Lue keskustelun säännöt.
HS: Eturivin ekonomistit ehdottavat peruskouluun tasokokeita ja yliopistoihin lukukausimaksuja
28.10.2026 |
https://www.hs.fi/visio/art-2000012362332.html
"Suomen tunnetuimpiin ekonomisteihin kuuluvat Sixten Korkman, Vesa Vihriälä, Elina Pylkkänen ja Martti Hetemäki ehdottavat peruskouluun kansallisia tasokokeita ja yliopistoihin maltillisia lukukausimaksuja."
"Koulutukseen liittyvät ehdotukset ovat vain yksi mutta kirjoittajien mielestä tärkeä osa uudistuksia, sillä koulutuksen tulosten heikkeneminen on rapauttamassa perustaa myös talouden kasvulta ja työllisyyden paranemiselta.
Vihriälä kirjoittaa, että korkeakoulutus tuottaa saajalleen tutkimuksen valossa suuren taloudellisen hyödyn. Sen vuoksi osa koulutuksen kustannuksista voitaisiin periä koulutettavilta lukukausimaksuilla.
Näin saataisiin rahaa aloituspaikkojen lisäämiseen. Jo 2 000 euron vuotuinen maksu tuottaisi Vihriälän mukaan 600 miljoonan euron lisärahoituksen.
Peruskouluun tarvittaisiin kirjoittajien mielestä valtakunnalliset tasokokeet, jotta saataisiin tietoa siitä, mikä koulussa toimii, mikä ei. Ja miten tuloksia voitaisiin parantaa.
Kirjoittajien mukaan oppimistulokset ovat Suomessa heikkoja niin peruskoulussa kuin ammattikoulutuksessa verrattuna kouluun käytettyihin resursseihin."
👍
Ei voi kuin kannattaa noin loistavia ehdotuksia!
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessa on niin paskat palkat ja nuoret ovat jo todella velkaisia, joten ei mitään toivoa. Töitä ei tahdo olla edes korkeakoulutetuille. Täysin kuolleena syntynyt idea. Jos työmarkkinat vetäis ja palkat olisivat moninkertaiset, niin voisi toimia. Suomessa kuitenkaan ei. Jatkuvasti tehdään tavallisen ihmisen elämästä vaikeampaa ja sitten ihmetellään sormi suussa, kun mielenterveysongelmat yleistyy ja lapsia ei enää hankita. Tämä yhteiskunta on hyvin sairas monella tavalla. Velkaantuminen ei pidä olla tavanomaisen elämän edellytys.
Kyllä toimii Yhdysvalloissa, vaikka palkat ovat korkeampia kuin Euroopassa niin käytännössä netto on jopa heikompi kuin Suomessa. Reilut 50% elää kädestä suuhun mutta silti saavat rahat lasten kouluun.
Yhdysvallat ovat täysi dystopia nykyään suurelle osalle yhdysvaltojen kansalaisia. Sitä ei pitäisi pitää minään esimerkkinä jonka pohjalta eurooppalaisia valtioita tai omaa rakasta maatamme tulisi kehittää. Yhdysvallat on hukannut ihmisyyden jo ajat sitten ja siellä asioista päättävät rahalla lobbarit ja suuryritysten edustajat.
Elämme kapitalismissa. Muuta Pohjois-Koreaan jos haluat kommunismia.
Kapitalismiin kuuluu se mistä valitat ja se sama on edessä Euroopassa, halusit tai et.
Suomi on pahasti velkaantunut maa jolla ei ole varaa ilmaisiin kouluihin vaan ne täytyy maksaa ja paljon jokaiselle kouluun haluavalle.
Sä et näitä asioita tässä maassa yksin päätä ja suurin osa suomalaisista ei tule koskaan kannattamaan ehdottamiasi muutoksia, koska ne eivät palvele kansaa vaan riistävät sitä. Suomalaiset eivät ole mitään äärikapitalisteja.
Kuullut velkajarrusta? Meinaatko että valtio saa säästettyä noin 20 miljardia siten että koulutus säilyy "ilmaisena"?
Kyllä se on siis edessä jossa jokainen maksaa kipeästi lukukausimaksuja.
Tämä! Kannatettava ajatus!
Lainaus tuolta aloittajan antamasta artikkelista kuuluu näin:
"Ekonomistit arvioivat, että julkisen talouden yhdeksän miljardin euron sopeutustarpeesta kolmasosan eli kolme miljardia euroa voisi hoitaa veroja korottamalla."
Eli lukukausimaksuja eivät maksa pelkästään oppilaat, vaan siihen pistetään panoksia myös verona! Nyt ei käy niin, että vain riittävän hyvätuloisten perheiden lapset pääsevät opiskelemaan, vaan jokainen maksaa, jopa lapsettomat hyvätuloiset verona, jotka tukisivat tätä ronskin veropotin kautta. Ja syy on se, että he ovat hyötyneet korkeakoulutuksestaan, joten saavat laittaa hyvän kiertämään.
Näin lapsettomana ihan mielelläni maksan, koska myös itse hyödyn siitä että ympärilläni yhteiskunnassa on korkeakoulutettuja ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmistö tulee kannattamaan ajatusta lukukausimaksuista. Kansan mielipide muuttuu aina, esimerkkejä; Nato, EU, euro, koronapassi työpaikoille...
Se vaatii lämmittelyä ja tarvittavat otsikot mediaan ja pelkoa kuinka Suomi on menossa kohti konkurssia.
Lopulta pelko ja sosiaalinen paine pakottaa ihmiset kannattamaan mitä vain että välttävät katastrofin.
Samalla voinee sanoa että julkinen terveydenhuolto lakkaa nykyisen kaltaisena ja tulee amerikkalaiset terveysvakuutukset tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eihän tässä siitä ole kyse, vaan puolueet haluavat leikata tutkimus- ja koulutusrahoitusta ja hassate sen asehankintoihin.
Jep, ja todennäköistä on, että itänaapuri ei tänne ikinä hyökkää. Sitten joskus, kun nykyinen Ukrainan sota on ohi, ja Venäjällä tilanne rauhoittuneempi, tullaan huomaamaaan, ettö tuli sitten tuhottua Suomi ihan omin voimin, kun niin paljon pelättiin.
Ja ei, en ole "Igor", ihan turha tulla sellaista hokemaan. Suomella pitää toki olla uskottava puolustus, mutta nyt menee jo överiksi. Rahaa ei riitä kohta enää mihinkään muuhun kuin velkojen maksuun ja puolustukseen. Mitä puolustettavaa täällä kohta edes on, kun kaikki ajetaan alas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?
Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan.
Mitä annettavaa keskiverrolla on tieteelle tai vaativaan asiantuntijatyöhön? Jo nyt yliopistoissa on aivan liian paljon heikkoja oppilaita. Jos ei pääse ensikertalaisten 90% kiintiössä yliopistoon, niin olisiko AMK sopivampi paikka omille kyvyille?
Yhteiskunta ja sivilisaatio hyötyy kouluttautuneista ihmisistä. Kuvittele vaikkapa, millainen yhteiskunta Afrikka olisi, jos siellä naisten korkeakoulutusprosentti olisi 60%.
Suomessa muutenkin on matala korkeakoulutusaste verrattuna muuhun Eurooppaan. Näkyy ihmisten sivistyneisyydessä.
Myöskään ei kaikki huiput ole lahjakkaita koulussa, mutta he ovat saaneet mahdollisuuden ja päässeet sitä kautta menestymään (esim. Niinistö). On myös erilaista opiskella perusopetuksessa kuin yliopistossa. Joku voi alkaa loistamaan vasta akateemissa yliopisto-opinnoissa.
Niinistö on tainnut läpäistä pääsykokeen päästäkseen oikeustieteelliseen. Siksi yliopistoon on pääsykokeet sekä avoimen väylä, että sinne voidaan seuloa akateemisia taipumuksia omaavia, vaikkei olisi lukiossa loistanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä yliopistossa. Kannatan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta olen varovaisesti kääntymässä sille kannalle, että kohtuullisessa parin tonnin lukuvuosimaksussa voisi olla järkeä. Se kannustaisi opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa ja pakottaisi myös koulutusohjelmia nostamaan koulutuksen tasoa. Parhaat pienempituloisista perheistä tulevat hakijat voisivat saada osittaisen vapautuksen tms.
Tämä olisi hyvä, lukukausimaksun määrä olisi porrastettu samoin tavoin kuin esim. lapsilisät. Tai hakija voisi saada vähävaraisena koulutussetelin, jolla lukukausimaksut maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni palkansaaja valittaa että kaikki on kallista eivät osta uusia autoja, näytönohjaimia, yms. miten kuvittelet että he ovat valmiita laittamaan rahaa lukukausimaksuihin?
Käytännössä käy niin ettei kukaan enää käy kouluissa koska ei ole varaa/halua maksaa. Näin käy tälläkin hetkellä monella alalla kun hinnat nousseet.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä yliopistossa. Kannatan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta olen varovaisesti kääntymässä sille kannalle, että kohtuullisessa parin tonnin lukuvuosimaksussa voisi olla järkeä. Se kannustaisi opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa ja pakottaisi myös koulutusohjelmia nostamaan koulutuksen tasoa. Parhaat pienempituloisista perheistä tulevat hakijat voisivat saada osittaisen vapautuksen tms.
Nykyisin opiskelu näyttää olevan itseasiassa työläämpää, kun tenttipainotteisuutta on teoriakursseilla oleellisesti vähennetty. Mutta ei meillä ainakaan ole mitään ongelmia valmistusaikojen suhteen. Toki pieni vähemmistö jää jälkeen, kun heillä ei ole motivaatiota tai ovat haukanneet liian suuren palan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukukausimaksut ei tuo mitään muuta kuin enemmän ulosottoja ja vähemmän valmistuneita. Täällä ei yksinkertaisesti ole sellaisia työmarkkinoita, että olisi suurimmalle osalle enää mitään järkeä lähteä opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika halpaa.
Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin.
Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.
Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä.
Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun.
Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.
Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan.
Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?
Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.
Ei tarkoitakaan, mutta se tarkoittaa, että joku ehkä fiksumpi, joka ei pystynyt rahoitusta järjestämään jäi ilman koulutusta, kun ei kannata rahattomana edes mennä pääsykokeisiin. Nykyään moni turvautuu tekoälyyn, joten nykynuoret saattavat saada tutkinnon jopa ilman suurempaa vaivannäköä.
Nimenomaan. Tämän takia nuo maksulliset koulutuksetkin pitäisi järjestää Suomessa ja lukukausimaksuihin pitäisi voida saada valiton takaamaa opintolainaa. Silloin se ei jää kiinni siitä, ettei pysty itse järjestämään rahoitusta.
Lue ahkerammin pääsykokeisiin, niin sinä tai lapsesikin pääsee opiskelemaan ihan nykyjärjestelmälläkin.
Olen niitä, jotka arvioivat pääsykokeita. Tiedän hyvin, että joka vuosi on mukana todella hyviä hakijoita, joita ei vain voi ottaa sisään, kun ei ole paikkoja. Todellakin sydämestäni toivoisin, että saataisi ottaa enemmän opiskelijoita, eikä tarvitsisi jättää niin paljon nuoria ulkopuolelle. Jos lukukausimaksu toisi siihen ratkaisun, niin kannatan.
Lukukausimaksu tuo siihen sen, että rannalle jäävät opiskelijat tulevat valituksi taloudellisista eikä akateemisista syistä. Toki riippuu jokaisen arvomaailmasta kumpi näistä on parempi vaihtoehto.
ohis
Se vaara on, mutta ei se kuitenkaan välttämättä ole niin, jos rahoitus hoidetaan oikein eikä lukukausimaksu ole kohtuuttoman suuri. Alankomaat on hyvä esimerkki.
Mistä tiedät ettei Alankomaissa ole paljonkin nuoria joille lukukausimaksut ovat olleet kohtuuttoman suuria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni palkansaaja valittaa että kaikki on kallista eivät osta uusia autoja, näytönohjaimia, yms. miten kuvittelet että he ovat valmiita laittamaan rahaa lukukausimaksuihin?
Käytännössä käy niin ettei kukaan enää käy kouluissa koska ei ole varaa/halua maksaa. Näin käy tälläkin hetkellä monella alalla kun hinnat nousseet.
Tämä, rahaa käytetään mieluummin arjen mukavuuksiin kuin koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
opintolainan nostaminen varmuutta työllistymisestä on riskaabelia
Riski on todellinen ja todella kova! Jos joutuu työttömyystuelle tai vielä pahempaa, alennetulle toimeentulotuelle, ei näissä tuissa opintolainan takaisinmaksuosuutta katsota eikä hyvitetä, vaan ne joutuu maksamaan annetusta tuesta. Eli toisin sanoen on paljon turvallisempaa jäädä peruskoulun jälkeen kouluttamattomaksi työttömäksi kuin mennä opiskelemaan ja joutua velkahelvettiin, jos töitä ei saa ja opintolainan maksut kaatuvat päälle. Tämä on todella vaikea kannustinloukku!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukukausimaksut ei tuo mitään muuta kuin enemmän ulosottoja ja vähemmän valmistuneita. Täällä ei yksinkertaisesti ole sellaisia työmarkkinoita, että olisi suurimmalle osalle enää mitään järkeä lähteä opiskelemaan.
Lääkäriksi kannattaa opiskella. Korkea palkka ja 100% työllisyys, vaikka olisi täysin ajattelukyvytön tumpelo, joka ei osaa diagnosoida yksinkertaisimpiakaan vaivoja. Maksullinen väylä tarvitaan lääkiksen takia, koska sinne ei voi pyrkiä edes avoimen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni palkansaaja valittaa että kaikki on kallista eivät osta uusia autoja, näytönohjaimia, yms. miten kuvittelet että he ovat valmiita laittamaan rahaa lukukausimaksuihin?
Käytännössä käy niin ettei kukaan enää käy kouluissa koska ei ole varaa/halua maksaa. Näin käy tälläkin hetkellä monella alalla kun hinnat nousseet.
Tämä, rahaa käytetään mieluummin arjen mukavuuksiin kuin koulutukseen.
Kyllä ja käy järkeen. Duunari saa työstään useimmiten paremmin palkkaa kuin akateeminen.
Vain käytännössä lääkärit poikkeuksia.
Duunarit ei välttämättä tarvitse käydä kuin peruskoulu. Ulkomailla tilanne on yleensä akateemisille parempi eli jos suuntana ulkomaat niin se kannattaa muuten on vain ajan tuhlausta kun rahallinen korvaus surke ja vastuut kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että minkäköhänlainen luokkayhteiskunta tästä vielä tulee mun elinaikana (olen nyt 58). Palataanko kenties mun isovanhempien aikaan? Aika lailla taaksepäin ainakin mennään. Onneksi en hankkinut lapsia, olen siitä päivä päivältä kiitollisempi ja tyytyväisempi.
Minä en tajua, miten se loisi luokkayhteiskuntaa, jos entistä useampi pääsisi heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamalleen alalle. Pelkääkö suomalaiset tosiaan näin paljon jotain opintolainaa? Koulutuksen arvoa ei selvästikään osata nähdä.
Eli suomeksi: kokoomusperheiden vähemmän ahkerat vesat pääsevät helpommin huonommilla papereilla opiskelemaan, kun kilpailua on karsittu. Ehdotus palvelee lähinnä omaa äänestäjäryhmää, ei yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy eniten, kun kyvykkäimmät ja ahkerimmat saavat opiskelupaikat.
eri
Tottakai kokoomuslaiset haluavat varmistaa omille lapsilleen hyväpalkkainen tulevaisuuden, muista viis ja yhteiskunnan kokonaishyödystä viis.
Yhteiskunta ei hyödy siitä, että puolet ikäluokasta jätetään opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Ei siinä vanhempien puoluekantaa kysytä. Pääsykokeet on kuten ennenkin, mutta paikkoja on jaossa enemmän, koska yliopisto tarvitsee laadukkaaseen toimintaansa rahaa, ja sitä saa kun tulee enemmän opiskelijoita.
Eikä tule, ei suurella osalla ole noihin pääsymaksuihin varaa.
Muut pohjoismaat käyttävät koulutukseen yli 6 % bkt:sta, Suomi 5 % ja pitäisi edelleen vähentää. Kuka on menossa kohti banaanivaltiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukukausimaksut ei tuo mitään muuta kuin enemmän ulosottoja ja vähemmän valmistuneita. Täällä ei yksinkertaisesti ole sellaisia työmarkkinoita, että olisi suurimmalle osalle enää mitään järkeä lähteä opiskelemaan.
Lääkäriksi kannattaa opiskella. Korkea palkka ja 100% työllisyys, vaikka olisi täysin ajattelukyvytön tumpelo, joka ei osaa diagnosoida yksinkertaisimpiakaan vaivoja. Maksullinen väylä tarvitaan lääkiksen takia, koska sinne ei voi pyrkiä edes avoimen kautta.
En olisi noin varma seuraavasta 10 vuodesta. Tekoäly kykenee diagnosoimaan jopa 60-80% tapauksista oikein kun ihmislääkärit 40-60%.
Alussa tekoäly tulee avuksi mutta myöhemmin tekoäly korvaa diagnosoinnin ja lääkärit erikoistuvat erikoishommiin jossa ei vielä ole tekoälyä mahdollista toteuttaa turvallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä yliopistossa. Kannatan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta olen varovaisesti kääntymässä sille kannalle, että kohtuullisessa parin tonnin lukuvuosimaksussa voisi olla järkeä. Se kannustaisi opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa ja pakottaisi myös koulutusohjelmia nostamaan koulutuksen tasoa. Parhaat pienempituloisista perheistä tulevat hakijat voisivat saada osittaisen vapautuksen tms.
Nykyisin opiskelu näyttää olevan itseasiassa työläämpää, kun tenttipainotteisuutta on teoriakursseilla oleellisesti vähennetty. Mutta ei meillä ainakaan ole mitään ongelmia valmistusaikojen suhteen. Toki pieni vähemmistö jää jälkeen, kun heillä ei ole motivaatiota tai ovat haukanneet liian suuren palan.
Tai sitten he joutuvat jo nykyisellään käymään töissä niin paljon, etteivät ehdi opiskelemaan täysipainoisesti ja pysymään aikataulussa tai panostamaan arvosanoihin ja verkostoitumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö tulee kannattamaan ajatusta lukukausimaksuista. Kansan mielipide muuttuu aina, esimerkkejä; Nato, EU, euro, koronapassi työpaikoille...
Se vaatii lämmittelyä ja tarvittavat otsikot mediaan ja pelkoa kuinka Suomi on menossa kohti konkurssia.
Lopulta pelko ja sosiaalinen paine pakottaa ihmiset kannattamaan mitä vain että välttävät katastrofin.
Samalla voinee sanoa että julkinen terveydenhuolto lakkaa nykyisen kaltaisena ja tulee amerikkalaiset terveysvakuutukset tilalle.
Toivottavasti ei tule. Julkisen terveydenhuollon menot asukasta kohti laskettuna ovat USA:ssa noin 30 % enemmän kuin Suomessa. Eli ainakaan valtion säätöillä ei voi perustella vakuutuspohjaista mallia. Se on täysin ideologinen valinta, ja kallis. Vakuutuspohjaisuus itsessään jo nostaa kuluja, koska vakuutusyhtiöt ovat yksi välikäsi lisää, joiden pitää saada välistä voittoa.
Vierailija kirjoitti:
Muut pohjoismaat käyttävät koulutukseen yli 6 % bkt:sta, Suomi 5 % ja pitäisi edelleen vähentää. Kuka on menossa kohti banaanivaltiota?
Enemmän pitäisi käyttää, jos haluttasi säilyttää edes nykyinen koulutustaso. Mutta tavoitteena on nostaa korkeakoulutukinnon suorittaneiden määrää sille tasolle, mitä se muuallakin läntisissä sivustysmaissa on, eli noin puolet porukasta pitäisi saada korkeakoulutuksen piiriin. Tällä voisi mahdolisesti edes teoriassa pyrkiä säilyttämään kilpailukyvyn, eikä joutuisi aivan banaanivaltioksi. Samaan aikaan pitäisi painaa velkajarrua ja lisätä myös puolustusmenoja, koska naapurimaita emme ole voineet valita, ja näyttää pahasti siltä, että Eurooppa ajautuu kohti sotaa.
Se vaara on, mutta ei se kuitenkaan välttämättä ole niin, jos rahoitus hoidetaan oikein eikä lukukausimaksu ole kohtuuttoman suuri. Alankomaat on hyvä esimerkki.