Lääkäreidän väärät diagnoosit... gallup

Rakkula häpyhuulessa. Kävin siis tosi kipeän rakkulan takia lääkärissä. Yksityislääkärillä jossa yleislääkäri otti vastaan. DG oli kondylooma ja siihen sitä penslausmyrkkyä.No laitoin sitä siihen avonaiseen rakkulaan ja kävi ihan saatanan kipeää. Myöhemmin sain tietää että se oli herpesrakkula. Luultavasti omalta puolisolta saatu kun en ollut mitään seksihurjasteluita harrastanut pitkään aikaan.

Unohdin tuohon edellisen laittaa omalla kohdalla sattuneet virhediagnoosit.

Hammaslääkäri: juu, tehdään juurihoito, kun menin kertomaan että hammasta särkee, poski on turvoksissa, kolmoishermosärky + niskahermosärky + korvasärky.

Seuraava hammaslääkäri samiseen vaivaan: sama hammas hoidettiin edelleen juurihoidolla.

Vika jatkui ja menin uudelleen hammaslääkäriin, jossa hammas poistettiin. Näytti hammasta että, juu, kyllä täällä on tulehdus...ei mitään lääkitystä tulehduksen parantamiseen.

Sama vaiva jatkui edelleen eli poistetun hampaan kohdalta särki, poski turvoksissa + muut samat oireet. Menin työterveyteen jossa passitettiin röntgeniin "leukalukon takia".

Ei ollut leukalukkoa jonka osasin jo itsekkin päätellä.

Seuraavalla kerralla kun oireet uusivat menin toiselle paikkakunnalle työterveyteen. Passittivat ultraan, josta vastaus tuli että kyseessä on sylkirauhasen tulehdus....menee ihan ittekseen ohi. Tätä oli kestänyt jo varmaan 2 vuotta.

Seuraavalla kerralla taas ultraan, jossa todettiin että juu, tämä on puremalihaksen tulehdus ja ei annettu mitään lääkitystä. Keskusteltiin hoitovaihtoehdoista. Laitetaanko botoxia suoraan lihakseen, kenties fysioterapiaa tai jotain leikkausta.

Vuonna 3. tuli mitta täyteen jatkuvia kipuja...menin sairaalaan ja sieltä lähete vihdoin tomografiaan, josta vastauksena alaleuan osteomyelitis eli kansankielellä luumätä. Koepalat otettiin seuraavaksi ja bakteeriviljelyn perusteella 6 viikon penisiliinikuuri päälle.

No, eipä ollut apuja. Vaivat tulivat takaisin. Uudestaan sairaalaan jossa annettiin viikko tipan kautta penisiliiniä 8 tunnin välein + 4 viikon penisiliinikuuri.

Eikä taaskaan auttanut. Eilen kävin sairaalassa uudelleen ja nyt lääkärit konsultoivat keskenään, jotta mitä tehdä.

Tätä on nyt kestänyt 4 vuotta.

Jos joku ei tiedä mitä on Osteomyelitis-kipu tai luukipu, niin voisin verrata sitä samaan asiaan kun koko alaleuan purukalustoa särkee toiselta puolen ja muut hermosäryt päälle.

Poski on nyt kuin tennispallo. :)

Toivottavasti viikonlopuksi hellittää että voi rukaakin syödä muuten kuin tehosekoittimen kautta. Suu meinaan aukeaa vain pikkurillin verran.

Täti: astma/allergia = keuhkosyöpä (kuoli n 3 kk oikean dignoosin jälkeen)

Mummo: epämääräinen tulehdustila = haimasta alkanut syöpä, joka levinnyt maksaan (kuoli n 6 kk diagnoosin jälkeen)

Minä: krooninen masennus (16 vuotta uusiva) = ADHD (ei kuulosta pahalta, mutta koita itse selitellä itsellesi ja muille, ettet ole tyhmä ja tahallaan ajattelematon/"ilkeä" ja lääkäreille, ettei mielialassa oikeasti ole mitään vikaa 16 vuotta elämästäsi :/ )

Skolioosista johtuva selkäkipu olikin munuaistulehdus. Akuutti sellainen. Teholla makasin viikon kuoleman kielissä.

Astma (ilman tutkimuksia tms) ja kyseessä oli B-influensavirus. Määräsi kasan kalliita astmalääkkeitä eikä suostunut testaamaan influensaa, koska oli vakuuttunut että kyseessä on Astma. Oireina kova kuume, räkätauti ja yskä. Mainitsin ohimennen että olin kovaan yskään ottanut kaverin astmalääkettä, tämän perusteella lääkäri sanoi että kyseessä on oltava astma, koska muuten lääke ei tehoaisin.

Noidannuoli ensi diagnoosina kun kyseessä oli välilevyn repeämä. Ei kuulemma näin nuorella voi olla mitään ongelmaa välilevyissä, pakko olla noidannuoli. Diagnoosi tehtiin tutkimatta. Seuraava lääkäri tutki, otti kuvat ja totesi kyseessä olevan välilevyn repeämä joka johti lopulta leikkaukseen.

Olen kohdannut paljon ylimielisiä ja vähätteleviä lääkäreitä.

Mononukleoosi vähäteltiin flunssaksi. Onneksi älysin mennä päivystykseen ennen kuin röörit menivät aivan tukkoon.

Toisella kerralla sain angiinan oireita ja menin tk-lekurille. Kerroin, etten ollut saanut nukuttua edellisenä yönä, kun kurkku oli tosi kipeä ja jostain syystä syljeneritys kiivasta. Se kirjoitti muistilapulle erään rauhoittavan lääkkeen nimen ja käski hakea apteekista, jos oireet jatkuvat. Täh?? (Olen rauhallinen ihminen, joka ei käy lääkärillä ennen kuin on pakko.)

muutama viikko sitten menin marian päivystykseen. Lääkäri tutki ja sanoi, että kyllä nää nyt on vaan lihaskipuja - vatsakivut. ota buranaa. No suostui sitten ottamaan verikokeet, jotka valmistui tunnin kuluttua. Silloin lääkäri ei puhunut enää mitään buranasta vaan käski lähteä samantien meilahteen kirran päivystykseen - maksa-arvot yli 800 (normi max 45).

Sappikivi oli kiilautunut sappitiehyeeseen..

Neuvolalääkäri väitti vauvan selvää refluksia koliikiksi. Mentiin yksityiselle ja saatiin oikea hoito. Samalla lapsella ihottumaa ja selkeät atooppisen ihon oireet, lääkäri diagnosoi parvorokoksi. 

Neuvolalääkäri väitti vauvan selvää refluksia koliikiksi. Mentiin yksityiselle ja saatiin oikea hoito. Samalla lapsella ihottumaa ja selkeät atooppisen ihon oireet, lääkäri diagnosoi parvorokoksi. 

Keskussairaalassa diagnosoitiin että on hermo jumissa kyljessä, työterveydessä sitten osattiin tulkita tulehdusarvoista ja keuhokuvasta oikein että kyseessä oli keuhkokuume. Toki tulehdusarvot ja keuhokuvat otettiin sairaalassakin

Itse olen saanut kolme väärää diagnoosia koko elämä on mennyt pilalle 14 vuotta parhaimmasta aikaa elämästä. Aion tehdä kantelut näistä diagnooseista. Raivostuttaa jumalattomat, kun luotin lääkäreihin, jotka minua hoitivat. Kaikesta huolimatta en saa menetettyä elämääni takaisin. Ajattele se on kuudessa elämästäni uskoakseni. Kolmasosa työelämästä. Valtava alue elämästäni on mennyt hukkaan.

Vihainen.

Korkea kuume diagnosoitiin ilman testejä yksityisellä työterveysasemalla äkilliseksi ylähengitystieinfektioksi, myöhemmin julkisella munuaisaltaan tulehdukseksi. Olin sitten viikon antibioottitipassa.

Harmi juttu, että en voi kirjoittaa omiani enkä läheisen vääriä diagnooseja, kun tutut tunnistaisivat. Olisi jos jonkinlaista kerrottavana.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2012 klo 16:25"]

mutta, miusta on hirveetä että te täällä listaatte mitä "virheitä" lääkäri on tehnyt. Diagnoosihan tehdään aika pitkälti oireiden ja kokeiden perusteella, mutta aina potilaan oirekuva ei ole selkeä. Lisäksi aika monessa sairaudessa on samanlaisia oireita esimerkiksi kuume, ripuli ja oksentelu on oireena hyvin monessa eri taudissa. Lääkärit ei ole selvännäkijöitä, vaan ihmisiä jotka yrittävät auttaa muita sen tiedon avulla joka heillä sillä hetkellä on. Juuri tämä fakta monelta vaan pääsee unohtumaan.

joka kärsii kovista kivuista ja sattuu saamaan kohdalleen sen työhönsä tympääntyneen, tai liian kiireisen ja ylityöllistetyn lääkärin, joka ei tee kunnon tutkimuksia vaan olettaa kaiken olevan psykosomaattista. Kukaan (tai ainakaan suurin osa) ei yritä halventaa kaikkia lääkäreitä tai lätkäistä samaa leimaa kaikkien otsaan, mutta kyllä virhelyönneistäkin pitää saada puhua. Tälläinen keskustelu voi myös auttaa jotain luottamaan itseensä ja hakeutumaan eri lääkärille mielipidettä hakemaan, vaikka ensimmäinen luulosairaaksi väittäisikin.

Paras kommentti tänään.

No itseasiassa ihan tässä lähiaikoina, minulla on pää todella kamalassa Psori- ihottumassa, en voi nukkua raapimatta, en voi tehdä töitä raapimatta, en käytännössä mitään ja ihonpalasiakin jokapuolella. Odotin siis pitkään ennenkui menin lääkäriin, vastakun oli. Kokeillut apteekin itsehoitolääkkeiatä todella monia. Olin varma, että minulla on psorias, sitä jo vuosia sitten epäiltiin mutta läikkiä oli vain yksi pieni diagnosoiminen oli vaikeaa. No menin terveyskeskukseen ja minua hoitanut lääkäri kertoi minulla olevan vain hilsettä! Ja voisin kokeilla apteekin hilseshamppoota. Selvä. En kestänyt sitä oloa enää joten varasi ajan yksityiselle ja sieltä tuli heti Psoridiagnoosi, hoito-ohjeita, tukiryhmistä tietoa yms. Lääkäri siellä ihmetteli miten terveyskeskuksessa päänahkaansa katsomalla on voitu sanoa sitä vain hilseeksi huom. Terveyskeskuksessa ei katsottu muita paikkoja vaikka kerroin, että ihottumaa on myös esim kainaloissa, alapäässä jne. Yksityisellä nekin katsottiin ja vaikutti olennaisesti diagnoosiin. Ikinä enää en mene terveyskeskukseen. Terkkuja tutuille.

Mulla vieläkin vähän auki että mistä johtuu lähes joka viikkoinen vatsan kouristelu. Kouristelee kyljistä keskelle päin. Yhtä usein myös vihlontaa alavatsassa. Vähän niinkuin menkkakipuja, mutta silloinkin kun ei ole menkkoja. Terveyskeskuksen lääkäri röntgenien jälkeen ilmoitti että ilmaa siellä vain on. 3 kk jatkuneet ilmavaivat ei kuulosta kovin loogiselta. Silloinkin kun siellä kävin, itkin lattialla sikiö asennossa kun sattui.

Sydänsairauttani diagnosoitiin kaksi vuotta paniikkihäiriöksi. Nyt on sitten jo sydämen vajaatoiminta, kiitos potilaastaan kiinnostumattomien terveyskeskuslääkärien. Ikinä en sinne luukulle enää naurettavaksi mene olkoot vaikka pää irti. Kuulisi varmaan silloinkin pää kainalossa että "Hengitä PAPERIPUSSIIN!!"

Yksityisen lääkärin (tai ylipäätään sen toisen tai kolmannen lääkärin) on helpompi diagnosoida oireiden aiheuttaja oikein, koska 1) oireet ovat kestäneet pitempään ja ehkä muuttuneet selvemmiksikin (esim. flunssamaiset oireet jatkuneet) ja 2) tk:ssa on jo tehty jotain tutkimuksia tai suljettu pois jotain.

Silti kamalia virheitä tullut teillä.
Osa sairauksista nyt vainon sellaisia, että kauhean vaikea on kahden päivän oireiden jälkeen epäillä jotain tiettyä, kun mahdollisuuksia on niin monia. Toki tutkia pitäisi. Joskus vika on kuntapäättäjissä ja säästöpaineissa.

Mun naamassa oli atoppinen ihottuma lääkärin mielestä, googletin netistä, menin toiselle lääkärille ja kerroin oman diagnoosini, lääkäri sanoin että olen oikeassa ja määräsi antibioottirasvan.

Pitkällinen kouristeleva alavatsakipu diagnosoitiin 3 terveyskeskuskäynnin jälkeen luulosairaudeksi. Pissakoe otettiin oli puhdas. Alapäästä ei otettu mitää näytteitä koska olin neitsyt ja sukupuolitauti ei siis mahdollinen. Mitään muuta ei tutkittu. Todettiin vaan että puran nyt jotain henkisiä paineita somatisoimalla ja minun pitäisi keskittyä johonkin muuhun kuin oman ruumiini normaalien pienten tuntemusten tarkkailuun (ne kivut ei olleet hirveän kovia mutta vihlaisu noin puolen minuutin välein).



Puoli vuotta sitten kärvistelin kotona, kunnes alkoi verinen lima vuotaa emättimestä. Menin yksityiselle, oli epäspesifin bakteerikannan aiheuttama kohtutulehdus. Olinpa sitten ollut kohtutulehduksessa yli puoli vuotta kiitos arvauskeskuksen!