Vakava suhde miehen kanssa, joka vuorottelee kodissa exän kanssa?
Ovat muutama vuosi sitten eronneet ja hankkineet perheen kodin läheltä asunnon, jossa vuorottelevat ja vuorollaan ovat viikot entisessä kodissa lasten luona. Lapset yläkouluikäisiä. Heillä ajatus kasvattaa lapset omilleen noin, eli tätä jatkuu kunnes he muuttavat kotoa. Lapset eivät halua kuulla vanhempiensa muusta elämästä eli mitään uusperhesysteemejä tai bonuksiin tutustumista -kyllä, ymmärrettävää. Vanhemmille tämä kaikki ok.
Voiko tällaisen miehen kanssa ajatella vakavaa suhdetta ja sitoutumista joskus? Itselläkin lapsia, mutta oma koti ja lapset suhtautuu suopeasti että olisi äidillä uusi kumppani.
Kommentit (237)
Itse on jo keski-iässä ja toinen vanhempani on kuollut. Minulle ihan ok, jos vanhempi tapailee ihmisiä. Itse en kuitenkaan halua näitä omaan elämääni ja juhlapäiviin. Ymmärrän hyvin, jos alaikäiset lapset sellaista eivät halua, kun en itsekään iäkkäämpänä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuossa kuviossa on herkästi se, että eronneet viettävät kuitenkin yhteistä aikaa, ehkä paneskelunkin merkeissä. Jos ei ota kunnolla pesäeroa exään, molemmat voivat jäädä eron ja yhdessäolemisen välimuotoon. Eikä siihen kuvioon sovi kukaan uusi tuttavuus.
Niin, koska ihmisethän ovat aina vihollisia keskenään, kaikki menee potentiaalisen panemisen kautta ja näitä asioita ei voi miettiä mitenkään muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan lähtisi tuollaiseen kuvioon mukaan. Eikä lapset sitä päätä saako vanhemmat aloittaa uuden parisuhteen. On taidettu kasvattaa nuo lapset ihan väärin. Elämä vielä kohtelee rankalla kädellä tuollaisia kermaperseitä.
Olet kuvottava, pahantahtoinen narsku. Etkä ainoa tässä ketjussa.
Ei luoja miten yksinkertainen olet. 😁 En todellakaan ole narsisti vaan kaukana sellaisesta. En lle myöskään kuvottava.
Itse olet todella lapsellinen, kun et hyväksy eriäviä mielipiteitä. Tosiasia on, että ei kenenkään tarvitse lähteä tuollaiseen kuvioon mukaan, jos ei halua. Tuo tilanne ei ole millään tavalla terve eikä voi toimia pohjana oikealle parisuhteelle.
Mikä tilanne ei ole terve?
Vierailija kirjoitti:
Mihin se sisarellisuus ja solidaarisuus unohtuu heti, kun puhutaan exästä? Kukaan ei ole edes tuonut esiin sitä vaihtoehtoa, että siihen exäänkin voi ihmisenä tutustua. Ja koko kuviossa olisikin kyse pelkästään mukavista ihmisistä.
Mieluummin kohdataan karhu kuin toinen nainen, jos se on jonkun tyypin exä.
Ero ei ole vielä lähellekään selvä, kun asutaan vielä "yhdessä". En siis lähtisi tuohon, kun se yhteinen aikuisten asunto on miehellä ja exällä yhteinen. Eri asia, jos olisi yhteinen asunto, missä lapset asuvat ja siellä vuorottelevat, ja omat viikkonsa asuvat sitten missä asuvatkaan, mutta eivät samassa asunnossa "yhdessä" yhteisten astioiden, huonekalujen yms keskellä. Ja mitähän tuo exä tuumaisi, kun ap:n hammasharja ilmestyisi kylpyhuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis mutta tää viikko-viikko alkaa kai olla uusi normaali?
Ymmärrän että alkuun voi olla helpompaa vuokrata väistötila muutamaksi kuukaudeksi, siis jos rahat riittävät, jotta saadaan asiat järjestykseen ja uudet kodit. Joku taisi jo sanoakin että pidemmän päälle tämä jatkuva vaihtaminen ja kaaos on vain este eron käsittelylle, siis että roikutaan vanhassa eikä päästetä irti. Naamioidaan se vaan "lasten parhaaksi" niin menee hyvin läpi sekä itselle että muille.
En myöskään ymmärrä sitä että uusi kumppani on täysin näkymätön. Vaikka oltaisiin vasta tapailuvaiheessa niin miksi ei voisi tulla vaikka yhteiseen ruokapöytään tai leffaan tai leikkipuistoon mukaan? Sen nyt tajuan että joka viikko ei voi vanhemmat nukkua ja leikkiä kotia eri tyypin kanssa lasten edessä enkä sitä kannata tai ehdota. Yöksi voi hyvin uusi kumppani mennä omaan kotiin.
Olen varmaan vanha ja vanhanaikainen mutta jotenkin selkeämpi olisi yksi koti lapsille ja viikonloppuolemiset etävanhemman kanssa. Lomat ja juhlat voisivat vanhemmat sopia mahdollisimman tasapuolisesti. Jatkuva reissaaminen rasittaa sekä lapsia että aikuisia.
Ja kuka oikeasti haluaisi viettää vuoroviikoin, siis vakituisessa ja pitkäaikaisessa suhteessa, aikaa eksän tavaroiden keskellä? Koska niissä molemmissa asumuksissa ne tavarat on, ei se auta että meikkipussin ja puhelimen kiikuttaa muualle viikoksi.
"Lapset yläkouluikäisiä." "Lapset eivät halua kuulla vanhempiensa muusta elämästä"
Ihan liian omistushaluinen kuvio. Lapset tulevat olemaan koko elämän mittainen riesa.
Jos ei ota kunnolla pesäeroa exään, molemmat voivat jäädä eron ja yhdessäolemisen välimuotoon.
Miten tuossa ei ole otettu pesäeroa? Tuo keksitty ongelmahan on aina, jos on lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis mutta tää viikko-viikko alkaa kai olla uusi normaali?
Ymmärrän että alkuun voi olla helpompaa vuokrata väistötila muutamaksi kuukaudeksi, siis jos rahat riittävät, jotta saadaan asiat järjestykseen ja uudet kodit. Joku taisi jo sanoakin että pidemmän päälle tämä jatkuva vaihtaminen ja kaaos on vain este eron käsittelylle, siis että roikutaan vanhassa eikä päästetä irti. Naamioidaan se vaan "lasten parhaaksi" niin menee hyvin läpi sekä itselle että muille.
En myöskään ymmärrä sitä että uusi kumppani on täysin näkymätön. Vaikka oltaisiin vasta tapailuvaiheessa niin miksi ei voisi tulla vaikka yhteiseen ruokapöytään tai leffaan tai leikkipuistoon mukaan? Sen nyt tajuan että joka viikko ei voi vanhemmat nukkua ja leikkiä kotia eri tyypin kanssa lasten edessä enkä sitä kannata tai ehdota. Yöksi voi hyvin uusi kumppani mennä omaan kotiin.
Olen varmaan vanha ja vanhanaikainen mutta jotenkin selkeämpi olisi yksi koti lapsille ja viikonloppuolemiset etävanhemman kanssa. Lomat ja juhlat voisivat vanhemmat sopia mahdollisimman tasapuolisesti. Jatkuva reissaaminen rasittaa sekä lapsia että aikuisia.
Ja kuka oikeasti haluaisi viettää vuoroviikoin, siis vakituisessa ja pitkäaikaisessa suhteessa, aikaa eksän tavaroiden keskellä? Koska niissä molemmissa asumuksissa ne tavarat on, ei se auta että meikkipussin ja puhelimen kiikuttaa muualle viikoksi.
Aptahan ei sinne lasten kotiin nimenomaan haluttu.
Vierailija kirjoitti:
Ero ei ole vielä lähellekään selvä, kun asutaan vielä "yhdessä". En siis lähtisi tuohon, kun se yhteinen aikuisten asunto on miehellä ja exällä yhteinen. Eri asia, jos olisi yhteinen asunto, missä lapset asuvat ja siellä vuorottelevat, ja omat viikkonsa asuvat sitten missä asuvatkaan, mutta eivät samassa asunnossa "yhdessä" yhteisten astioiden, huonekalujen yms keskellä. Ja mitähän tuo exä tuumaisi, kun ap:n hammasharja ilmestyisi kylpyhuoneeseen.
Mitäpä jos ei tuumaisi mitään ainakaan negatiivista? Voi juma miten lapsellista porukka on täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan lähtisi tuollaiseen kuvioon mukaan. Eikä lapset sitä päätä saako vanhemmat aloittaa uuden parisuhteen. On taidettu kasvattaa nuo lapset ihan väärin. Elämä vielä kohtelee rankalla kädellä tuollaisia kermaperseitä.
Olet kuvottava, pahantahtoinen narsku. Etkä ainoa tässä ketjussa.
Ei luoja miten yksinkertainen olet. 😁 En todellakaan ole narsisti vaan kaukana sellaisesta. En lle myöskään kuvottava.
Itse olet todella lapsellinen, kun et hyväksy eriäviä mielipiteitä. Tosiasia on, että ei kenenkään tarvitse lähteä tuollaiseen kuvioon mukaan, jos ei halua. Tuo tilanne ei ole millään tavalla terve eikä voi toimia pohjana oikealle parisuhteelle.Mikä tilanne ei ole terve?
Tuo, että lapset määrää mitä tehdään. Vanhepien pitäisi laittaa elämä paussille, että ei vain kultamussukat järkyty mistään. Kyllä viimeistään työelämä opettaa tuollaisille, että elämä ei pyöri heidän napansa ympärillä.
Enkä kyllä lähtisi siltikään tuohon kuvioon vaikka lapset hyväksyisivät uudet kumppanit kummallekin vanhemmalle. Olini nimittäin todella suuri turn of, että miehellä ei olisi omaa asunto vaan asunto olisi yhteinen exän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ota kunnolla pesäeroa exään, molemmat voivat jäädä eron ja yhdessäolemisen välimuotoon.
Miten tuossa ei ole otettu pesäeroa? Tuo keksitty ongelmahan on aina, jos on lapsia
En väännä sinulle rautalangasta, koska haluat vaan olla periaatteesta eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ei ole vielä lähellekään selvä, kun asutaan vielä "yhdessä". En siis lähtisi tuohon, kun se yhteinen aikuisten asunto on miehellä ja exällä yhteinen. Eri asia, jos olisi yhteinen asunto, missä lapset asuvat ja siellä vuorottelevat, ja omat viikkonsa asuvat sitten missä asuvatkaan, mutta eivät samassa asunnossa "yhdessä" yhteisten astioiden, huonekalujen yms keskellä. Ja mitähän tuo exä tuumaisi, kun ap:n hammasharja ilmestyisi kylpyhuoneeseen.
Mitäpä jos ei tuumaisi mitään ainakaan negatiivista? Voi juma miten lapsellista porukka on täällä.
Itse olet lapsellinen, kun et hyväksy eriäviä mielipiteitä. Kaikilla ei vain ole mitään halua lähteä tuollaiseen kuvioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis mutta tää viikko-viikko alkaa kai olla uusi normaali?
Ymmärrän että alkuun voi olla helpompaa vuokrata väistötila muutamaksi kuukaudeksi, siis jos rahat riittävät, jotta saadaan asiat järjestykseen ja uudet kodit. Joku taisi jo sanoakin että pidemmän päälle tämä jatkuva vaihtaminen ja kaaos on vain este eron käsittelylle, siis että roikutaan vanhassa eikä päästetä irti. Naamioidaan se vaan "lasten parhaaksi" niin menee hyvin läpi sekä itselle että muille.
En myöskään ymmärrä sitä että uusi kumppani on täysin näkymätön. Vaikka oltaisiin vasta tapailuvaiheessa niin miksi ei voisi tulla vaikka yhteiseen ruokapöytään tai leffaan tai leikkipuistoon mukaan? Sen nyt tajuan että joka viikko ei voi vanhemmat nukkua ja leikkiä kotia eri tyypin kanssa lasten edessä enkä sitä kannata tai ehdota. Yöksi voi hyvin uusi kumppani mennä omaan kotiin.
Olen varmaan vanha ja vanhanaikainen mutta jotenkin selkeämpi olisi yksi koti lapsille ja viikonloppuolemiset etävanhemman kanssa. Lomat ja juhlat voisivat vanhemmat sopia mahdollisimman tasapuolisesti. Jatkuva reissaaminen rasittaa sekä lapsia että aikuisia.
Ja kuka oikeasti haluaisi viettää vuoroviikoin, siis vakituisessa ja pitkäaikaisessa suhteessa, aikaa eksän tavaroiden keskellä? Koska niissä molemmissa asumuksissa ne tavarat on, ei se auta että meikkipussin ja puhelimen kiikuttaa muualle viikoksi.
Millä tavalla ne tavarat ovat jotenkin vaarallisia? Jonkun ihmisen, mahdollisesti hyvinkin kivan sellaisen, ihan arkisia tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ota kunnolla pesäeroa exään, molemmat voivat jäädä eron ja yhdessäolemisen välimuotoon.
Miten tuossa ei ole otettu pesäeroa? Tuo keksitty ongelmahan on aina, jos on lapsiaEn väännä sinulle rautalangasta, koska haluat vaan olla periaatteesta eri mieltä.
Niin, että jos on sun kanssa eri mieltä, niin on sitä ihan vain periaatteesta eikä ole oikeasti eri mieltä? Kukahan tässä se lapsellinen on.
-eri
Vierailija kirjoitti:
"Lapset yläkouluikäisiä." "Lapset eivät halua kuulla vanhempiensa muusta elämästä"
Ihan liian omistushaluinen kuvio. Lapset tulevat olemaan koko elämän mittainen riesa.
Ymmärrän hienotunteisuuden mutta eivät yläkouluikäiset nuoret päätä mistä vanhemmat puhuvat tai mitä tekevät. Jos vanhemmalla on uusi kumppani niin asiallista kohtaamista voi jo tuon ikäiseltä pyytää. Ylimääräisiin juttuihin tai kanssakäymisiin ei voi pakottaa mutta arkielämän tilanteet kuuluu pystyä kohtaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mihin se sisarellisuus ja solidaarisuus unohtuu heti, kun puhutaan exästä? Kukaan ei ole edes tuonut esiin sitä vaihtoehtoa, että siihen exäänkin voi ihmisenä tutustua. Ja koko kuviossa olisikin kyse pelkästään mukavista ihmisistä.
Tätä suosittelisin kyllä. Huomaisi, että puhutaan ihan vain ihmisistä, eikä mistään ihmeellisistä möröistä.
Vierailija kirjoitti:
Ero ei ole vielä lähellekään selvä, kun asutaan vielä "yhdessä". En siis lähtisi tuohon, kun se yhteinen aikuisten asunto on miehellä ja exällä yhteinen. Eri asia, jos olisi yhteinen asunto, missä lapset asuvat ja siellä vuorottelevat, ja omat viikkonsa asuvat sitten missä asuvatkaan, mutta eivät samassa asunnossa "yhdessä" yhteisten astioiden, huonekalujen yms keskellä. Ja mitähän tuo exä tuumaisi, kun ap:n hammasharja ilmestyisi kylpyhuoneeseen.
Ei se ole yhteinen asunta vaikka siellä vuoroviikoin asuukin. Mitä järkeä on hankkia kahta yksiötä tai kaksiota siitä lähialueelta kun yksikin riittää?
Tuo on oikeasti ihan toimiva systeemi. Turha siitä on jonkun ulkopuolisen tehdä ongelma.
Vedä voiveitsellä kaulasi auki