Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Eturivin ekonomistit ehdottavat peruskouluun tasokokeita ja yliopistoihin lukukausimaksuja
28.10.2026 |
https://www.hs.fi/visio/art-2000012362332.html
"Suomen tunnetuimpiin ekonomisteihin kuuluvat Sixten Korkman, Vesa Vihriälä, Elina Pylkkänen ja Martti Hetemäki ehdottavat peruskouluun kansallisia tasokokeita ja yliopistoihin maltillisia lukukausimaksuja."
"Koulutukseen liittyvät ehdotukset ovat vain yksi mutta kirjoittajien mielestä tärkeä osa uudistuksia, sillä koulutuksen tulosten heikkeneminen on rapauttamassa perustaa myös talouden kasvulta ja työllisyyden paranemiselta.
Vihriälä kirjoittaa, että korkeakoulutus tuottaa saajalleen tutkimuksen valossa suuren taloudellisen hyödyn. Sen vuoksi osa koulutuksen kustannuksista voitaisiin periä koulutettavilta lukukausimaksuilla.
Näin saataisiin rahaa aloituspaikkojen lisäämiseen. Jo 2 000 euron vuotuinen maksu tuottaisi Vihriälän mukaan 600 miljoonan euron lisärahoituksen.
Peruskouluun tarvittaisiin kirjoittajien mielestä valtakunnalliset tasokokeet, jotta saataisiin tietoa siitä, mikä koulussa toimii, mikä ei. Ja miten tuloksia voitaisiin parantaa.
Kirjoittajien mukaan oppimistulokset ovat Suomessa heikkoja niin peruskoulussa kuin ammattikoulutuksessa verrattuna kouluun käytettyihin resursseihin."
👍
Ei voi kuin kannattaa noin loistavia ehdotuksia!
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät nämä Suomeen lukukausimaksuja haluavat vain hae sinne Alankomaihin ja muualle opiskelemaan missä saa jo nyt maksaa niitä maksuja? Miksi Suomen tasa-arvoinen meritokraattinen järjestelmä täytyy pilata?
Koska Suomen nykyinen järjestelmä ei tomi. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa järjestää niin paljon koulutuspaikkoja, että edes puolelle ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Moni nuori joutuu jäämään ilman opiskelupaikkaa. Ei se mitään tasa-arvo ole, jos paikkoja ei ole tarpeeksi. Lisäksi on paljon paikkoja sellaisillakin aloilla, joille nuoret ei niin haluaisi, koska niistä ei saa töitä.
Tasa-arvoa on se, että parhaat ja soveltuvimmat valitaan.
Valtiolla on hyvin varaa luoda lisää opiskelupaikkoja. Se maksaa miljoonia, mutta jostain muualta voidaan leikata miljardeja. Arvovalinta halutaanko koulutukseen panostaa ja mistä leikataan.
Ei se kuule nykyjärjestelmässäkään ole noin sinisilmäisen tasa-arvoista. Yliopistoon hakeutuvat eniten keskiluokan lapset. Epätasa-arvo syntyy jo siinä vaiheessa, kun valitaan lukio tai amiska, tai jopa aiemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiin porrastaa maksut. Mitä rikkaammat vanhemmat, sen isompi lukukausimaksu ja köyhien lapset ilmaiseksi.
Eipäs vaan kokoomuspuolueen äänestämisen mukaan. Kakkakokkareille amerikkapsykooseissa ne 300k vuosimaksut ja ikuinen bänni kaikkiin yliopiston päättäviin elimiin ja opetusvirkoihin koska ovat psykoosissa.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelut, sairastamisen, asumisen, eläkkeet. Ne kaikki kuuluisi vassareiden mielestä valtion maksaa.
Ja miettin sitä, että olemme kaikki maksaneet syntymäsi ja koulutuksesi. Hukkaan menivät nekin rahat, kun sinusta tuli sosiopaatti kusipää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassahan mellakoidaan viikkokaupalla, koska parcoursup-uudistuksen ansiosta eliittilukion keskinkertaisesta arvosanasta saa paremmat pisteet yliopistoon kuin köyhän alueen lukion huippuarvosanasta. Jos ei ole varaa mennä eliittilukioon, ei parhaisiin yliopistoihin ole mitään mahdollisuuksia päästä. Lisäksi yliopistot voivat antaa salatuin kriteerein haluamilleen opiskelijoille lisäpisteitä. Tällaisia uudistuksia ja mellakoitako toivotaan Suomeenkin.
Eliittilukioiden ja eliittiyliopistojen olemassaolo kertoo maan historiasta ja yhteiskuntarakenteesta: Ranskassa on edelleen olemassa eliitti. Mutta Ranskassa kuitenkin on ihan hyviäkin yliopistoja, joissa pääsee aloittamaan kaikki halukkaat. Karsinta tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Suomessa ei ole samalla tavalla sellaista eliittiä, että sitä voisi verrata.
On suomenruotsalaiset aateliston jälkeläiset, joille on ylisuuret kiintiöt lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen alalle. Tämä johtaa siihen, että parempia Pisa-tuloksia saavat suomalaisnuoret käyvät kovaa kilpailua vähistä suomenkielisistä opiskelupaikoista.
Ruotsinkielisten paikkojen suhteen olet oikeassa, mutta toisaalta se kyllä koskee tasapuolisesti myös ruotisnkielisten duunari- ja maajussiperheiden jälkeläisiä. Eikä mikään sinänsä estä suomenkielisestä kodista tulevaa nuorta hakemasta ruotsinkieliselle linjalle, jos osaa niin hyvin ruotsia että opiskelu hoituu ruotsikskin. Jopa tunnen joitakin, jotka ovat niin tehneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelut, sairastamisen, asumisen, eläkkeet. Ne kaikki kuuluisi vassareiden mielestä valtion maksaa.
Valtion kannattaa maksaa koulutus väestölle. Se tuottaa enemmän kuin maksaa.
Tuottaako vanhusten hoito? Entä vammaisten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät nämä Suomeen lukukausimaksuja haluavat vain hae sinne Alankomaihin ja muualle opiskelemaan missä saa jo nyt maksaa niitä maksuja? Miksi Suomen tasa-arvoinen meritokraattinen järjestelmä täytyy pilata?
Koska Suomen nykyinen järjestelmä ei tomi. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa järjestää niin paljon koulutuspaikkoja, että edes puolelle ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Moni nuori joutuu jäämään ilman opiskelupaikkaa. Ei se mitään tasa-arvo ole, jos paikkoja ei ole tarpeeksi. Lisäksi on paljon paikkoja sellaisillakin aloilla, joille nuoret ei niin haluaisi, koska niistä ei saa töitä.
Tasa-arvoa on se, että parhaat ja soveltuvimmat valitaan.
Valtiolla on hyvin varaa luoda lisää opiskelupaikkoja. Se maksaa miljoonia, mutta jostain muualta voidaan leikata miljardeja. Arvovalinta halutaanko koulutukseen panostaa ja mistä leikataan.
Valtio on noin 14 miljardia alijäämäinen.
Kerro missä leikataan. Valtiolla velkaa n. 200 miljardia euroa. Kerro myös miten tämä maksetaan samalla?
Leikkaus ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto alijäämän hoitamiseksi. Voi myös miettiä tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelut, sairastamisen, asumisen, eläkkeet. Ne kaikki kuuluisi vassareiden mielestä valtion maksaa.
Ja miettin sitä, että olemme kaikki maksaneet syntymäsi ja koulutuksesi. Hukkaan menivät nekin rahat, kun sinusta tuli sosiopaatti kusipää.
Sinä et ole maksanut muuta kuin vassariliton jäsenyyden kelatuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Opintolaina ei ole ongelma, jos yhteiskunnassa on tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen. Houkuttelevuus ei voi rakentua pelkän tutkinnon varaan, vaan siihen, mitä se tutkinto tarjoaa: parempaa elämää.
Onko meillä tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen nyt ja etenkin tulevaisuudessa?
Tässä lähestytään ogelman ydintä.
Jos koulutus ei tarjoa mitään lisäarvoa, niin ei siihen ole sitten hakijoita. Mutta uskoisin, että ainakin joitakin koulutuksia ja tutkintoja vielä tarvitaan tulevaisuudessakin, koska kyllä varmasti jotain inhimillistäkin osaamista tarvitaan, ja tutkinnon avulla sen voi todistaa. Ehkä niistä töistä myös maksetaan palkkaa, tai osaaminen tuottaa muuta lisäarvoa.
Eihän me oikeasti tiedetä, maksetaanko tulevaisuudessa enää mitään palkkoja kenellekään. Voi olla että mennään kohti yrittäjäpohjaista työskentelyä. Silloin perinteinen tutkinto ei välttämättä ole niin tärkeä asia, vaan osaaminen voi olla hankittu muullakin tavoin.
Ei tule tapahtumaan. Suurin osa ei suostu siihen että olisimme yrittäjiä koska kaikki vastuut jää itselleen, ei sairaslomia, ei lomia jne. riitatilanteessa olet omillasi.
Töitä ei tulevaisuudessa kuitenkaan ole enää niin paljoa ja se määrä vähenee. Ihmisiä ei tarvita tulevaisuudessa työntekoon.
No se jää nähtäväksi, mitä tulevaisuudessa on tai ei ole. Huomautan vaan, että ei maatalousyhteiskunnassakaan kysytty suostuuko joku yrittäjäksi. Käsityöläiset oli kaikki yrittäjiä, eikä muillakaan mitään sairauslomia tai muitakaan lomia ollut. Ne sellaiset lomat ja työajat kuuluvat teolliseen yhteiskuntaan, joka meillä nyt joka tapauksessa on tullut tiensä päähän.
Niin mutta mitä yrittäjä tekee mitä robotti ei voi tehdä? Se on sama heikko otus nimeltään ihminen. Voiko ihminen työskennellä 24/7? Ei. Tarvitseeko ruokaa ja juomaa? Tarvitsee. Tarvitseeko lepoa? Tarvitsee. Onko robotti? Ei.
Robotti taas tekee kaiken ja suostuu vaikka hakattavaksi jos sen ohjelmaan se kuuluu. Yrittäjä ei siihen suostuisi ellei ole masokisti.
Ihmisiä ei tarvita ja yksinkertaisesti ihmisistä tulee vain kuluerä, myös sinusta.
Ehkä jokaiselle ihmiselle tulee tulevaisuudessa oma robotti, joka hankkii ihmiselle ruokaa ja juomaa. Sitä odotellessa ...
Millä rahalla? Kuka maksaa? Miksi yritykset sallisi sen joka poistaisi heidän vaikutusvallan? Rikkaat haluavat dystopian 99% ihmisistä.
Oops, niin joo, totta. En ajatellutkaan että köyhille tulisi oma robotti, mutta keskiluokalle. Siis normaalit ihmiset tietysti itse hankkisivat sen robotin, ja yritys saisi rahaa kun möisi niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät nämä Suomeen lukukausimaksuja haluavat vain hae sinne Alankomaihin ja muualle opiskelemaan missä saa jo nyt maksaa niitä maksuja? Miksi Suomen tasa-arvoinen meritokraattinen järjestelmä täytyy pilata?
Koska Suomen nykyinen järjestelmä ei tomi. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa järjestää niin paljon koulutuspaikkoja, että edes puolelle ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Moni nuori joutuu jäämään ilman opiskelupaikkaa. Ei se mitään tasa-arvo ole, jos paikkoja ei ole tarpeeksi. Lisäksi on paljon paikkoja sellaisillakin aloilla, joille nuoret ei niin haluaisi, koska niistä ei saa töitä.
Tasa-arvoa on se, että parhaat ja soveltuvimmat valitaan.
Valtiolla on hyvin varaa luoda lisää opiskelupaikkoja. Se maksaa miljoonia, mutta jostain muualta voidaan leikata miljardeja. Arvovalinta halutaanko koulutukseen panostaa ja mistä leikataan.
Valtio on noin 14 miljardia alijäämäinen.
Kerro missä leikataan. Valtiolla velkaa n. 200 miljardia euroa. Kerro myös miten tämä maksetaan samalla?
Leikkaus ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto alijäämän hoitamiseksi. Voi myös miettiä tuloja.
Siis valtiolle tuloja tuo 14 Mrd ja sen päälle lainan lyhennykset ja korot.
Se peli on menetetty, kun Suomen valtiosta tehtiin rahaa jakava automaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät nämä Suomeen lukukausimaksuja haluavat vain hae sinne Alankomaihin ja muualle opiskelemaan missä saa jo nyt maksaa niitä maksuja? Miksi Suomen tasa-arvoinen meritokraattinen järjestelmä täytyy pilata?
Koska Suomen nykyinen järjestelmä ei tomi. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa järjestää niin paljon koulutuspaikkoja, että edes puolelle ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Moni nuori joutuu jäämään ilman opiskelupaikkaa. Ei se mitään tasa-arvo ole, jos paikkoja ei ole tarpeeksi. Lisäksi on paljon paikkoja sellaisillakin aloilla, joille nuoret ei niin haluaisi, koska niistä ei saa töitä.
Tasa-arvoa on se, että parhaat ja soveltuvimmat valitaan.
Valtiolla on hyvin varaa luoda lisää opiskelupaikkoja. Se maksaa miljoonia, mutta jostain muualta voidaan leikata miljardeja. Arvovalinta halutaanko koulutukseen panostaa ja mistä leikataan.
Valtio on noin 14 miljardia alijäämäinen.
Kerro missä leikataan. Valtiolla velkaa n. 200 miljardia euroa. Kerro myös miten tämä maksetaan samalla?
Niitä miljardisäästöjä ja rakenteellisia uudistuksia tulisi hallituksen rohkeasti etsiä, eikä keskittyä leikkaamaan muutamaa miljoonaa sieltä täältä. Toki koulutukseen panostaminen voisi edesauttaa niitä tulevaisuuden innovaatioita sekä työn tuottavuuden kasvua, mikä voisi edesauttaa tulevaisuuden talouskasvua. Talouskasvulla katetaan kaikki. Nöyrästi pitäisi myös hakea EU:lta tukia, eikä ottaa lainaa menojen kattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Täytyy elämän kovan kolun köyneen runkkarinkin ymmörtää, että ne matalamman koulutustason työt tehdään nykyään ulkomailla, koska Perskokkare- omistajat ovat huomanneet että sieltö löytyy kolmeneuron tuntipalkalla työtö tekeviö duunareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Opintolaina ei ole ongelma, jos yhteiskunnassa on tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen. Houkuttelevuus ei voi rakentua pelkän tutkinnon varaan, vaan siihen, mitä se tutkinto tarjoaa: parempaa elämää.
Onko meillä tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen nyt ja etenkin tulevaisuudessa?
Tässä lähestytään ogelman ydintä.
Jos koulutus ei tarjoa mitään lisäarvoa, niin ei siihen ole sitten hakijoita. Mutta uskoisin, että ainakin joitakin koulutuksia ja tutkintoja vielä tarvitaan tulevaisuudessakin, koska kyllä varmasti jotain inhimillistäkin osaamista tarvitaan, ja tutkinnon avulla sen voi todistaa. Ehkä niistä töistä myös maksetaan palkkaa, tai osaaminen tuottaa muuta lisäarvoa.
Eihän me oikeasti tiedetä, maksetaanko tulevaisuudessa enää mitään palkkoja kenellekään. Voi olla että mennään kohti yrittäjäpohjaista työskentelyä. Silloin perinteinen tutkinto ei välttämättä ole niin tärkeä asia, vaan osaaminen voi olla hankittu muullakin tavoin.
Ei tule tapahtumaan. Suurin osa ei suostu siihen että olisimme yrittäjiä koska kaikki vastuut jää itselleen, ei sairaslomia, ei lomia jne. riitatilanteessa olet omillasi.
Töitä ei tulevaisuudessa kuitenkaan ole enää niin paljoa ja se määrä vähenee. Ihmisiä ei tarvita tulevaisuudessa työntekoon.
No se jää nähtäväksi, mitä tulevaisuudessa on tai ei ole. Huomautan vaan, että ei maatalousyhteiskunnassakaan kysytty suostuuko joku yrittäjäksi. Käsityöläiset oli kaikki yrittäjiä, eikä muillakaan mitään sairauslomia tai muitakaan lomia ollut. Ne sellaiset lomat ja työajat kuuluvat teolliseen yhteiskuntaan, joka meillä nyt joka tapauksessa on tullut tiensä päähän.
Niin mutta mitä yrittäjä tekee mitä robotti ei voi tehdä? Se on sama heikko otus nimeltään ihminen. Voiko ihminen työskennellä 24/7? Ei. Tarvitseeko ruokaa ja juomaa? Tarvitsee. Tarvitseeko lepoa? Tarvitsee. Onko robotti? Ei.
Robotti taas tekee kaiken ja suostuu vaikka hakattavaksi jos sen ohjelmaan se kuuluu. Yrittäjä ei siihen suostuisi ellei ole masokisti.
Ihmisiä ei tarvita ja yksinkertaisesti ihmisistä tulee vain kuluerä, myös sinusta.
Ehkä jokaiselle ihmiselle tulee tulevaisuudessa oma robotti, joka hankkii ihmiselle ruokaa ja juomaa. Sitä odotellessa ...
Millä rahalla? Kuka maksaa? Miksi yritykset sallisi sen joka poistaisi heidän vaikutusvallan? Rikkaat haluavat dystopian 99% ihmisistä.
Oops, niin joo, totta. En ajatellutkaan että köyhille tulisi oma robotti, mutta keskiluokalle. Siis normaalit ihmiset tietysti itse hankkisivat sen robotin, ja yritys saisi rahaa kun möisi niitä.
Robotti joka maksaa 200 000 - 1 000 000 euroa. Ei keskituloinen sellaista osta ja millä keskituloinen ostaa kun heillä ei ole enää töitä? Käyttämällä säästöt? Noin 20% keskituloisista on säästöjä mutta ei kellään tuollaisia säästöjä.
Vähän veikkaan että rahat menevät selviytymiseen kunnes ne loppuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelut, sairastamisen, asumisen, eläkkeet. Ne kaikki kuuluisi vassareiden mielestä valtion maksaa.
Valtion kannattaa maksaa koulutus väestölle. Se tuottaa enemmän kuin maksaa.
Tuottaako vanhusten hoito? Entä vammaisten?
Olen eri. Mutta vanhusten ja vammaisten huolto on eri asia, siinä on kyse etiikasta ja heikommassa asemassa olevien huolehtimisesta. Koulutuksen on kuitenkin mahdollista tuottaa itsensä takaisin. Kummastakaan ei ole pakko leikata.
Suomen valtion heikko tila ei johdu sosiaaliturvasta vaan siitä, että on liian vähän veronmaksajia ja liian suureksi paisunut julkinen sektori. Juurisyyt pitäisi korjata, tai muuten tämä ei oikeasti korjaannu koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät nämä Suomeen lukukausimaksuja haluavat vain hae sinne Alankomaihin ja muualle opiskelemaan missä saa jo nyt maksaa niitä maksuja? Miksi Suomen tasa-arvoinen meritokraattinen järjestelmä täytyy pilata?
Koska Suomen nykyinen järjestelmä ei tomi. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa järjestää niin paljon koulutuspaikkoja, että edes puolelle ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Moni nuori joutuu jäämään ilman opiskelupaikkaa. Ei se mitään tasa-arvo ole, jos paikkoja ei ole tarpeeksi. Lisäksi on paljon paikkoja sellaisillakin aloilla, joille nuoret ei niin haluaisi, koska niistä ei saa töitä.
Tasa-arvoa on se, että parhaat ja soveltuvimmat valitaan.
Valtiolla on hyvin varaa luoda lisää opiskelupaikkoja. Se maksaa miljoonia, mutta jostain muualta voidaan leikata miljardeja. Arvovalinta halutaanko koulutukseen panostaa ja mistä leikataan.
Valtio on noin 14 miljardia alijäämäinen.
Kerro missä leikataan. Valtiolla velkaa n. 200 miljardia euroa. Kerro myös miten tämä maksetaan samalla?
Leikkaus ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto alijäämän hoitamiseksi. Voi myös miettiä tuloja.
Siis valtiolle tuloja tuo 14 Mrd ja sen päälle lainan lyhennykset ja korot.
Se peli on menetetty, kun Suomen valtiosta tehtiin rahaa jakava automaatti.
Kun nostat veroja 14 miljardilla, tapahtuu seuraavaa:
- ostovoima romahtaa (verotulot romahtavat)
- työnteko vähenee (verotulot romahtavat)
- kulutus laskee (verotulot romahtavat)
- yrityksiä menee konkurssiin (verotulot romahtavat)
- rikollisuus lisääntyy (valtion menot kasvavat)
- työttömyys lisääntyy (valtion menot kasvavat)
- oikeuskulut lisääntyy (valtion menot kasvavat)
Nämä toivottavasti antavat osviittaa siitä mitä veronkorotukset 14 miljardilla tai edes miljardeilla tekevät. Käytännössä ollaan takaisin lähtöpisteessä. Eli mistä leikataan?
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoihin tietyille aloille psykologiset ja psykiatriset testit.
Pelkkä ulkolukutaito tyyliin 10 lukiossa voi olla myös hullu.
Geneettinen testi dark triadien erotteluun?
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiin porrastaa maksut. Mitä rikkaammat vanhemmat, sen isompi lukukausimaksu ja köyhien lapset ilmaiseksi.
Eli lestadiolaiset eivät pääse? Vanhemmilla voi olla tuloja ja varallisuutta, mutta jos lapsia on kymmenen, niin…
Yleisemmin: tässä on eväät muuttua taas yhdeksi suurperheitä syrjiväksi rakenteeksi. Tällä syntyvyydellä yhteenkään sellaiseen ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassahan mellakoidaan viikkokaupalla, koska parcoursup-uudistuksen ansiosta eliittilukion keskinkertaisesta arvosanasta saa paremmat pisteet yliopistoon kuin köyhän alueen lukion huippuarvosanasta. Jos ei ole varaa mennä eliittilukioon, ei parhaisiin yliopistoihin ole mitään mahdollisuuksia päästä. Lisäksi yliopistot voivat antaa salatuin kriteerein haluamilleen opiskelijoille lisäpisteitä. Tällaisia uudistuksia ja mellakoitako toivotaan Suomeenkin.
Eliittilukioiden ja eliittiyliopistojen olemassaolo kertoo maan historiasta ja yhteiskuntarakenteesta: Ranskassa on edelleen olemassa eliitti. Mutta Ranskassa kuitenkin on ihan hyviäkin yliopistoja, joissa pääsee aloittamaan kaikki halukkaat. Karsinta tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Suomessa ei ole samalla tavalla sellaista eliittiä, että sitä voisi verrata.
On suomenruotsalaiset aateliston jälkeläiset, joille on ylisuuret kiintiöt lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen alalle. Tämä johtaa siihen, että parempia Pisa-tuloksia saavat suomalaisnuoret käyvät kovaa kilpailua vähistä suomenkielisistä opiskelupaikoista.
Ruotsinkielisten paikkojen suhteen olet oikeassa, mutta toisaalta se kyllä koskee tasapuolisesti myös ruotisnkielisten duunari- ja maajussiperheiden jälkeläisiä. Eikä mikään sinänsä estä suomenkielisestä kodista tulevaa nuorta hakemasta ruotsinkieliselle linjalle, jos osaa niin hyvin ruotsia että opiskelu hoituu ruotsikskin. Jopa tunnen joitakin, jotka ovat niin tehneet.
Miksi suomenkielisen on vaikeampi päästä opiskelemaan omalla äidinkielellään kuin ruotsinkielisen? Jos suomenkielisen lapsuus täytyy pyhittää ruotsinkielen opiskelulle, jotta voi päästä yhtä helposti opiskelemaan kuin ruotsinkieliset nuoret.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Opintolaina ei ole ongelma, jos yhteiskunnassa on tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen. Houkuttelevuus ei voi rakentua pelkän tutkinnon varaan, vaan siihen, mitä se tutkinto tarjoaa: parempaa elämää.
Onko meillä tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen nyt ja etenkin tulevaisuudessa?
Tässä lähestytään ogelman ydintä.
Jos koulutus ei tarjoa mitään lisäarvoa, niin ei siihen ole sitten hakijoita. Mutta uskoisin, että ainakin joitakin koulutuksia ja tutkintoja vielä tarvitaan tulevaisuudessakin, koska kyllä varmasti jotain inhimillistäkin osaamista tarvitaan, ja tutkinnon avulla sen voi todistaa. Ehkä niistä töistä myös maksetaan palkkaa, tai osaaminen tuottaa muuta lisäarvoa.
Eihän me oikeasti tiedetä, maksetaanko tulevaisuudessa enää mitään palkkoja kenellekään. Voi olla että mennään kohti yrittäjäpohjaista työskentelyä. Silloin perinteinen tutkinto ei välttämättä ole niin tärkeä asia, vaan osaaminen voi olla hankittu muullakin tavoin.
Ei tule tapahtumaan. Suurin osa ei suostu siihen että olisimme yrittäjiä koska kaikki vastuut jää itselleen, ei sairaslomia, ei lomia jne. riitatilanteessa olet omillasi.
Töitä ei tulevaisuudessa kuitenkaan ole enää niin paljoa ja se määrä vähenee. Ihmisiä ei tarvita tulevaisuudessa työntekoon.
No se jää nähtäväksi, mitä tulevaisuudessa on tai ei ole. Huomautan vaan, että ei maatalousyhteiskunnassakaan kysytty suostuuko joku yrittäjäksi. Käsityöläiset oli kaikki yrittäjiä, eikä muillakaan mitään sairauslomia tai muitakaan lomia ollut. Ne sellaiset lomat ja työajat kuuluvat teolliseen yhteiskuntaan, joka meillä nyt joka tapauksessa on tullut tiensä päähän.
Niin mutta mitä yrittäjä tekee mitä robotti ei voi tehdä? Se on sama heikko otus nimeltään ihminen. Voiko ihminen työskennellä 24/7? Ei. Tarvitseeko ruokaa ja juomaa? Tarvitsee. Tarvitseeko lepoa? Tarvitsee. Onko robotti? Ei.
Robotti taas tekee kaiken ja suostuu vaikka hakattavaksi jos sen ohjelmaan se kuuluu. Yrittäjä ei siihen suostuisi ellei ole masokisti.
Ihmisiä ei tarvita ja yksinkertaisesti ihmisistä tulee vain kuluerä, myös sinusta.
Ehkä jokaiselle ihmiselle tulee tulevaisuudessa oma robotti, joka hankkii ihmiselle ruokaa ja juomaa. Sitä odotellessa ...
Millä rahalla? Kuka maksaa? Miksi yritykset sallisi sen joka poistaisi heidän vaikutusvallan? Rikkaat haluavat dystopian 99% ihmisistä.
Oops, niin joo, totta. En ajatellutkaan että köyhille tulisi oma robotti, mutta keskiluokalle. Siis normaalit ihmiset tietysti itse hankkisivat sen robotin, ja yritys saisi rahaa kun möisi niitä.
Romanttinen ajatus, mutta jos nyt aloitetaan vaikka siitä, että mistä ne robotit hankkii sitä ruokaa ja juomaa?
-eri
Karl Marx nauraa teille kapitalismin orjille haudan takaa! 😂😂😂😂😂😂
Alue: Aihe vapaa
On suomenruotsalaiset aateliston jälkeläiset, joille on ylisuuret kiintiöt lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen alalle. Tämä johtaa siihen, että parempia Pisa-tuloksia saavat suomalaisnuoret käyvät kovaa kilpailua vähistä suomenkielisistä opiskelupaikoista.