Miksei vaimo anna harrastaa?
Tilanne siis sellainen, että itse käyn töissä ja vaimo hoitaa kahta pientä lasta (kohta kolmea) kotona. Jos joskus iltaisin haluaisin käydä jossain harrastuksissa, ei lupaa irtoa sitten millään. Tai irtoaa, mutta seuraavat viikot onkin sitten hiljaisempaa. Uuvuttaa suunnattomasti kun ensin raataa päivän töissä ja sitten kotona odottaa vain lastenhoitoa, vaimo yleensä heittäytyy sohvalle kun tulen töistä. On kuulemma jo sen päivän lastenhoidot tullut tehtyä.
Mistä apu? Kysynkin millaisia " diilejä" muut on tehneet että toinen päästää omien harrastusten pariin? Oma harrastukseni on ulkoilmaharrastus, joten ulos olisi päästävä. Ja korostetaan vielä, etten ole lähdössä minnekään poikien reissulle baariin istumaan tai mitään sellaista, vaan ihan perinteisen harrastuksen pariin.
Kommentit (150)
Toki molemmat vanhemmat tarvitsee omaa aikaa, se on ihan selvä. Meillä mies harrastaa 2-3 iltaa viikossa ja se on ihan ok mulle. Yleensä harrastukseen lähtee vasta kun lapset menee yöunille. Samalla minä saan sitä omaa aikaa myös =) Saan olla möllöttää ja katsoa teho-osastoni rauhassa. 2 lasta meillä ja minä kotona heidän kanssa.
Mutta sitten tää 108, ihan olet väärässä väitteinesi. Sehän on jo monta kertaa asiantuntijoiden taholta tyrmätty, että laatu korvaisi määrän. Se on ihan kestämätön väite. Lapset kaipaa vanhempia siinä arjessa, joka päivä. Mahdollisimman paljon yhdessäoloa. Paljon paljon paljon. Teillä mies on niin paljon töitten takia pois että viikonloput pitäisi AINA pyhittää vain perheelle. Kävisi sitten viikolla illalla harrastuksissa, jos kerran lapset on pakko laittaa jo klo 19 sänkyyn... Mitä kyllä ihmettelen.
Vierailija:
Esikoiselle isä on kaikki kaikessa ja hän nautttii isän kanssa hommailusta - näin ei ehkä olisi, jos iskä olis aina kotona. Tämä laatuaika on niin isälle ja pojalle tärkeää. Monikohan näistä joka-ilta-kotona olevista isistä ihan oikeesti lasten kanssa kovasti leikkii, pelejä pelaa, askartelee, nikkaroi tms.?108
Meillä (no ei tosin ole joka ilta kotona) iskä on ihan joka päivä iskä - ei vain kerran tai parina iltana viikossa ja meillä lasten ei tarvitse kyllä vielä miettiä sitä, että mistä se ruoka sinne pöytään saadaan. MUTTA silloin kun olin kotiäitinä niin MINÄ en kyllä jaksanut lasten kanssa enää illalla leikkiä mitään ylimääräistä jos en saanut yhtään omaa aikaa.
Kelatkaa vähän; viikossa on 168 tuntia. Jos siitä 40 h menee työhön (kodissa tai kodin ulkopuolella) ja unelle laskee vaikkapa 9 h / yö, jää aikaa silti 65 tuntia. Luulisis siitä riittävän pari tuntia harrastamiseen sekä äiskälle että iskälle. Ja vielä jää perheen yhteistäkin aikaa.
Oletteko unohtaneet liikunnan terveysvaikutukset? Itse haluan ainakin pysyä kunnossa myös pikkulapsivaiheessa ja toki suon sen myös miehelleni. Meillä tilanne on se, että molemmat olemme normaalissa päivätyössä ja meillä on 3,5-vuotias tytär. Itse harrastan liikuntaa 3-5 krt / vko ja pyrin ajoittamaan ne siten, että saan maksimoitua lapsen kanssa vietetyn ajan. Käyn esim. kesäisin lenkillä ja talvisin kuntosalilla klo 21:n jälkeen kun lapsi on nukkumassa. Järjestelykysymys. Katson todella vähän telkkaria ja aikaa jää siten tehdä muuta.
Nyt mammat tietty älähtää, että helppoahan se on yhden lapsen kanssa. Niin onkin. Tilanne ei kuitenkaan ole oma valinta. Toisen lapsen olisimme halunneet jo aikoja sitten, mutta ei olla saatu. Nyt jälkeenpäin ajateltuna on ollut ihanaa, että vauva-ajan jälkeen on ollut vähän rennompaa ja näin on ollut hyvä. Jos toinen lapsi jossain vaiheessa ilmoittaa tulostaan, muuttuvat systeemit taas, mutta liikunnalle löydetään meidän perheessä kyllä aina aikaa.
Ja työssäkäyvänä voin kertoa, että työpäivän jälkeen voi olla todella poikki, vaikka vain nostelisi A4:a työpöydän ääressä. Juuri liikunta saa kropan ja pään pysymään kasassa ja tulisin hulluksi, jos en ikinä pääsisi harrastamaan.
Tietysti loppuraskaudessa saakin levätä, mutta kai sitä kahden lapsen kanssakin saa joskus vähän levyettyä sohvalla päiväsaikaankin.
[/quote]
Lepoahan sekin aika on kun täällä haukutaan toisia. Ainakaan silloin ei mammat ole aidosti läsnä lapsilleen.
Lapsen päiväuniaikaan voi nukkua tai pötkähtää sohvalle kun lapset leikkii. Hyvin saa kotona ollessa levättyä.
Ja sekin aika on lepoa, mikä käytetään päivällä telkkarin katsontaan, kavereiden kanssa kahviloissa lojumiseen.
Mutta kas kun ensin vingutaan lapsia ja sitten halutaankin niistä eroon. Näinhän se menee.
Äiti imettää vauvaa kotona ja hoidattaa kauan kaipaamansa esikoisen päiväkodissa ja isi hoitaa illat kun äiti tarvitsee omaa aikaa.
Koska äiti näkee esikoistaan?
Miksi äidit eivät lähde töihin 3 kuukauden päästä vaan tappelevat oikeudesta olla kotona, vaikka isälläkin olisi siihen oikeus.
Paskat, ämmät vain haluaa maata kotona kun eivät viihdy töissä.
Miksei miehille kelpaa tällainen leppoisa lekottelu?
pöytään ja sanoo, että laps pitää täysimettää 2 vuotiaaksi, muuten se kuolee nuorena niin minkäs teet. Pakko antaa äidin jäädä kotiin makaamaan ja viedä esikoinen hoitoon.
Siis ihan oikeasti. mammoilla menee suurin osa päivää av:lla jauhaessa paskaa ja illat halutaan maata.
miksi miehet alkaa katsoa uutta vaimoa itselleen kun on pieniä lapsia. Kai heissäkin elää toive, että tapaisivat joskus muunlaisen ihmisen kuin minäminänaikkosen.
Seurusteluaikana on niin helppo esittää muuta, mutta kun mieheltä on saatu sormus ja siemenet niin sitten voidaan näyttää oikea luonne.
Käsittämätöntä miesvihaa. Mutta suurin osa tämän palstan naisista onkin kai miestensä jättäneitä yh. mammoja.
Eipä muuten Sakasassakaan yleisesti pidetä mitenkään ok:na, että pienten lasten isä on kahtena iltana viikossa kapakassa.
Entisen miesystäväni (joka siis oli saksalainen) paheksui kovasti hänen veljeään, joka oli useammin kuin sen yhden kerran viikossa (joka siis on saksalainen perinne) kapakassa ystävien kanssa, koska hänen äitinsä mielestä kuului viettää aikaa vaimon ja lapsen kanssa, vaikka isovanhemmat hoitivat heidän lastaan paljonkin, kun samassa pikkukaupungissa asuivat.
Ja muuten kai käyt myös omien kavereiden kanssa ulkona, kyllä mun tuttavanaisilla oli oma vakioiltansa, jolloin kävivät.
Saksassahan ei välttämättä sitten tulla lärveissä kotiin kun on oltu vakioiltana ulkona,vaikka siellä pidempään vierähtäisikin.