HS: Eturivin ekonomistit ehdottavat peruskouluun tasokokeita ja yliopistoihin lukukausimaksuja
https://www.hs.fi/visio/art-2000012362332.html
"Suomen tunnetuimpiin ekonomisteihin kuuluvat Sixten Korkman, Vesa Vihriälä, Elina Pylkkänen ja Martti Hetemäki ehdottavat peruskouluun kansallisia tasokokeita ja yliopistoihin maltillisia lukukausimaksuja."
"Koulutukseen liittyvät ehdotukset ovat vain yksi mutta kirjoittajien mielestä tärkeä osa uudistuksia, sillä koulutuksen tulosten heikkeneminen on rapauttamassa perustaa myös talouden kasvulta ja työllisyyden paranemiselta.
Vihriälä kirjoittaa, että korkeakoulutus tuottaa saajalleen tutkimuksen valossa suuren taloudellisen hyödyn. Sen vuoksi osa koulutuksen kustannuksista voitaisiin periä koulutettavilta lukukausimaksuilla.
Näin saataisiin rahaa aloituspaikkojen lisäämiseen. Jo 2 000 euron vuotuinen maksu tuottaisi Vihriälän mukaan 600 miljoonan euron lisärahoituksen.
Peruskouluun tarvittaisiin kirjoittajien mielestä valtakunnalliset tasokokeet, jotta saataisiin tietoa siitä, mikä koulussa toimii, mikä ei. Ja miten tuloksia voitaisiin parantaa.
Kirjoittajien mukaan oppimistulokset ovat Suomessa heikkoja niin peruskoulussa kuin ammattikoulutuksessa verrattuna kouluun käytettyihin resursseihin."
👍
Ei voi kuin kannattaa noin loistavia ehdotuksia!
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?
Kuinkas paljon keskiverto-opiskelijalla menee vuodessa bilettämiseen, ryyppäämiseen, matkusteluun sekä saunallisen yksiön vuokraan yliopistokaupungin keskustassa? Kummasti tuntuu löytyvän rahaa noihin kaikkiin, mutta valitetaan, kuinka opiskeluun sitä ei löydy. Bilettämistä, ryyppäämistä ja matkustelua vähemmälle ja sen keskustan sanuallisen vuokrayksiönkin voi vaihtaa vaikka soluasumiseen, niin helposti saa kaikilla noilla yhdessä vuoden aikana sen 2000 euroa säästettyä. Enemmänkin.
Hassua miten aina palstalla opintotuella pystyy elämään kroisoselämää yliopistokaupungin keskustassa mutta paljon paremmilla työttömyystuilla joutuu kärsimään köyhyydessä surkeissa slummeissa.
Opiskelijoille on huomattavia alennuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä.
Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun.
Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.
Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan.
Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?
Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?
USA:ssa tällaiseen on varaa, koska sinne lahjakkaat ihmiset haluavat töihin. Suomi saa jämät, koska meillä on yritykset ja tutkimusrahoituksen määrät ovat mitä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?
Opintolainalla. Motivoi hyvin.
Onko kenelläkään tullu mieleen jos koulussa opetettaisiin elämänhallintaa. Tuo on tärkein asia mikä jokaisen tulee pakollakin opetella jossain kohtaa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?
Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan.
USA:n parhaiden yliopistojen stipendijärjestelmät ja maailman arvokkaimmat yritykset takaavat ettei aivopakoa pääse tapahtumaan, vaikka se taviskansa on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään tullu mieleen jos koulussa opetettaisiin elämänhallintaa. Tuo on tärkein asia mikä jokaisen tulee pakollakin opetella jossain kohtaa elämässään.
Ootko käynyt kotitaloustunneilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä.
Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun.
Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.
Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan.
Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?
Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.
Ei tarkoitakaan, mutta se tarkoittaa, että joku ehkä fiksumpi, joka ei pystynyt rahoitusta järjestämään jäi ilman koulutusta, kun ei kannata rahattomana edes mennä pääsykokeisiin. Nykyään moni turvautuu tekoälyyn, joten nykynuoret saattavat saada tutkinnon jopa ilman suurempaa vaivannäköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?
Kun niitä lapsia hankitaan kannattaa silloin pohtia onko varaa kustantaa kulut. Normaalia ennakointia.
No sitten sun ei kannata ihmetellä, kun kukaan ei enää hanki lapsia.
Kyllä tilalle muuttava porukka perustaa perheitä, vaikkeivät kantikset niin tekisikään. Suomen väkiluku kasvaa joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?
Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan.
Mitä annettavaa keskiverrolla on tieteelle tai vaativaan asiantuntijatyöhön? Jo nyt yliopistoissa on aivan liian paljon heikkoja oppilaita. Jos ei pääse ensikertalaisten 90% kiintiössä yliopistoon, niin olisiko AMK sopivampi paikka omille kyvyille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä.
Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun.
Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.
Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan.
Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?
Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.
Ei tarkoitakaan, mutta se tarkoittaa, että joku ehkä fiksumpi, joka ei pystynyt rahoitusta järjestämään jäi ilman koulutusta, kun ei kannata rahattomana edes mennä pääsykokeisiin. Nykyään moni turvautuu tekoälyyn, joten nykynuoret saattavat saada tutkinnon jopa ilman suurempaa vaivannäköä.
Nimenomaan. Tämän takia nuo maksulliset koulutuksetkin pitäisi järjestää Suomessa ja lukukausimaksuihin pitäisi voida saada valiton takaamaa opintolainaa. Silloin se ei jää kiinni siitä, ettei pysty itse järjestämään rahoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eihän tässä siitä ole kyse, vaan puolueet haluavat leikata tutkimus- ja koulutusrahoitusta ja hassate sen asehankintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?
Kun niitä lapsia hankitaan kannattaa silloin pohtia onko varaa kustantaa kulut. Normaalia ennakointia.
No sitten sun ei kannata ihmetellä, kun kukaan ei enää hanki lapsia.
Kyllä lapsia saadaan jos on poliittista tahtoa. Luuletko että sodassa enemmistö menee sotaan vain koska haluaa? Tai koronan aikana suurin osa otti rokotteen koska haluaa?
On keinoja kuten:
- maksimaalinen sosiaalinen paine
- erilaiset propagandat jolla ohjataan käyttäytymistä
- kovat käytännöt keinot: ehkäisyn ja abortin kieltäminen, seksiä harva pystyy lopettamaan joten lapsia kyllä tulee.
Jos et ole hoksannut niin nykyiset ongelmat juontaa siihen kun ehkäisy ja abortti tuli mahdolliseksi, sitä ennen syntyvyys oli Suomessa ok tasolla.
Ei tosiaan olisi tarvetta puheille työperäisestä maah an muutosta pois lukien harvinaiset spesialistit, jos suomalaiset itse lisääntyisivät reippaasti kuten ennen, vaikkei mahdollisesta tulevasta hyvästä taloudellisesta asemasta ollut mitään takeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään tullu mieleen jos koulussa opetettaisiin elämänhallintaa. Tuo on tärkein asia mikä jokaisen tulee pakollakin opetella jossain kohtaa elämässään.
Ootko käynyt kotitaloustunneilla?
Oli mielessä vähä laajempi ajatus
Suomen panostus tutkimukseen ja koulutukseen on jo nyt naurettavan alhainen. Tällaiset ehdotukset ovat resepti banaanivaltioksi, eivät datakeskukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Puolta ikäluokista ei jätetä opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Kaikista ei vain ole lääkäreiksi ja juristeiksi. Ammattia ei kannata valita vain raha ja status edellä. Muitakin aloja on, myös ammattiorkeakoulussa, minne mahtuu opiskelemaan. Jo potilasturvallisuuden takia olisi suotavaa, että lääkäri on älykäs, eikä pääsykoe tuota ylitsepääsemättömiä vaikeuksia nykyisellään.
Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?