ei auta, jos nainen kuitenkin haluaa päättää miten, milloin ja kuinka asia tehdään. Pitää myös antaa miehelle vapaus tehdä se miehen haluamalla tavalla miehelle sopivaan aikaan.
3) Palaute: Palautetta saa antaa, mutta sen pitää olla rakentavaa ja ei pidä unohtaa positiivista palautetta. Vittuilu harvemmin lisää motivaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen todellakin. Lapset on jo isoja ja he siivoavat itse huoneensa. Tuntuu että tuo mies tuottaa eniten työtä. Täytyy olla ruokaa, puhtaat vaatteet ja säännöllistä seksiä ettei tule paha mieli. Kyllä hän omasta mielestään tekee paljonkin! No jos astianpesukoneen tyhjennys silloin tällöin ja helpon ruoan laitto sitä on. Tässä minun viikonloppuni (vapaapäiväni); Kaupassa käyminen josta ostan viikon ruoat, jääkaapin inventaario ja puhdistus ennen uusia tavaroita. Keittiön siivous, kylpyhuoneen ja vessan pesu, lakanoiden vaihto, imurointi, pölyt, lattian pesu, pyykkirumba, ruoan laittoa, välissä yritän laittaa puutarhhaa kesäkuntoon, ja tietty ikkunatkin pitäisi ehtiä pestä kun siitepölyaika loppui. Mies rassaa venettään viikolopun. En halua olla uhri mutta pakko nuokin hommat on jonkun tehdä vaikka kivempi olisi vaan olla ja touhut kaikke kivaa harrastetta
84/83 Siksi kaikki työt jää viikonlopulle kun teen fyysisesti raskasta ja pitkää työpäivää ettei arkena vaan JAKSA tehdä mitään ylimääräistä!
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielipide muutamaan asiaan.
1) Lääkäriaika: Jos nainen varaa ajan ja sanoo miehelle että lapsella on lääkäriaika 1.1. klo 9:00, sinä muuten viet lapsen silloin sinne, niin silloin projektipäällikkötasolla syyllistyy mikromanagerointiin. Varsinkin kun vielä huolehditaan siitä että mies todellakin muistaa ajan ja vielä neuvotaan että kuinka miehen tulee lääkärissä käyttäytyä ja mitä kaikkea hänen tulee siellä muistaa. Eli tätä voisi verrata siihen kun lusikalla syöttäisit aikuista ihmistä. Asian tulisi mennä siten, että miehen vastuulla olisi esimerkiksi lasten lääkärikäynnit, jolloin mies perehtyisi asiaan ja hoitaisi asiat kuten parhaaksi näkee ja nainen ei puuttuisi miehen vastuualueen tekemiseen. Miehellä vastuun mukana tulee myös kiinnostus ja jos vastuuta ei ole, niin mies olettaa että asiasta vastuussa oleva henkilö (eli vaimo) huolehtii että asia tulee hoidettua (ja käskyttää myös miestä tarvittaessa). Vähän kuten töissä jonkun toisen vastuulla oleva projekti. Kiinnostus siihen on pintapuoleista ja suurin kiinnostus kohdistuu siihen kuinka se vaikuttaa miehen omiin projekteihin.
2) Vastuu/tekemisen vapaus: Pelkän vastuun antaminen ei auta, jos nainen kuitenkin haluaa päättää miten, milloin ja kuinka asia tehdään. Pitää myös antaa miehelle vapaus tehdä se miehen haluamalla tavalla miehelle sopivaan aikaan.
3) Palaute: Palautetta saa antaa, mutta sen pitää olla rakentavaa ja ei pidä unohtaa positiivista palautetta. Vittuilu harvemmin lisää motivaatiota.
Onko sinulla lapsia? Kyllä meidän perheessä useinkin käytännössä täytyy toimia siten, että toinen tietää mitä tapahtuu missä ja milloin, ja toinen hoitaa käytännön toteutuksen. Esim. jos vien esikoisen treeneihin niin mies pakkaa tavarat ja kertoo minulle missä pitää olla ja milloin. Olen tästä enemmän kuin kiitollinen, koska en halua osallistua harrastuksen organisointiin (mulla on muita vastuita), mutta mielellään osallistun käytäntöön. Sama koskee esim. sitä jos mies vie kuopuksen lastenjuhliin, mä kerron minne ja milloin ja annan lahjan mukaan. Ei tulisi mieleenkään kummallekaan valittaa tästä.
Pointtini on, että aika monet lapsiperheen aikataulut on fiksattu perheen ulkopuolella (koulu, pk, neuvolajärjestelmä, lasten kaverijuhlat) ja lapsi on sinne vietävä tiettyyn aikaan, ei se äiti ole näitä aikoja ja järjestelyjä päättänyt.
Tänään taas olen mietiskellyt olisiko aika jatkaa matkaa yksin kun ei miestä kiinnosta mikään perheeseen tai kotiin liittyvä ellei ole kaupassa käynnistä tai ruuanlaitosta kyse. Kaikki siis ihan kaikki muu jää minulle ellen muistuta kaikista muista tekemättömistä töistä ja lasten asioista jne.
Kumma juttu kun perhettä ja omakotitaloa halusi kyllä mutta mitkään pienet remppa tai pihahommat ei kiinnosta, eikä juuri jaksa lasten kanssa leikkiä. Istua motkottaa vaan työhuoneessaan ja saapuu illalliselle kun sen aika. Sitten vetelee päikkäreitä tuolla kun joku pikkulapsi.. On niin vapaa työ vielä.
Nyt kun lapset ja minä ollaan oltu flunssassa ja samalla tehnyt kaikkia kotihommia ja lasten viemistä ym., niin illan tullen kaipaisi kunnon unta. Mutta en ole saanut edes nukkua rauhassa koska miestä panettaa ja suuttuu sitten kun ei tee mieli ja en jaksa.. Niin miksihän? Siis rajansa mun mielestä tässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielipide muutamaan asiaan.
1) Lääkäriaika: Jos nainen varaa ajan ja sanoo miehelle että lapsella on lääkäriaika 1.1. klo 9:00, sinä muuten viet lapsen silloin sinne, niin silloin projektipäällikkötasolla syyllistyy mikromanagerointiin. Varsinkin kun vielä huolehditaan siitä että mies todellakin muistaa ajan ja vielä neuvotaan että kuinka miehen tulee lääkärissä käyttäytyä ja mitä kaikkea hänen tulee siellä muistaa. Eli tätä voisi verrata siihen kun lusikalla syöttäisit aikuista ihmistä. Asian tulisi mennä siten, että miehen vastuulla olisi esimerkiksi lasten lääkärikäynnit, jolloin mies perehtyisi asiaan ja hoitaisi asiat kuten parhaaksi näkee ja nainen ei puuttuisi miehen vastuualueen tekemiseen. Miehellä vastuun mukana tulee myös kiinnostus ja jos vastuuta ei ole, niin mies olettaa että asiasta vastuussa oleva henkilö (eli vaimo) huolehtii että asia tulee hoidettua (ja käskyttää myös miestä tarvittaessa). Vähän kuten töissä jonkun toisen vastuulla oleva projekti. Kiinnostus siihen on pintapuoleista ja suurin kiinnostus kohdistuu siihen kuinka se vaikuttaa miehen omiin projekteihin.
2) Vastuu/tekemisen vapaus: Pelkän vastuun antaminen ei auta, jos nainen kuitenkin haluaa päättää miten, milloin ja kuinka asia tehdään. Pitää myös antaa miehelle vapaus tehdä se miehen haluamalla tavalla miehelle sopivaan aikaan.
3) Palaute: Palautetta saa antaa, mutta sen pitää olla rakentavaa ja ei pidä unohtaa positiivista palautetta. Vittuilu harvemmin lisää motivaatiota.
Jollakulla täytyy olla se yleiskuva. Esim lääkäriaikaa ei voi varata ellei tiedä mitä muuta ko lapsella ja muilla perheessä on, mitä lääkkeitä lapsella on ja mitä kouluterkka on sanonut.
Eikä se mies voi olla primsessa joka tekee jos viitsii ja jota pitää suitsuttaa kaikesta
Yli kymmenen vuotta huolehdin kaikki lasten lääkäriajat,harrastuksiin ilmoittaumiset,kummilapsien ja isovanhempien lahjat, liput lasten joulu-sekä kevätesityksiin,pyykit,vaatehankinnat jne jne.
Tämä kaikki työn ja opiskeluiden ohessa, oli minulle ominaista, ei pakonomaista
Vajaa vuosi sitten puoliso jäi pettämisestä ja monen vuoden valeteluista kiinni.Siihen loppui mulla kaikesta huolehtiminen,eropaperit sisällä.mietitään.
Mutta ,asian ydin, nyt en pahemmin kanna huolta,lapsetkin jo toisella kymmenellä.
Minut pelasti mieluisa työ ja runsas lisäopiskelu ,joka tuli kuin tarjottimella.
Nyt saa mies rauhassa huolehtia ja kantaa vastuuta.En käske,en kiellä,niinkuin en tehnyt aiemminkaan,pyynnöt ei auttaneet.
Katsotaan,erotaanko,tämä on todella mukavan vapauttavaa,,,,,nyt tiedän miltä vapaasta miehestä tuntuu. Ihanaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä asetelma lähtee varmaan jo kotoa, pojilta ei vaadita niin paljoa osallistumista kotitöihin kuin tytöiltä. Naisilla on siis lapsesta asti kertynyt enemmän ”hiljaista tietoa” siitä miten asiat kannattaa tehdä. Kannattaa pitää tämä mielessä omia lapsia kasvattaessa ja antaa pojillekin riittävät taidot ruoanlaittoon yms. Ei tarvitse sitten tulevat puolison kanssa opetella.
Oma puolisoni oli kotona leikannut nurmikkoa ja auttanut autonrenkaiden vaihdossa. Tässä hänen kotityönsä. Kun muutimme yhteen kerrostaloon, kumpaakaan näistä kotitöistä ei meillä ollut tehtävänä. Monet ns miesten kotityöt ovat sellaisia, jotka pitää tehdä suht harvoin tai niitä ei kaupunkiasumisessa ole lainkaan. Päivittäisiä, perinteisessä maailmassa naisten töiksi miellettyjä kotitöitä on enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisen kuuluu ”opettaa mies ottamaan vastuu”? Aivan älytön ajatuskin.
Niin, eiköhän se olisi ollut miehen vanhempien tehtävä. Aikuista on vaikea kasvattaa. Eikä se tosiaan ole puolison tehtävä. Ellei sitten halua että parisuhteeseen muodostuu äiti-poika-asetelma, joka kyllä tappaa seksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielipide muutamaan asiaan.
1) Lääkäriaika: Jos nainen varaa ajan ja sanoo miehelle että lapsella on lääkäriaika 1.1. klo 9:00, sinä muuten viet lapsen silloin sinne, niin silloin projektipäällikkötasolla syyllistyy mikromanagerointiin. Varsinkin kun vielä huolehditaan siitä että mies todellakin muistaa ajan ja vielä neuvotaan että kuinka miehen tulee lääkärissä käyttäytyä ja mitä kaikkea hänen tulee siellä muistaa. Eli tätä voisi verrata siihen kun lusikalla syöttäisit aikuista ihmistä. Asian tulisi mennä siten, että miehen vastuulla olisi esimerkiksi lasten lääkärikäynnit, jolloin mies perehtyisi asiaan ja hoitaisi asiat kuten parhaaksi näkee ja nainen ei puuttuisi miehen vastuualueen tekemiseen. Miehellä vastuun mukana tulee myös kiinnostus ja jos vastuuta ei ole, niin mies olettaa että asiasta vastuussa oleva henkilö (eli vaimo) huolehtii että asia tulee hoidettua (ja käskyttää myös miestä tarvittaessa). Vähän kuten töissä jonkun toisen vastuulla oleva projekti. Kiinnostus siihen on pintapuoleista ja suurin kiinnostus kohdistuu siihen kuinka se vaikuttaa miehen omiin projekteihin.
2) Vastuu/tekemisen vapaus: Pelkän vastuun antaminen ei auta, jos nainen kuitenkin haluaa päättää miten, milloin ja kuinka asia tehdään. Pitää myös antaa miehelle vapaus tehdä se miehen haluamalla tavalla miehelle sopivaan aikaan.
3) Palaute: Palautetta saa antaa, mutta sen pitää olla rakentavaa ja ei pidä unohtaa positiivista palautetta. Vittuilu harvemmin lisää motivaatiota.
Totta joka sana! Paremmin en olisi itse sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielipide muutamaan asiaan.
1) Lääkäriaika: Jos nainen varaa ajan ja sanoo miehelle että lapsella on lääkäriaika 1.1. klo 9:00, sinä muuten viet lapsen silloin sinne, niin silloin projektipäällikkötasolla syyllistyy mikromanagerointiin. Varsinkin kun vielä huolehditaan siitä että mies todellakin muistaa ajan ja vielä neuvotaan että kuinka miehen tulee lääkärissä käyttäytyä ja mitä kaikkea hänen tulee siellä muistaa. Eli tätä voisi verrata siihen kun lusikalla syöttäisit aikuista ihmistä. Asian tulisi mennä siten, että miehen vastuulla olisi esimerkiksi lasten lääkärikäynnit, jolloin mies perehtyisi asiaan ja hoitaisi asiat kuten parhaaksi näkee ja nainen ei puuttuisi miehen vastuualueen tekemiseen. Miehellä vastuun mukana tulee myös kiinnostus ja jos vastuuta ei ole, niin mies olettaa että asiasta vastuussa oleva henkilö (eli vaimo) huolehtii että asia tulee hoidettua (ja käskyttää myös miestä tarvittaessa). Vähän kuten töissä jonkun toisen vastuulla oleva projekti. Kiinnostus siihen on pintapuoleista ja suurin kiinnostus kohdistuu siihen kuinka se vaikuttaa miehen omiin projekteihin.
2) Vastuu/tekemisen vapaus: Pelkän vastuun antaminen ei auta, jos nainen kuitenkin haluaa päättää miten, milloin ja kuinka asia tehdään. Pitää myös antaa miehelle vapaus tehdä se miehen haluamalla tavalla miehelle sopivaan aikaan.
3) Palaute: Palautetta saa antaa, mutta sen pitää olla rakentavaa ja ei pidä unohtaa positiivista palautetta. Vittuilu harvemmin lisää motivaatiota.
Totta joka sana! Paremmin en olisi itse sanonut.
”Mies” kehuu itse itseään.😂😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johonkin asti se voi olla kuitenkin aika ok, jos nainen on perheen "projektipäällikkö". Tehdään niitä asioita, joita halutaan ja toivotaan. En minä esimerkiksi toivo mitään parikaveerauksia tai hääjuhlia rimpsuineen tai perheellisiä edustamisia tai kotileikkejä. Ne eivät erityisesti innosta juuri millään tavalla. Jos toista innostavat, niin hyvä sitten. Hän voi varmaan olla sitten niissä aktiivisempi, ja minä jossain muussa... Vai kuinka?
En myöskään jaksa loputtomiin suorittaa asioita, jotka eivät kiinnosta. Minäkin olen vain ihminen, joka esim. väsyy.
Matriarkaatti2000 kirjoitti:
Johonkin asti se voi olla kuitenkin aika ok, jos nainen on perheen "projektipäällikkö". Tehdään niitä asioita, joita halutaan ja toivotaan. En minä esimerkiksi toivo mitään parikaveerauksia tai hääjuhlia rimpsuineen tai perheellisiä edustamisia tai kotileikkejä. Ne eivät erityisesti innosta juuri millään tavalla. Jos toista innostavat, niin hyvä sitten. Hän voi varmaan olla sitten niissä aktiivisempi, ja minä jossain muussa... Vai kuinka?
En myöskään jaksa loputtomiin suorittaa asioita, jotka eivät kiinnosta. Minäkin olen vain ihminen, joka esim. väsyy.
Minäkin olen ihminen joka väsyy. Periaatteessa on hyvä että jaetaan työt kiinnostuksen mukaan, mutta entäs jos toista ei kiinnosta mikään? Tai kumpaakaan? Elämässä on joskus pakko tehdä asioita jotka eivät ole niin kiinnostavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matriarkaatti2000 kirjoitti:
Johonkin asti se voi olla kuitenkin aika ok, jos nainen on perheen "projektipäällikkö". Tehdään niitä asioita, joita halutaan ja toivotaan. En minä esimerkiksi toivo mitään parikaveerauksia tai hääjuhlia rimpsuineen tai perheellisiä edustamisia tai kotileikkejä. Ne eivät erityisesti innosta juuri millään tavalla. Jos toista innostavat, niin hyvä sitten. Hän voi varmaan olla sitten niissä aktiivisempi, ja minä jossain muussa... Vai kuinka?
En myöskään jaksa loputtomiin suorittaa asioita, jotka eivät kiinnosta. Minäkin olen vain ihminen, joka esim. väsyy.
Ai että naisia erikseen kiinnostaa nää kaikki pakkopullat ja he siksi hoitaa niitä? Missä kaksoistodellisuudessa tääkin herra elelee?
Just tällaisten juttujen takia en ikinä suostu tekemään yhtäkään lasta kenenkään miehen kanssa.
N21
Ihan uteliaisuudesta kysyn; tiesittekö, että miehenne ovat tällaisia jo ennen kuin hankitte lapsia hänen kanssaan? Koska harvoin ne vanhat tavat siitä miksikään muuttuvat, kun lapsia tulee kehiin. Jotenkin tuntuu yllättävältä, että mies yhtäkkiä lasten tultua olisi muuttunut saamattomaksi.
Oma ajatukseni on, että jos aikuinen mies ei pärjää ja osaa, saa sitten olla. Muutaman kerran, kun jättää vaatteet pesemättä ja asiat järjestämättä, koska en ole hänen huoltajansa, oppii kyllä. Lapsille tämä on tietysti epäreilua, jos on myöhässä sieltä ja täältä, kun isi ei muista.
Ihan kuin mies eläisi jotain elämää A ja nainen lapsineen elämää B, jossa mies ei ole osallinen eikä haluakaan olla. Miksi toisaalta pitäisi, onhan nainen hoitanut hänen asiansa tähänkin mennessä?
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta kysyn; tiesittekö, että miehenne ovat tällaisia jo ennen kuin hankitte lapsia hänen kanssaan? Koska harvoin ne vanhat tavat siitä miksikään muuttuvat, kun lapsia tulee kehiin. Jotenkin tuntuu yllättävältä, että mies yhtäkkiä lasten tultua olisi muuttunut saamattomaksi.
Oma ajatukseni on, että jos aikuinen mies ei pärjää ja osaa, saa sitten olla. Muutaman kerran, kun jättää vaatteet pesemättä ja asiat järjestämättä, koska en ole hänen huoltajansa, oppii kyllä. Lapsille tämä on tietysti epäreilua, jos on myöhässä sieltä ja täältä, kun isi ei muista.
Ihan kuin mies eläisi jotain elämää A ja nainen lapsineen elämää B, jossa mies ei ole osallinen eikä haluakaan olla. Miksi toisaalta pitäisi, onhan nainen hoitanut hänen asiansa tähänkin mennessä?
Minua huvittaa se miten eriarvoisesti päivähoito ja koulu suhtautuu äitiin ja isään. Äidille tulee tehtävälistaa ja käskytystä, isälle leperrellään. Riittää että lontii myöhässä paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kirjoitus oli ihan kuin meidän perheestä. En tiedä miten asiat saisi muutettua. Olen sanonut, yrittänyt, antanut tilaa, puhunut. Mutta tasapaino on ja pysyy tällaisena. Ehkä miesten pitäisi myös yrittää enemmän, jotta toisenlainen tasapaino vauvavuosien jälkeen saavutettaisiin. Myös lapset ovat kasvaneet siihen, että äiti hoitaa. Mies saa ihan rauhassa istua vaikka koko illan koneella tai sohvalla. Mutta jos minä istun edes minuutiksi, on molemmat lapset heti kimpussa.
Suurin osa noista valituksista on täyttä roskaa. Esimerkiksi joku sukulaisten lahjat? Aikuisille ihmisille?
Toiseksi toi lasten kautta eläminen. Jos lapsi haluaa harrastaa niin lapsi ITSE hoitaa harrastuksensa. Samoin lapsi hoitaa koulunsa. Eihän aikuinen sitä harrastusta harrasta eikä kouluja käy.
Kyllä on niin ensimmäisen maailman ongelmia kuin olla ja voi.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ottaa päähän, että miehelle pitäisi tosiaan joka asiasta vääntää vähintään Excel-taulukko ja Gant-kaavio ennen kuin asiaa viitsii edes ottaa puheeksi.
Koska suurin osa noista asioista on roskaa. Keksimällä keksittyjä asioita joista ollaan tehty muka välttämättömyyksiä.
En ole. En ole koskaan ollut organisaattorityyppiä, ja miehellä on luojan kiitos enemmän energiaa ja aktiivisuutta. Hän vastaa esikoisen harrastuksen organisoinnista 95%. Matkat suunnitellaan yhdessä. Siivoaminen ym. sujuu luontevasti arjen ohella. Pienemmän lapsen kanssa tietty päivärytmin raami on aina sama, ja jos toinen vie aamulla ulos niin toinen vie iltapäivällä jne. Kumpikin ostaa lahjat ja muistamiset omille sukulaisilleen. Minä kyllä hoidan kaikki lasten vaatteet ja kengät ja mies hoitaa auton asiat (auto on hänen). Tekeeköhän mies hirveästi jotain projektipäällikön töitä, joita minä en huomaa?