Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: Eturivin ekonomistit ehdottavat peruskouluun tasokokeita ja yliopistoihin lukukausimaksuja
28.10.2026 |
https://www.hs.fi/visio/art-2000012362332.html
"Suomen tunnetuimpiin ekonomisteihin kuuluvat Sixten Korkman, Vesa Vihriälä, Elina Pylkkänen ja Martti Hetemäki ehdottavat peruskouluun kansallisia tasokokeita ja yliopistoihin maltillisia lukukausimaksuja."
"Koulutukseen liittyvät ehdotukset ovat vain yksi mutta kirjoittajien mielestä tärkeä osa uudistuksia, sillä koulutuksen tulosten heikkeneminen on rapauttamassa perustaa myös talouden kasvulta ja työllisyyden paranemiselta.
Vihriälä kirjoittaa, että korkeakoulutus tuottaa saajalleen tutkimuksen valossa suuren taloudellisen hyödyn. Sen vuoksi osa koulutuksen kustannuksista voitaisiin periä koulutettavilta lukukausimaksuilla.
Näin saataisiin rahaa aloituspaikkojen lisäämiseen. Jo 2 000 euron vuotuinen maksu tuottaisi Vihriälän mukaan 600 miljoonan euron lisärahoituksen.
Peruskouluun tarvittaisiin kirjoittajien mielestä valtakunnalliset tasokokeet, jotta saataisiin tietoa siitä, mikä koulussa toimii, mikä ei. Ja miten tuloksia voitaisiin parantaa.
Kirjoittajien mukaan oppimistulokset ovat Suomessa heikkoja niin peruskoulussa kuin ammattikoulutuksessa verrattuna kouluun käytettyihin resursseihin."
👍
Ei voi kuin kannattaa noin loistavia ehdotuksia!
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?
MENEE VTTU T Ö I H I N !!!!!!
Se vasentuneen pskasakin lojuminen siellä lipastoilla yhteiskunnan piikkiin ja töiden välttely LOPPUU!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Opintolaina ei ole ongelma, jos yhteiskunnassa on tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen. Houkuttelevuus ei voi rakentua pelkän tutkinnon varaan, vaan siihen, mitä se tutkinto tarjoaa: parempaa elämää.
Onko meillä tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen nyt ja etenkin tulevaisuudessa?
Tässä lähestytään ogelman ydintä.
Jos koulutus ei tarjoa mitään lisäarvoa, niin ei siihen ole sitten hakijoita. Mutta uskoisin, että ainakin joitakin koulutuksia ja tutkintoja vielä tarvitaan tulevaisuudessakin, koska kyllä varmasti jotain inhimillistäkin osaamista tarvitaan, ja tutkinnon avulla sen voi todistaa. Ehkä niistä töistä myös maksetaan palkkaa, tai osaaminen tuottaa muuta lisäarvoa.
Eihän me oikeasti tiedetä, maksetaanko tulevaisuudessa enää mitään palkkoja kenellekään. Voi olla että mennään kohti yrittäjäpohjaista työskentelyä. Silloin perinteinen tutkinto ei välttämättä ole niin tärkeä asia, vaan osaaminen voi olla hankittu muullakin tavoin.
He haluavat eliitin koulutuksen ja duunariluokan, josta ei ole nousumahdollisuutta.
Mielestäni samat maksut pitää myös periä aiemmilta sukupolvilta.
Eli jos joku boomeri opiskeli 10-vuotta niin se sama 2000e maksuun myös heille niiltä vuosilta ja kuukausilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessa on niin paskat palkat ja nuoret ovat jo todella velkaisia, joten ei mitään toivoa. Töitä ei tahdo olla edes korkeakoulutetuille. Täysin kuolleena syntynyt idea. Jos työmarkkinat vetäis ja palkat olisivat moninkertaiset, niin voisi toimia. Suomessa kuitenkaan ei. Jatkuvasti tehdään tavallisen ihmisen elämästä vaikeampaa ja sitten ihmetellään sormi suussa, kun mielenterveysongelmat yleistyy ja lapsia ei enää hankita. Tämä yhteiskunta on hyvin sairas monella tavalla. Velkaantuminen ei pidä olla tavanomaisen elämän edellytys.
Kyllä toimii Yhdysvalloissa, vaikka palkat ovat korkeampia kuin Euroopassa niin käytännössä netto on jopa heikompi kuin Suomessa. Reilut 50% elää kädestä suuhun mutta silti saavat rahat lasten kouluun.
Yhdysvallat ovat täysi dystopia nykyään suurelle osalle yhdysvaltojen kansalaisia. Sitä ei pitäisi pitää minään esimerkkinä jonka pohjalta eurooppalaisia valtioita tai omaa rakasta maatamme tulisi kehittää. Yhdysvallat on hukannut ihmisyyden jo ajat sitten ja siellä asioista päättävät rahalla lobbarit ja suuryritysten edustajat.
Elämme kapitalismissa. Muuta Pohjois-Koreaan jos haluat kommunismia.
Kapitalismiin kuuluu se mistä valitat ja se sama on edessä Euroopassa, halusit tai et.
Suomi on pahasti velkaantunut maa jolla ei ole varaa ilmaisiin kouluihin vaan ne täytyy maksaa ja paljon jokaiselle kouluun haluavalle.
Yhdelläkään valtiolla ei ole varaa tämän päivän kapitalismiin mitä utopiasi Yhdysvallat edustaa, ei edes Yhdysvalloilla. Se tuottaa valtiolle yksinkertaisesti aivan liikaa velkaa.
-eri
Se ero Yhdysvalloilla Suomeen on, että heillä oma valuutta, velka käytännössä kokonaan omassa valuutassa.
Voivat koska tahansa heikentää dollarin arvoa, laskea korkoja ja aiheuttaa hyperinflaation ja velat nollattu.
Ja voivat painaa rahaa aina lisää. Niin ja se velka on tietoinen valinta kun käytännössä armeijaan ja korkoihin menee 50% valtion tuloista, menoista toki vähemmän.
Kerrohan minulle edes yksi esimerkki maailman maasta, joka on selvinnyt hyperinflaatiosta käymättä oikein kunnolla pohjalla? Sellaista ei ole. Se hyperinflaatio ei johda vain mystiseen velkojen nollaukseen ilman seurauksia vaan se johtaa täydelliseen taloudelliseen kaaokseen, josta nouseminen kestää vuosia. Myös USA:ssa, vaikka kuinka on oma valuutta ja velka omassa valuutassa. Jos rahan arvo romahtaa, usko siihen rahan arvoon menee kyllä myös kotimaassa.
Ei sillä ole merkitystä kun maalla on ydinaseet ja suurin armeija. Ei kukaan menetä luottoa jos on uhkana ydinsota. Ja se toteutuu jos on vaarassa "valtion olemassaolo".
Jotain ryöstöretkiäkö sä ajattelit, vai miten sä varattomuuden armeijalla korjaat? Armeijalla jolle sä et pysty maksamaan palkkaa, saanen muistuttaa.
-eri
Kyllä kun rahaa painaa, se maksaa palkan. Aina voi valtio ostaa sillä bitcoinia ja maksaa palkan tätä kautta. Ei se ongelma ole. Yhdysvalloissa on lait kun tulee budjettikriisi, kriittisissä paikoissa olevien on työskenneltävä tarvittaessa ilman palkkaa ja näin kävi viimeksikin jopa 3 kk ajan.
Ydinaseet eivät ole riippuvaisia palkasta ja toimivat minkä kriisin aikana tahansa.
Ryöstöretki se ei ole kun maan olemassaolo uhkaa. Siksi Yhdysvallat voi tehdä mitä huvittaa.
Niillä täysin arvottomilla dollareillako ne ostaa niitä bitcoineja? Ja ryöstöretki on ryöstöretki, ihan sama kuinka persaukinen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukukausimaksut ei tuo mitään muuta kuin enemmän ulosottoja ja vähemmän valmistuneita. Täällä ei yksinkertaisesti ole sellaisia työmarkkinoita, että olisi suurimmalle osalle enää mitään järkeä lähteä opiskelemaan.
Lääkäriksi kannattaa opiskella. Korkea palkka ja 100% työllisyys, vaikka olisi täysin ajattelukyvytön tumpelo, joka ei osaa diagnosoida yksinkertaisimpiakaan vaivoja. Maksullinen väylä tarvitaan lääkiksen takia, koska sinne ei voi pyrkiä edes avoimen kautta.
En olisi noin varma seuraavasta 10 vuodesta. Tekoäly kykenee diagnosoimaan jopa 60-80% tapauksista oikein kun ihmislääkärit 40-60%.
Alussa tekoäly tulee avuksi mutta myöhemmin tekoäly korvaa diagnosoinnin ja lääkärit erikoistuvat erikoishommiin jossa ei vielä ole tekoälyä mahdollista toteuttaa turvallisesti.
Tekoäly voi tehdä sitä sun tätä, mutta vastuuta se ei ota. Mitä käy, jos tekoäly diagnosoi väärin ja potilas menehtyy? Aina tarvitaan ihminen sanomaan viimeinen sana ja ottamaan vastuu. Lääkärin työssä tekoäly auttaa lähinnä kirjaamisessa ja tiedonhaussa, ei muussa.
Juu, mutta tekoäly saattaa tehostaa työtä ja voi olla, että lääkäreitä tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin ennen. Näin se varmaan monella muullakin alalla menee, että tekoäly nimenomaan tehostaa asiantuntijatyötä, mutta ei korvaa sitä kokonaan. On sitten yrityksen strategiasta kiinni, tarkoittaako tehostuminen sitä, että kasvatetaan volyymia, vai sitä, että pidetään volyymi ennellaan ja vähennetään työvoimaa. Volyymin kasvattaminen edellyttäisi kai useimmissa tapauksissa, että pitäisi saada lisää ostovoimaisia asiakkaita. Katse kääntyy silloin kohti köyhiä maita, joissa ostovoima kasvaa, esim. Afrikkaa tai Etelä-Amerikkaa. Mutta Eurooppa on taantuva markkina-alue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessa on niin paskat palkat ja nuoret ovat jo todella velkaisia, joten ei mitään toivoa. Töitä ei tahdo olla edes korkeakoulutetuille. Täysin kuolleena syntynyt idea. Jos työmarkkinat vetäis ja palkat olisivat moninkertaiset, niin voisi toimia. Suomessa kuitenkaan ei. Jatkuvasti tehdään tavallisen ihmisen elämästä vaikeampaa ja sitten ihmetellään sormi suussa, kun mielenterveysongelmat yleistyy ja lapsia ei enää hankita. Tämä yhteiskunta on hyvin sairas monella tavalla. Velkaantuminen ei pidä olla tavanomaisen elämän edellytys.
Kyllä toimii Yhdysvalloissa, vaikka palkat ovat korkeampia kuin Euroopassa niin käytännössä netto on jopa heikompi kuin Suomessa. Reilut 50% elää kädestä suuhun mutta silti saavat rahat lasten kouluun.
Yhdysvallat ovat täysi dystopia nykyään suurelle osalle yhdysvaltojen kansalaisia. Sitä ei pitäisi pitää minään esimerkkinä jonka pohjalta eurooppalaisia valtioita tai omaa rakasta maatamme tulisi kehittää. Yhdysvallat on hukannut ihmisyyden jo ajat sitten ja siellä asioista päättävät rahalla lobbarit ja suuryritysten edustajat.
Ja täälläkö ei päätä? -ja niiden lisäksi täällä päättää myös maahamme kuulumattomat muukalaiset. Siinä sulle ihmisyyttä -melko valikoivaa sellaista kun kantaväestö ei saa muuta kuin tennaria päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessa on niin paskat palkat ja nuoret ovat jo todella velkaisia, joten ei mitään toivoa. Töitä ei tahdo olla edes korkeakoulutetuille. Täysin kuolleena syntynyt idea. Jos työmarkkinat vetäis ja palkat olisivat moninkertaiset, niin voisi toimia. Suomessa kuitenkaan ei. Jatkuvasti tehdään tavallisen ihmisen elämästä vaikeampaa ja sitten ihmetellään sormi suussa, kun mielenterveysongelmat yleistyy ja lapsia ei enää hankita. Tämä yhteiskunta on hyvin sairas monella tavalla. Velkaantuminen ei pidä olla tavanomaisen elämän edellytys.
Kyllä toimii Yhdysvalloissa, vaikka palkat ovat korkeampia kuin Euroopassa niin käytännössä netto on jopa heikompi kuin Suomessa. Reilut 50% elää kädestä suuhun mutta silti saavat rahat lasten kouluun.
Yhdysvallat ovat täysi dystopia nykyään suurelle osalle yhdysvaltojen kansalaisia. Sitä ei pitäisi pitää minään esimerkkinä jonka pohjalta eurooppalaisia valtioita tai omaa rakasta maatamme tulisi kehittää. Yhdysvallat on hukannut ihmisyyden jo ajat sitten ja siellä asioista päättävät rahalla lobbarit ja suuryritysten edustajat.
Elämme kapitalismissa. Muuta Pohjois-Koreaan jos haluat kommunismia.
Kapitalismiin kuuluu se mistä valitat ja se sama on edessä Euroopassa, halusit tai et.
Suomi on pahasti velkaantunut maa jolla ei ole varaa ilmaisiin kouluihin vaan ne täytyy maksaa ja paljon jokaiselle kouluun haluavalle.
Elämä on helppoa, kun on aina vain kaksi äärivaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Opintolaina ei ole ongelma, jos yhteiskunnassa on tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen. Houkuttelevuus ei voi rakentua pelkän tutkinnon varaan, vaan siihen, mitä se tutkinto tarjoaa: parempaa elämää.
Onko meillä tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen nyt ja etenkin tulevaisuudessa?
Tässä lähestytään ogelman ydintä.
Jos koulutus ei tarjoa mitään lisäarvoa, niin ei siihen ole sitten hakijoita. Mutta uskoisin, että ainakin joitakin koulutuksia ja tutkintoja vielä tarvitaan tulevaisuudessakin, koska kyllä varmasti jotain inhimillistäkin osaamista tarvitaan, ja tutkinnon avulla sen voi todistaa. Ehkä niistä töistä myös maksetaan palkkaa, tai osaaminen tuottaa muuta lisäarvoa.
Eihän me oikeasti tiedetä, maksetaanko tulevaisuudessa enää mitään palkkoja kenellekään. Voi olla että mennään kohti yrittäjäpohjaista työskentelyä. Silloin perinteinen tutkinto ei välttämättä ole niin tärkeä asia, vaan osaaminen voi olla hankittu muullakin tavoin.
Ei tule tapahtumaan. Suurin osa ei suostu siihen että olisimme yrittäjiä koska kaikki vastuut jää itselleen, ei sairaslomia, ei lomia jne. riitatilanteessa olet omillasi.
Töitä ei tulevaisuudessa kuitenkaan ole enää niin paljoa ja se määrä vähenee. Ihmisiä ei tarvita tulevaisuudessa työntekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Joo. Täällähän onkin 340 miljoonan populaatio plus muun maailman monen miljardin populaatiosta kiinnostuneita tulijoita, mistä suodattaa, kuten USA:ssa.
Vierailija kirjoitti:
He haluavat eliitin koulutuksen ja duunariluokan, josta ei ole nousumahdollisuutta.
Ei sitä kukaan halua. Ei sellainen näköalaton yhteiskunta ole kenenkään etu. Duunariluokka kyllä tarvitaan, eikä siitä kaikkien tarvitse mihinkään "nousta", ellei halua, vaan todellakin duunareille on tarvetta. Menee vielä pitkä aika ennen kuin tekoäly korvaa putkimiehen tai sähkömiehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut pohjoismaat käyttävät koulutukseen yli 6 % bkt:sta, Suomi 5 % ja pitäisi edelleen vähentää. Kuka on menossa kohti banaanivaltiota?
Enemmän pitäisi käyttää, jos haluttasi säilyttää edes nykyinen koulutustaso. Mutta tavoitteena on nostaa korkeakoulutukinnon suorittaneiden määrää sille tasolle, mitä se muuallakin läntisissä sivustysmaissa on, eli noin puolet porukasta pitäisi saada korkeakoulutuksen piiriin. Tällä voisi mahdolisesti edes teoriassa pyrkiä säilyttämään kilpailukyvyn, eikä joutuisi aivan banaanivaltioksi. Samaan aikaan pitäisi painaa velkajarrua ja lisätä myös puolustusmenoja, koska naapurimaita emme ole voineet valita, ja näyttää pahasti siltä, että Eurooppa ajautuu kohti sotaa.
Se ei yksinään pelasta kilpailukykyä että saadaan paperilla puolet ihmisistä korkeakoulutettua. Koulutuksen ja opetuksen tasoakin tulisi nostaa Suomessa tämänhetkisestä sen sijaan, että rimaa vain lasketaan ja helpotetaan aina vain heikompien ikäluokkien tullessa korkeakouluihin.
En näe yliopistojen ongelmaksi, että opetuksen tasoa pitäisi laskea niiden opiskelijoiden vuoksi, jotka eivät opinnoissaan etene. Perusopetuksessa tämä on ihan arjen realismia.
Mutta toki opetuksen laadun ylläpitäminen on jatkuvaa työtä, johon vaikuttaa opettajien pedagoginen ja asiatiedollinen osaaminen sekä resurssit (aika ja raha)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Joo. Täällähän onkin 340 miljoonan populaatio plus muun maailman monen miljardin populaatiosta kiinnostuneita tulijoita, mistä suodattaa, kuten USA:ssa.
EU:ssa asuu noin 500 miljoonaa ihmistä, johon Suomi kuuluu. Eiköhän tämä ole liittovaltio jossain vaiheessa koska yksittäiset valtiot eivät pärjää globaalissa maailmassa jossa yksittäinen valtio on Kiinan ja Yhdysvaltojen luokkaa ja nousevat mahdit: Intia, Brasilia.
Muussa tapauksessa Euroopan maista tulee heidän siirtomaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikseivät nämä Suomeen lukukausimaksuja haluavat vain hae sinne Alankomaihin ja muualle opiskelemaan missä saa jo nyt maksaa niitä maksuja? Miksi Suomen tasa-arvoinen meritokraattinen järjestelmä täytyy pilata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat eliitin koulutuksen ja duunariluokan, josta ei ole nousumahdollisuutta.
Ei sitä kukaan halua. Ei sellainen näköalaton yhteiskunta ole kenenkään etu. Duunariluokka kyllä tarvitaan, eikä siitä kaikkien tarvitse mihinkään "nousta", ellei halua, vaan todellakin duunareille on tarvetta. Menee vielä pitkä aika ennen kuin tekoäly korvaa putkimiehen tai sähkömiehen.
Tuo on aika vahvaa yleistämistä. Tekoäly osaisi jo ne tehdä, ongelma on roboteista mutta se on ottanut niin isoja askeleita että parhaimmat ennustukset on 2030-luvulla kun tulee ensimmäisiä robotteja kyseisille aloille. Alussa vain vakavaraiset firmat pystyvät siihen mutta valtaavat markkinoita niin nopeasti että se kiihtyy lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut pohjoismaat käyttävät koulutukseen yli 6 % bkt:sta, Suomi 5 % ja pitäisi edelleen vähentää. Kuka on menossa kohti banaanivaltiota?
Enemmän pitäisi käyttää, jos haluttasi säilyttää edes nykyinen koulutustaso. Mutta tavoitteena on nostaa korkeakoulutukinnon suorittaneiden määrää sille tasolle, mitä se muuallakin läntisissä sivustysmaissa on, eli noin puolet porukasta pitäisi saada korkeakoulutuksen piiriin. Tällä voisi mahdolisesti edes teoriassa pyrkiä säilyttämään kilpailukyvyn, eikä joutuisi aivan banaanivaltioksi. Samaan aikaan pitäisi painaa velkajarrua ja lisätä myös puolustusmenoja, koska naapurimaita emme ole voineet valita, ja näyttää pahasti siltä, että Eurooppa ajautuu kohti sotaa.
Se ei yksinään pelasta kilpailukykyä että saadaan paperilla puolet ihmisistä korkeakoulutettua. Koulutuksen ja opetuksen tasoakin tulisi nostaa Suomessa tämänhetkisestä sen sijaan, että rimaa vain lasketaan ja helpotetaan aina vain heikompien ikäluokkien tullessa korkeakouluihin.
En näe yliopistojen ongelmaksi, että opetuksen tasoa pitäisi laskea niiden opiskelijoiden vuoksi, jotka eivät opinnoissaan etene. Perusopetuksessa tämä on ihan arjen realismia.
Mutta toki opetuksen laadun ylläpitäminen on jatkuvaa työtä, johon vaikuttaa opettajien pedagoginen ja asiatiedollinen osaaminen sekä resurssit (aika ja raha)
Vaatimustasoa on jo helpotettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Opintolaina ei ole ongelma, jos yhteiskunnassa on tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen. Houkuttelevuus ei voi rakentua pelkän tutkinnon varaan, vaan siihen, mitä se tutkinto tarjoaa: parempaa elämää.
Onko meillä tarjolla hyvinpalkattuja töitä valmistumisen jälkeen nyt ja etenkin tulevaisuudessa?
Tässä lähestytään ogelman ydintä.
Jos koulutus ei tarjoa mitään lisäarvoa, niin ei siihen ole sitten hakijoita. Mutta uskoisin, että ainakin joitakin koulutuksia ja tutkintoja vielä tarvitaan tulevaisuudessakin, koska kyllä varmasti jotain inhimillistäkin osaamista tarvitaan, ja tutkinnon avulla sen voi todistaa. Ehkä niistä töistä myös maksetaan palkkaa, tai osaaminen tuottaa muuta lisäarvoa.
Eihän me oikeasti tiedetä, maksetaanko tulevaisuudessa enää mitään palkkoja kenellekään. Voi olla että mennään kohti yrittäjäpohjaista työskentelyä. Silloin perinteinen tutkinto ei välttämättä ole niin tärkeä asia, vaan osaaminen voi olla hankittu muullakin tavoin.
Ei tule tapahtumaan. Suurin osa ei suostu siihen että olisimme yrittäjiä koska kaikki vastuut jää itselleen, ei sairaslomia, ei lomia jne. riitatilanteessa olet omillasi.
Töitä ei tulevaisuudessa kuitenkaan ole enää niin paljoa ja se määrä vähenee. Ihmisiä ei tarvita tulevaisuudessa työntekoon.
No se jää nähtäväksi, mitä tulevaisuudessa on tai ei ole. Huomautan vaan, että ei maatalousyhteiskunnassakaan kysytty suostuuko joku yrittäjäksi. Käsityöläiset oli kaikki yrittäjiä, eikä muillakaan mitään sairauslomia tai muitakaan lomia ollut. Ne sellaiset lomat ja työajat kuuluvat teolliseen yhteiskuntaan, joka meillä nyt joka tapauksessa on tullut tiensä päähän.
Yliopistoihin tietyille aloille psykologiset ja psykiatriset testit.
Pelkkä ulkolukutaito tyyliin 10 lukiossa voi olla myös hullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut pohjoismaat käyttävät koulutukseen yli 6 % bkt:sta, Suomi 5 % ja pitäisi edelleen vähentää. Kuka on menossa kohti banaanivaltiota?
Enemmän pitäisi käyttää, jos haluttasi säilyttää edes nykyinen koulutustaso. Mutta tavoitteena on nostaa korkeakoulutukinnon suorittaneiden määrää sille tasolle, mitä se muuallakin läntisissä sivustysmaissa on, eli noin puolet porukasta pitäisi saada korkeakoulutuksen piiriin. Tällä voisi mahdolisesti edes teoriassa pyrkiä säilyttämään kilpailukyvyn, eikä joutuisi aivan banaanivaltioksi. Samaan aikaan pitäisi painaa velkajarrua ja lisätä myös puolustusmenoja, koska naapurimaita emme ole voineet valita, ja näyttää pahasti siltä, että Eurooppa ajautuu kohti sotaa.
Se ei yksinään pelasta kilpailukykyä että saadaan paperilla puolet ihmisistä korkeakoulutettua. Koulutuksen ja opetuksen tasoakin tulisi nostaa Suomessa tämänhetkisestä sen sijaan, että rimaa vain lasketaan ja helpotetaan aina vain heikompien ikäluokkien tullessa korkeakouluihin.
En näe yliopistojen ongelmaksi, että opetuksen tasoa pitäisi laskea niiden opiskelijoiden vuoksi, jotka eivät opinnoissaan etene. Perusopetuksessa tämä on ihan arjen realismia.
Mutta toki opetuksen laadun ylläpitäminen on jatkuvaa työtä, johon vaikuttaa opettajien pedagoginen ja asiatiedollinen osaaminen sekä resurssit (aika ja raha)Vaatimustasoa on jo helpotettu.
lähteet väitteellesi?
Alue: Aihe vapaa
Mitäs jos ap muuttaisit ihan vain sinne Yhdysvaltoihin lapsiesi kanssa kun kaikki tuntuu siellä niin ihanaa olevan... Jättäisit Suomen rauhaan tältä idiotismiltä.