Vakava suhde miehen kanssa, joka vuorottelee kodissa exän kanssa?

Ei! eihän tuommoisesta tule yhtään mitään. Kukaan ei pääse elämään elämäänsä kun roikutaan jossain vanhoissa kimppasysteemeissä. Ero on ero ja lusikat jakoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin se sisarellisuus ja solidaarisuus unohtuu heti, kun puhutaan exästä? Kukaan ei ole edes tuonut esiin sitä vaihtoehtoa, että siihen exäänkin voi ihmisenä tutustua. Ja koko kuviossa olisikin kyse pelkästään mukavista ihmisistä.

Mieheni eksä on mielestäni mukava ja järkevä ihminen, tulemme etäisesti hyvin toimeen, mutta jos jakaisimme vuoroviikoin huushollin, niin siitä ei tulisi yhtään mitään ja helvetti olisi irti välittömästi. Ollaan molemmat niin erilaisia ihmisiä makumieltymysten kuin tapojenkin suhteen. En viihtyisi hänen laittamassaan kodissa eikä hän viihtyisi minun eikä siinä ole mitään väärää. Ihmiset saavat olla erilaisia eikä se tarkoita sitä, että olisi ihmisenä toinen toistaan huonompi. Mutta yhteiselo, edes vuoroviikoin, se ei kyllä onnistuisi edes parhaan ystäväni kanssa (erilaisten tapojen ja mieltymysten takia).

Miksi sinun pitäisi jakaa se huusholli? Ääripäiden välissä on se keskitie. 

Koska meillä on yhteinen lapsi, jolla on myös oikeus omaan kotiin, omaan huoneeseen, omiin leluihinsa ja omaan tilaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Sinä kommentoit vain osaa kommenttiani. Jätit kokonaan kommentoimatta siihen tärkeämpään osuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on ajateltu lapsia. Kerrankin. Olisi itselleni hyvä järjestely, kun selkeästi ei odoteta osallistumista perhe-elämää. Saisi seurustella joka toinen viikko, joka toinen keskittyä omaan elämään. 

Jos olen oppinut yhtään mitään miesten, joilla on lapsia, kanssa deittailusta tai seurustelusta, niin mikään -ei mikään- selkeäksi mainostettu lastenvuorottelukuvio lasten äidin kanssa ei pidä paikkaansa. Muutaman kerran piti kokeilla ennen kuin uskoin ja ihan sama, minkä ikäisiä lapsia, samaa sekoilua. 

Oletit siis, että ne lapset katoavat 100-prosenttisesti sen vapaaviikon ajaksi? Katsos kun isyys ei häviä minnekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin se sisarellisuus ja solidaarisuus unohtuu heti, kun puhutaan exästä? Kukaan ei ole edes tuonut esiin sitä vaihtoehtoa, että siihen exäänkin voi ihmisenä tutustua. Ja koko kuviossa olisikin kyse pelkästään mukavista ihmisistä.

Mieheni eksä on mielestäni mukava ja järkevä ihminen, tulemme etäisesti hyvin toimeen, mutta jos jakaisimme vuoroviikoin huushollin, niin siitä ei tulisi yhtään mitään ja helvetti olisi irti välittömästi. Ollaan molemmat niin erilaisia ihmisiä makumieltymysten kuin tapojenkin suhteen. En viihtyisi hänen laittamassaan kodissa eikä hän viihtyisi minun eikä siinä ole mitään väärää. Ihmiset saavat olla erilaisia eikä se tarkoita sitä, että olisi ihmisenä toinen toistaan huonompi. Mutta yhteiselo, edes vuoroviikoin, se ei kyllä onnistuisi edes parhaan ystäväni kanssa (erilaisten tapojen ja mieltymysten takia).

Miksi sinun pitäisi jakaa se huusholli? Ääripäiden välissä on se keskitie. 

Koska meillä on yhteinen lapsi, jolla on myös oikeus omaan kotiin, omaan huoneeseen, omiin leluihinsa ja omaan tilaansa. 

Niin että mitä että? Onko teillä siis noin hoidettu vai eikö teillä siis ole?

Siis, menitkö lisääntymään kyseisen yksilön kanssa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Pitkä parisuhde on pitkä parisuhde. Kyllä siinä fyysinenkin ikävä tulee, kun erotaan. 
T. Eronnut, joka on paneskellut exänsä kanssa puoli vuotta eron jälkeen ja meillä oli kokonaan eri osoitteetkin

Ei tosta mitään tule, olet pelkkä ämpäri hetken suihkautukselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Sinä kommentoit vain osaa kommenttiani. Jätit kokonaan kommentoimatta siihen tärkeämpään osuuteen. 

Siihen tuoksuun vai? No jos se nyt kiimaa nostaa, ei se silti useammin tapaamista tai seksiä tarkoita. Jos sitä toista himoitsee eronkin jälkeen, sitä tapaamisen erikseen sopimista oma asunto estä. 

Se että vauva palstalla pitää ihmetellä asiaa..kertoo jo ettei tule menemään hyvin.Anteeksi vuan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Pitkä parisuhde on pitkä parisuhde. Kyllä siinä fyysinenkin ikävä tulee, kun erotaan. 
T. Eronnut, joka on paneskellut exänsä kanssa puoli vuotta eron jälkeen ja meillä oli kokonaan eri osoitteetkin

Mutta sitten, jos se sun tuoksu olisi ollut siellä, olisitte paneskelleet vuoden 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Sinä kommentoit vain osaa kommenttiani. Jätit kokonaan kommentoimatta siihen tärkeämpään osuuteen. 

Siihen tuoksuun vai? No jos se nyt kiimaa nostaa, ei se silti useammin tapaamista tai seksiä tarkoita. Jos sitä toista himoitsee eronkin jälkeen, sitä tapaamisen erikseen sopimista oma asunto estä. 

Ei estä, mutta paljon suurempi ”riski” siihen on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Pitkä parisuhde on pitkä parisuhde. Kyllä siinä fyysinenkin ikävä tulee, kun erotaan. 
T. Eronnut, joka on paneskellut exänsä kanssa puoli vuotta eron jälkeen ja meillä oli kokonaan eri osoitteetkin

Mutta sitten, jos se sun tuoksu olisi ollut siellä, olisitte paneskelleet vuoden 😅

Luulisin, että niin kauan kun järjestely olisi ollut tuollainen

Mie paneskelin exän kanssa lähes toistakymmentä vuotta vaikka ukolla oli jo uus akka ja mukulat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Pitkä parisuhde on pitkä parisuhde. Kyllä siinä fyysinenkin ikävä tulee, kun erotaan. 
T. Eronnut, joka on paneskellut exänsä kanssa puoli vuotta eron jälkeen ja meillä oli kokonaan eri osoitteetkin

Mutta sitten, jos se sun tuoksu olisi ollut siellä, olisitte paneskelleet vuoden 😅

Luulisin, että niin kauan kun järjestely olisi ollut tuollainen

Miksi se mitään muuttaisi? Miten muutoin kuin sen tuoksun osalta tuo nyt on erilainen järjestely kuin muutkaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Sinä kommentoit vain osaa kommenttiani. Jätit kokonaan kommentoimatta siihen tärkeämpään osuuteen. 

Siihen tuoksuun vai? No jos se nyt kiimaa nostaa, ei se silti useammin tapaamista tai seksiä tarkoita. Jos sitä toista himoitsee eronkin jälkeen, sitä tapaamisen erikseen sopimista oma asunto estä. 

Ei estä, mutta paljon suurempi ”riski” siihen on. 

Miten niin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo nyt eroaa siitä perinteisestä viikko-viikko systeemistä, jossa uutta kumppania tapaillaan lapsivapailla viikoilla? Muuta kuin siinä, että lasten ei tarvitse pallotella kahden kodin väliä, mikä nyt henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan on muutenkin "epäreilua", että aikuisten erotessa ne on ne lapset, jotka eivät saa pitää pysyvää kotia.

Yhteisestä kodista ei tuossa varmaankaan kannata haaveilla ennen kuin lapset muuttaneet omilleen, mutta jos molemmilla niitä lapsia on, niin sekin on jokatapauksessa ihan järkevää.

Itse tietysti jokainen valintansa tekee, mutta minulle ei tuossa olisi lähtökohtaisesti mitään ongelmaa. Jos se ei toimi niin helppo lähteä myös eri suuntiin.

Ongelma on siinä, että kun on siellä yhteisessä kodissa, niin siellä kaikki muistuttaa siitä entisestä elämästä. Siellä tuoksuu exä joka viikon jälkeen. Tuolloin on paljon herkempi siihen, että pannaan kun nähdään. Eli ero ei ole selvä. 

Miksi ne näkisi sen enempää kuin toisenkaanlaisessa järjestelyssä? Ja ero on ero, asuinkuviot asuinkuvioita, vanhemmuus vanhemmuutta. Kaikkihan on yksilöinä mahdollista, mutta tuollainen ”ne panee”-ajattelu on kyllä aika lapsellista. 

Sinä kommentoit vain osaa kommenttiani. Jätit kokonaan kommentoimatta siihen tärkeämpään osuuteen. 

Siihen tuoksuun vai? No jos se nyt kiimaa nostaa, ei se silti useammin tapaamista tai seksiä tarkoita. Jos sitä toista himoitsee eronkin jälkeen, sitä tapaamisen erikseen sopimista oma asunto estä. 

Ei estä, mutta paljon suurempi ”riski” siihen on. 

Miten niin? 

No kun seksittömästä suhteesta tuleekin yhtäkkiä hirvittävän intohimoinen, kun se toisen tuoksu on kämpässä. Ihan kuin se tuoksu ei olisi yhdessäasuessa siellä ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Ero ei ole vielä lähellekään selvä, kun asutaan vielä "yhdessä". En siis lähtisi tuohon, kun se yhteinen aikuisten asunto on miehellä ja exällä yhteinen. Eri asia, jos olisi yhteinen asunto, missä lapset asuvat ja siellä vuorottelevat, ja omat viikkonsa asuvat sitten missä asuvatkaan, mutta eivät samassa asunnossa "yhdessä" yhteisten astioiden, huonekalujen yms keskellä. Ja mitähän tuo exä tuumaisi, kun ap:n hammasharja ilmestyisi kylpyhuoneeseen. 

Tätä mietin. Pyöriikö sielä toisessa asunnossa sulassa sekasotkussa exän ja nyxän alusvaatteet ja kosmetiikka.

Ex inhoaa tuoksuja, nyxä käyttää. En kyllä haluaisi olla kumpikaan nainen tuossa tilanteessa. En se, joka tietäisi, että ex panee uutta siinä sängyssä, jossa minä nukun seuraavan viikon. Oudolta se tuntuisi myös nyxänä möyriä exän valitsemissa lakanoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ero ei ole vielä lähellekään selvä, kun asutaan vielä "yhdessä". En siis lähtisi tuohon, kun se yhteinen aikuisten asunto on miehellä ja exällä yhteinen. Eri asia, jos olisi yhteinen asunto, missä lapset asuvat ja siellä vuorottelevat, ja omat viikkonsa asuvat sitten missä asuvatkaan, mutta eivät samassa asunnossa "yhdessä" yhteisten astioiden, huonekalujen yms keskellä. Ja mitähän tuo exä tuumaisi, kun ap:n hammasharja ilmestyisi kylpyhuoneeseen. 

Tätä mietin. Pyöriikö sielä toisessa asunnossa sulassa sekasotkussa exän ja nyxän alusvaatteet ja kosmetiikka.

Ex inhoaa tuoksuja, nyxä käyttää. En kyllä haluaisi olla kumpikaan nainen tuossa tilanteessa. En se, joka tietäisi, että ex panee uutta siinä sängyssä, jossa minä nukun seuraavan viikon. Oudolta se tuntuisi myös nyxänä möyriä exän valitsemissa lakanoissa.

Miten tämä eroaa siitä että käyt heidän edellisessä yhteisessä kodissa? Kun on lapsia, toinen jää siihen entiseen kämppään useimmiten meinaan. 

Tuossa systeemissä molemmill on ihan omat lakanansa kuule.