Miksei vaimo anna harrastaa?
Tilanne siis sellainen, että itse käyn töissä ja vaimo hoitaa kahta pientä lasta (kohta kolmea) kotona. Jos joskus iltaisin haluaisin käydä jossain harrastuksissa, ei lupaa irtoa sitten millään. Tai irtoaa, mutta seuraavat viikot onkin sitten hiljaisempaa. Uuvuttaa suunnattomasti kun ensin raataa päivän töissä ja sitten kotona odottaa vain lastenhoitoa, vaimo yleensä heittäytyy sohvalle kun tulen töistä. On kuulemma jo sen päivän lastenhoidot tullut tehtyä.
Mistä apu? Kysynkin millaisia " diilejä" muut on tehneet että toinen päästää omien harrastusten pariin? Oma harrastukseni on ulkoilmaharrastus, joten ulos olisi päästävä. Ja korostetaan vielä, etten ole lähdössä minnekään poikien reissulle baariin istumaan tai mitään sellaista, vaan ihan perinteisen harrastuksen pariin.
Kommentit (150)
Vierailija:
Olen suosiolla nostanut kalliokiipeilykamat kaappiin muutamaksi vuodeksi, samoin mies vaskoolin. Kun lapset kasvavat, on taas aikaavievempien harrastusten aika. Vauva- ja taaperovuosina meille riittävät esim. hiihto- tai juoksulenkit, jumppa, kirjasto- ja shoppailukäynnit, joista selviää tunnissa tai parissa.
minä käyn 2-3krt/vko salilla, n 2h/krt matkoineen, mies on iltamenoissaan ilman lapsia saman verran suunnilleen, näemme perheenä toisiamme silti päivittäin ja monta iltaa viikossa, ehkä 2-4krt/kk olemme samaan aikaan " harrastuksessa" ja meillä on joku muu aikuinen lasten kanssa. Käymme viikottain kaikki yhes koos puistoissa, kaupoilla jne.
Olen kotiäiti, mies töissä.
Vierailija:
Vauva- ja taaperovuosina meille riittävät esim. hiihto- tai juoksulenkit, jumppa, kirjasto- ja shoppailukäynnit, joista selviää tunnissa tai parissa.
Tuskinpa tässä on muunlaisista harrastuksista puhuttukaan.
Minäkin pidän niitä ihmisiä outoina, jotka eivät suostu myöntämään että lasten myötä joutuu luopumaan omasta ajastaan miltei kokonaan. Mutta tässä kun tunnutaan kieltävän kaikki mahdolliset omat jutut. Tai ainakin olisi todella tekopyhää kieltää mieheltä joku tunnin tai kahden harrastus kerran viikossa, jos itsekin sen ajan käyttää itseensä jossain muodossa.
Ihmettelen myös niitä miehiä, jotka eivät anna vaimolleen hengähdystaukoa. Oikea mies arvostaa perhettään ja tekee oman osuutensa.
Vierailija:
Vierailija:
Olen suosiolla nostanut kalliokiipeilykamat kaappiin muutamaksi vuodeksi, samoin mies vaskoolin. Kun lapset kasvavat, on taas aikaavievempien harrastusten aika. Vauva- ja taaperovuosina meille riittävät esim. hiihto- tai juoksulenkit, jumppa, kirjasto- ja shoppailukäynnit, joista selviää tunnissa tai parissa.
minä käyn 2-3krt/vko salilla, n 2h/krt matkoineen, mies on iltamenoissaan ilman lapsia saman verran suunnilleen, näemme perheenä toisiamme silti päivittäin ja monta iltaa viikossa, ehkä 2-4krt/kk olemme samaan aikaan " harrastuksessa" ja meillä on joku muu aikuinen lasten kanssa. Käymme viikottain kaikki yhes koos puistoissa, kaupoilla jne.
Olen kotiäiti, mies töissä.
Siis mies elättää perheen ja iltaisin hoitaa lapsia jolloin vaimo makaa sohvalla. Kumpi tässä on se lapsi?
olettaen, että lapset kans nukkuvat eivätkä vongu ja karkaa sängyistään.
Mutta veikkaan, että ap:n ulkoilmaharrastus ei hoidu kodin lähellä klo 20-22, vaan ulos pitäisi päästä suoraan töistä siten, että kotiudutaan pari kolme kertaa viikossa vasta nukkumaanmenoaikaan. Ap, vastustele jos olebn väärässä.
itse olin kolmatta odottaessani tosi poikki ja huonovointinen, varsinkin alun pahoinvoinneissa jo keittiönpöydän pyyhkiminen pyörrytti, pulssi nousi sataan ja oksetti. Sellaisen, joka ei ole kokenut montaa raskautta tiheällä aikataululla ja 6-7 vuoden katkonaisia öitä on turha vittuilla! Kuinkas moni näistä miesten puolustelijoista on oikeasti kolmen tai useamman pienen äitejä?
Vierailija:
Siis mies elättää perheen ja iltaisin hoitaa lapsia jolloin vaimo makaa sohvalla. Kumpi tässä on se lapsi?
Naisten vikahan se kaikki on aina ja ihan kaikessa, aamen.
Vierailija:
Onko raskaus (siis oletettavasti normaali sellainen) joku syy heittäytyä pikkulapseksi, jota miehen pitää vahtia ja hyysätä illat pitkät?En ihmettele miksi nykyään moni mies lähtee lätkimään tai vastustaa perheenlisäystä, jos naisten käsitys hyvästä perhe-elämästä on se että mies ei harrasta mitään koska se on minä-minä-asennetta, mutta naisen pitää sekä saada olla kotona, olla tekemättä kotitöitä, sekä tarvittaessa maata sohvalla kaikki illat. Tai miehen pitää lähteä pentujen kanssa ulos moneksi tunniksi joka ilta että NAINEN, tuo pyhyys, saa olla rauhassa.
Sitä paitsi minun tuttavapiirissäni miehetkin hoitaa lapsia. Ikävä että sinun ei.
Itse naisena en kyllä lähde enää lenkille klo 19 jälkeen koska ei kiinnosta tulla raiskatuksi. Mekin asutaan kuitenkin aika levottomassa lähiössä.
Vierailija:
itse olin kolmatta odottaessani tosi poikki ja huonovointinen, varsinkin alun pahoinvoinneissa jo keittiönpöydän pyyhkiminen pyörrytti, pulssi nousi sataan ja oksetti. Sellaisen, joka ei ole kokenut montaa raskautta tiheällä aikataululla ja 6-7 vuoden katkonaisia öitä on turha vittuilla! Kuinkas moni näistä miesten puolustelijoista on oikeasti kolmen tai useamman pienen äitejä?
Enkä minä ole mikään " miesten puolustelija" vaan puolustan molempien vanhempien oikeutta pieniin hengähdystaukoihin ja omaan aikaan. Jos ap jatkaa kertomallaan tavalla, eli käy töissä ja iltaisin hoitaa lapsia kun vaimo makaa sohvalla eikä KOSKAAN käy missään harrastamassa, ei miehellä ole lainkaan vapaata. Ikinä. Jos nainen ei omasta tahdostaan halua poistua kotoa, voisi hän suoda sen miehelle.
Vierailija:
Sitä paitsi minun tuttavapiirissäni miehetkin hoitaa lapsia. Ikävä että sinun ei.
Vierailija:
Siis mies elättää perheen ja iltaisin hoitaa lapsia jolloin vaimo makaa sohvalla. Kumpi tässä on se lapsi?
Ylerensä vaan se, että jos mies joutuu hetkenkin omia lapsiaan hoitamaan tai joskus kotitöitä tekemään tarkoittaa muiden mielestä sitä, että vaimo vaan makaa...
Miestensä tekstiviestejä ja puhelutietoja selailevat naiset kommentoimassa. Aivan absurdia.
Jos et ole ikinä harrastanut intohimoisesti mitään et todella voi tajuta harrastuksen tärkeyttä.
AP sympatiat sinulle, toivottavasti saatte sovittua yhteiset pelisäännöt vaimosi kanssa.
Kukaan tässä tuskin on sanonut, että on ok mennä viipottaa ties missä joka päivä ja useita tunteja. Jos kuitenkin kyseessä on parin tunnin harrastus kerran tai kaksi viikossa niin mikä mättää?
Kyllä minäkin olen väsynyt ollut, varsinkin raskausaikana, mutta miksi minun pitäisi tehdä myös mieheni olo mahdollisimman huonoksi ja väsyneeksi? Koska minä en jaksa mennä minnekään niin silloin ei mieskään saa, oikeasti?
Minulla on ihana mies, joka osallistuu perheen arkeen. Jos minua väsyttää, voin mennä päiväunille tms. sillä hän kyllä pärjää hyvin sen aikaa. Meillä on myös sovittu niin, että lauantaisin mies saa nukkua pidempään ja minä taas vuorostaan sunnuntaisin. Näin jaksamme kumpikin parhaiten.
Meillä minä harrastan opiskelua ja saatan olla kokonaisia päiviäkin poissa ja mies harrastaa itsepuolustuslajia ja kannustan häntä aina menemään harjoituksiin ja illanviettoihin, mutta en mä sellaista elämää muiden miehille salli. Ap älä ruikuta!
80
tai mies " auttaa" kotitöissä. Sehän on miehen ELÄMÄÄ, samaa ku muillakin perheensä jäsenillä. Miehen on automaattisesti tehtävä samoja kotitöitä, kuin perheen toisenkin aikuisen. Se on eri asia sitten miten työt jaetaan ja millä aikatauluilla.
Vierailija:
tai mies " auttaa" kotitöissä. Sehän on miehen ELÄMÄÄ, samaa ku muillakin perheensä jäsenillä. Miehen on automaattisesti tehtävä samoja kotitöitä, kuin perheen toisenkin aikuisen. Se on eri asia sitten miten työt jaetaan ja millä aikatauluilla.
Kun sanon, että mies osallistuu perheen arkeen, niin tarkoitan juurikin sitä. Hän on osa perhettä siinä missä minäkin, toinen vanhemmista. Hän lukee iltasatuja, syöttää, vie ulos, vaihtaa vaippaa, imuroi, moppaa jne.
En ymmärrä mikä tuossa voi häiritä?
Minullekin on itsestäänselvyys, että mies hoitaa hommansa ilman, että niitä tarvitsee sen kummemmin eritellä, mutta selvästikään kaikkien miehet eivät näin tee.
87:
Ap tais ehkä tajuta jotain...ku ei kuulu mitään.
Lue esim. 24 ja 34
Taisit saada nyt koko suomen av-mammojen turhautumat niskoillesi. kaikki joiden miehet on koskaan ikinä milloinkaan olleet poissa kotona purkivat sinuun kaiken katkeruutensa.
Itse olen yh. Jos mulla olisi se äijä, mä voisin hyvin päästää sen kerran viikossa metsään. Ei mun maailma siihen romahtaisi, jos ukko tulisi hyväntuulisena sen jälkeen kotiin.
Neuvottelemaan vaan. Ei se vaimo sua yrittämisestä murhaa.