HS: Eturivin ekonomistit ehdottavat peruskouluun tasokokeita ja yliopistoihin lukukausimaksuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?

Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan. 

Mitä annettavaa keskiverrolla on tieteelle tai vaativaan asiantuntijatyöhön? Jo nyt yliopistoissa on aivan liian paljon heikkoja oppilaita. Jos ei pääse ensikertalaisten 90% kiintiössä yliopistoon, niin olisiko AMK sopivampi paikka omille kyvyille?

Miten vanhanaikainen ajattelutapa sinulla onkaan. Ei AMK:eihinkaan ole helppo päästä. Moniin AMK:eihin on vaikeampi päästä kuin yliopistoon. Mutta turhaan sinä tuolla päätäsi vaivaat. Antaisin opiskelijoiden päättää, mihin sitten haluavat hakea. 

Samaan uudistukseen kannattaisi ottaa myös AMK:ien lakkauttaminen ja soveltavien opintosuuntausten yhdistäminen yliopistoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?

Kuinkas paljon keskiverto-opiskelijalla menee vuodessa bilettämiseen, ryyppäämiseen, matkusteluun sekä saunallisen yksiön vuokraan yliopistokaupungin keskustassa? Kummasti tuntuu löytyvän rahaa noihin kaikkiin, mutta valitetaan, kuinka opiskeluun sitä ei löydy. Bilettämistä, ryyppäämistä ja matkustelua vähemmälle ja sen keskustan sanuallisen vuokrayksiönkin voi vaihtaa vaikka soluasumiseen, niin helposti saa kaikilla noilla yhdessä vuoden aikana sen 2000 euroa säästettyä. Enemmänkin.

Niinno, on meitäkin, joiden tulonlähteinä olivat ainoastaan tuet, iltaisin ja vkl tehdyt keikkatyöt (ei voinut koko ajan niitäkään tehdä, koska piti opiskella) ja kesätyöt. Solussa asuin sen viisi vuotta, koska oli halvinta. Bilettäminen oli itselläni suht' harvinaista, sekin tapahtui opiskelijatiloissa, ei ollut varaa baareihin tai yökerhoihin. Yhtään senttiä eivät vanhemmat pystyneet minulle antamaan, eikä siinä mitään. Joutuivat ihan oman toimeentulonsa kanssa välillä tiukille. Jos itselläni olisi ollut siihen päälle vaikkapa parin tonnin lukuvuosimaksut, niin lisää opintolainaa olisin joutunut ottamaan. Eikä sekään mikään kauhistus ollut.

Surullista, että tämän kirjoituksen kaltaisia juttuja näkee, jossa kaikki opiskelijat leimataan hyväosaisiksi hopealusikka suussa eläjiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Opintoraha on naurettavan pieni. Ihmettelen, miten sillä rahalla voi elää? Nuorena pitäisi olla mahdollisuus myös pitää vähän hauskaa ja tavata kavereita. 

Pahemmat porvariankeuttajat vievät vaikka ruuan nuorten ja lasten suusta, kunhan saavat ahnehtia kaiken itselleen ja kaltaisilleen. 

Vai vielä pitäisi veronmaksajien sponsoroida maksullista hauskanpitoa? Opiskelu on investointi. Käy koulut niin, että pääset opiskelemaan jotakin järkevää, nosta lainat yms. ja hanki lisäansioita jos tarvis. Ei välttämättä helppoa, mutta koskas se elämä olisi helppoa ollut? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika halpaa.

Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin. 

Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.

Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä. 

Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun. 

Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.

Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan. 

Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?

Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.

Ei tarkoitakaan, mutta se tarkoittaa, että joku ehkä fiksumpi, joka ei pystynyt rahoitusta järjestämään jäi ilman koulutusta, kun ei kannata rahattomana edes mennä pääsykokeisiin. Nykyään moni turvautuu tekoälyyn, joten nykynuoret saattavat saada tutkinnon jopa ilman suurempaa vaivannäköä. 

Nimenomaan. Tämän takia nuo maksulliset koulutuksetkin pitäisi järjestää Suomessa ja lukukausimaksuihin pitäisi voida saada valiton takaamaa opintolainaa. Silloin se ei jää kiinni siitä, ettei pysty itse järjestämään rahoitusta. 

Lue ahkerammin pääsykokeisiin, niin sinä tai lapsesikin pääsee opiskelemaan ihan nykyjärjestelmälläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?

USA:ssa tällaiseen on varaa, koska sinne lahjakkaat ihmiset haluavat töihin. Suomi saa jämät, koska meillä on yritykset ja tutkimusrahoituksen määrät ovat mitä ovat.

Eipä ne tutkimusrahoitukset taida USA:ssakaan valtiolta tulla? Suomen kannattaa kuitenkin pyrkiä kouluttamaan osaajia Suomeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?

Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan. 

Mitä annettavaa keskiverrolla on tieteelle tai vaativaan asiantuntijatyöhön? Jo nyt yliopistoissa on aivan liian paljon heikkoja oppilaita. Jos ei pääse ensikertalaisten 90% kiintiössä yliopistoon, niin olisiko AMK sopivampi paikka omille kyvyille?

Tiesithän sinä että teistä jotka ovat "vaativassa asiantuntijatyössä" on myös heikompi aines, keskiverto ja parhaat? Niistä et pääse koskaan eroon ja kun vaatimuksia korotetaan kokoajan, lopulta ne parhaimmat putoaa heikompaan ainekseen ja uudet parhaimmat on talossa. 

Vierailija kirjoitti:

Niissä maissa, missä on peruskouluissa valtakunnalliet kokeet, ei ole sen korkeammat oppimistulokset kuin Suomessakaan. Valtakunnalliset kokeet ovat kalliita järjestää, eikä se koetulos mittaa koskaan muuta kuin kertasuoritusta. Sekin tiedetään, että koulut eivät ole Suomessa huonoja niillä alueilla, missä oppimistulokset ovat laskeneet, vaan tasovaihteluun vaikuttaa eniten oppilaiden kotitausta ja kielitaito. Etenkin äidin koulutustaso ja aenne kouluun vaikuttaa. Kotihoidontuen lakkauttamisella voi olla tähän oikeansuuntainen vaikutus, mutta se näkyy vasta pitkän ajan päästä. Varmasti muutakin tarvittaisi. 

Valtakunnalliset kokeet on halpoja, ei siihen peruskoulussa tarvita kuin kynä ja paperia ja opettaja, joka tarkastaa kokeet ja valvoja, joka pistokokeilla tarkastaa, että opettaja toiminut oikein. Oppimistuloksiin he vaikuttavat siten, että Keuruulla ja Vuosaaressa samalla osaamisella saa saman eli vertailukelpoisen numeron. Enää ei Keuruun 6 olisi Vuosaaren 9, vaan myös pääkaupungissa jouduttaisiin hyväksymään se, että 6 on 6.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?

Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan. 

Mitä annettavaa keskiverrolla on tieteelle tai vaativaan asiantuntijatyöhön? Jo nyt yliopistoissa on aivan liian paljon heikkoja oppilaita. Jos ei pääse ensikertalaisten 90% kiintiössä yliopistoon, niin olisiko AMK sopivampi paikka omille kyvyille?

Yhteiskunta ja sivilisaatio hyötyy kouluttautuneista ihmisistä. Kuvittele vaikkapa, millainen yhteiskunta Afrikka olisi, jos siellä naisten korkeakoulutusprosentti olisi 60%. 

Suomessa muutenkin on matala korkeakoulutusaste verrattuna muuhun Eurooppaan. Näkyy ihmisten sivistyneisyydessä.

Myöskään ei kaikki huiput ole lahjakkaita koulussa, mutta he ovat saaneet mahdollisuuden ja päässeet sitä kautta menestymään (esim. Niinistö). On myös erilaista opiskella perusopetuksessa kuin yliopistossa. Joku voi alkaa loistamaan vasta akateemissa yliopisto-opinnoissa.

Miksi täällä väitellään kouluttautumisesta? Tekoäly tulee viemään jokaisen työt ja velat jää maksettavaksi. Se on sitä fiksua taloudenhallintaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?

USA:ssa tällaiseen on varaa, koska sinne lahjakkaat ihmiset haluavat töihin. Suomi saa jämät, koska meillä on yritykset ja tutkimusrahoituksen määrät ovat mitä ovat.

Eipä ne tutkimusrahoitukset taida USA:ssakaan valtiolta tulla? Suomen kannattaa kuitenkin pyrkiä kouluttamaan osaajia Suomeen. 

Ihan niin kuin muuallakin, osa tutkimusrahoituksesta tulee liittovaltiolta, osa säätiöiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika halpaa.

Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin. 

Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.

Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä. 

Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun. 

Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.

Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan. 

Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?

Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.

Ei tarkoitakaan, mutta se tarkoittaa, että joku ehkä fiksumpi, joka ei pystynyt rahoitusta järjestämään jäi ilman koulutusta, kun ei kannata rahattomana edes mennä pääsykokeisiin. Nykyään moni turvautuu tekoälyyn, joten nykynuoret saattavat saada tutkinnon jopa ilman suurempaa vaivannäköä. 

Nimenomaan. Tämän takia nuo maksulliset koulutuksetkin pitäisi järjestää Suomessa ja lukukausimaksuihin pitäisi voida saada valiton takaamaa opintolainaa. Silloin se ei jää kiinni siitä, ettei pysty itse järjestämään rahoitusta. 

Lue ahkerammin pääsykokeisiin, niin sinä tai lapsesikin pääsee opiskelemaan ihan nykyjärjestelmälläkin. 

Olen niitä, jotka arvioivat pääsykokeita. Tiedän hyvin, että joka vuosi on mukana todella hyviä hakijoita, joita ei vain voi ottaa sisään, kun ei ole paikkoja. Todellakin sydämestäni toivoisin, että saataisi ottaa enemmän opiskelijoita, eikä tarvitsisi jättää niin paljon nuoria ulkopuolelle. Jos lukukausimaksu toisi siihen ratkaisun, niin kannatan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä väitellään kouluttautumisesta? Tekoäly tulee viemään jokaisen työt ja velat jää maksettavaksi. Se on sitä fiksua taloudenhallintaa!

Tekoälystä on vähän hyötyä sellaiselle ihmisellle, joka ei ymmärrä mitä se yrittää kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintoraha on naurettavan pieni. Ihmettelen, miten sillä rahalla voi elää? Nuorena pitäisi olla mahdollisuus myös pitää vähän hauskaa ja tavata kavereita. 

Pahemmat porvariankeuttajat vievät vaikka ruuan nuorten ja lasten suusta, kunhan saavat ahnehtia kaiken itselleen ja kaltaisilleen. 

Vai vielä pitäisi veronmaksajien sponsoroida maksullista hauskanpitoa? Opiskelu on investointi. Käy koulut niin, että pääset opiskelemaan jotakin järkevää, nosta lainat yms. ja hanki lisäansioita jos tarvis. Ei välttämättä helppoa, mutta koskas se elämä olisi helppoa ollut? 

Oletpa ankea. Opiskeluaika on yksi elämänvaihe, johon kuuluu opintojen vastapainoksi hauskanpito, muistojen luominen sekä sosialisointi, joka voi edesauttaa kumppanin löytämistä ja verkostoitumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä opiskelija repii 2000 euroa vuodessa lukukausimaksuihin, kun raha ei muutenkaan riitä peruselämiseen?

Opintolainalla. Motivoi hyvin.

Ei vaan se lannistaa entisestään tilanteessa, jossa kenelläkään ei ole mitään käsitystä millainen maailma on viiden vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

suomessa on niin paskat palkat ja nuoret ovat jo todella velkaisia, joten ei mitään toivoa. Töitä ei tahdo olla edes korkeakoulutetuille. Täysin kuolleena syntynyt idea. Jos työmarkkinat vetäis ja palkat olisivat moninkertaiset, niin voisi toimia. Suomessa kuitenkaan ei. Jatkuvasti tehdään tavallisen ihmisen elämästä vaikeampaa ja sitten ihmetellään sormi suussa, kun mielenterveysongelmat yleistyy ja lapsia ei enää hankita. Tämä yhteiskunta on hyvin sairas monella tavalla. Velkaantuminen ei pidä olla tavanomaisen elämän edellytys. 

Kyllä toimii Yhdysvalloissa, vaikka palkat ovat korkeampia kuin Euroopassa niin käytännössä netto on jopa heikompi kuin Suomessa. Reilut 50% elää kädestä suuhun mutta silti saavat rahat lasten kouluun.

Yhdysvallat ovat täysi dystopia nykyään suurelle osalle yhdysvaltojen kansalaisia. Sitä ei pitäisi pitää minään esimerkkinä jonka pohjalta eurooppalaisia valtioita tai omaa rakasta maatamme tulisi kehittää. Yhdysvallat on hukannut ihmisyyden jo ajat sitten ja siellä asioista päättävät rahalla lobbarit ja suuryritysten edustajat. 

Elämme kapitalismissa. Muuta Pohjois-Koreaan jos haluat kommunismia. 

Kapitalismiin kuuluu se mistä valitat ja se sama on edessä Euroopassa, halusit tai et.

Suomi on pahasti velkaantunut maa jolla ei ole varaa ilmaisiin kouluihin vaan ne täytyy maksaa ja paljon jokaiselle kouluun haluavalle.

Sä et näitä asioita tässä maassa yksin päätä ja suurin osa suomalaisista ei tule koskaan kannattamaan ehdottamiasi muutoksia, koska ne eivät palvele kansaa vaan riistävät sitä. Suomalaiset eivät ole mitään äärikapitalisteja. 

Kuullut velkajarrusta? Meinaatko että valtio saa säästettyä noin 20 miljardia siten että koulutus säilyy "ilmaisena"? 

Kyllä se on siis edessä jossa jokainen maksaa kipeästi lukukausimaksuja.

Tämä! Kannatettava ajatus!

Lainaus tuolta aloittajan antamasta artikkelista kuuluu näin:

"Ekonomistit arvioivat, että julkisen talouden yhdeksän miljardin euron sopeutustarpeesta kolmasosan eli kolme miljardia euroa voisi hoitaa veroja korottamalla."

Eli lukukausimaksuja eivät maksa pelkästään oppilaat, vaan siihen pistetään panoksia myös verona! Nyt ei käy niin, että vain riittävän hyvätuloisten perheiden lapset pääsevät opiskelemaan, vaan jokainen maksaa, jopa lapsettomat hyvätuloiset verona, jotka tukisivat tätä ronskin veropotin kautta. Ja syy on se, että he ovat hyötyneet korkeakoulutuksestaan, joten saavat laittaa hyvän kiertämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika halpaa.

Lukukausimaksu pitäisi olla 30 000 - 300 000 euroa. Tämä toimii Yhdysvalloissakin. 

Mikähän olisi peruste 300 000 tai edes 30 000 euron lukukausimaksuille? Bisneksen tekeminen vai? Yhden opiskelupaikan vuosittaiset kulut kun eivät ole lähelläkään edes tuota pienempää lukua.

Ihan sama kuin Yhdysvalloissa. Toimii hyvänä suodattimena. Tarvitaan myös niitä matalan tason osaajia. Ja samalla opiskelupaikat tekevät rahaa. Kaikki voittaa. Hyvin toimii Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa asuneena, en ihaile sen maan järjestelmiä, koska ne synnyttävät nykyään myös köyhyyttä ilman ulospääsyä ja johtavat syrjäytymiseen. Ne ajat oli ja meni jo vuosikymmeniä sitten, jolloin amerikkalaisen unelman pystyi luomaan kuka tahansa työtä tekemällä ja yrittämällä. Muuten kyllä minusta on tervetullutta sekin, että on enemmän työmarkkinoiden sisäänheittoammatteja, kuten juuri matalaa osaamista vaativia palvelutehtäviä. 

Kannatan myös lukukausimaksuja. Moni rahoittaa opintonsa ja lukukausimaksunsa opintolainalla, joten käytännössä opiskelijat joutuisivat ottamaan enemmän lainaa. Tämä johtaisi siihen, että myös opiskelualat valittaisi entistä tarkemmin ja useampi opiskelisi sellaisen tutkinnon, jolla saa töitä. Tämä johtaisi myös korkeakoulututettujen alojen palkkojen nousuun. 

Opiskelupaikat aloittain päätetään ihan muualla kuin tuoreiden ylioppilaiden mielissä. Jos taidealoilla on liikaa ja lääkiksessä liian vähän aloituspaikkoja, asia ei muutu ylioppilaiden niin halutessa.

Kyllä ne muuttuu, kun kysynnän ja tarjonnan laki alkaa ohjailla. Tällä hetkellä rahoitus tulee ministeriöstä, mutta jatkossa kun rahoitus tulee opiskelijalta, niin tarjonnan pitää olla sitä, mitä opiskelija haluaa ja mistä hän on valmis maksamaan. 

Eli kunhan sinä saat ilmaisen koulutuksen, niin muut maksakoon? Sanohan suostuisitko takautuvasti maksamaan lukukausimaksuja?

Olen opiskellut ulkomailla ja maksanut lukukausimaksun. Hoidin sen lainalla, jonka olen jo maksanut takaisin. Oli sinne silti pääsykoekin, ja joutui tekemään kovasti töitä - sanon varalta, ettei joku luule, että lukukausimaksu tarkoittaisi, että pelkällä rahalla saisi tutkinnon.

Ei tarkoitakaan, mutta se tarkoittaa, että joku ehkä fiksumpi, joka ei pystynyt rahoitusta järjestämään jäi ilman koulutusta, kun ei kannata rahattomana edes mennä pääsykokeisiin. Nykyään moni turvautuu tekoälyyn, joten nykynuoret saattavat saada tutkinnon jopa ilman suurempaa vaivannäköä. 

Nimenomaan. Tämän takia nuo maksulliset koulutuksetkin pitäisi järjestää Suomessa ja lukukausimaksuihin pitäisi voida saada valiton takaamaa opintolainaa. Silloin se ei jää kiinni siitä, ettei pysty itse järjestämään rahoitusta. 

Lue ahkerammin pääsykokeisiin, niin sinä tai lapsesikin pääsee opiskelemaan ihan nykyjärjestelmälläkin. 

Olen niitä, jotka arvioivat pääsykokeita. Tiedän hyvin, että joka vuosi on mukana todella hyviä hakijoita, joita ei vain voi ottaa sisään, kun ei ole paikkoja. Todellakin sydämestäni toivoisin, että saataisi ottaa enemmän opiskelijoita, eikä tarvitsisi jättää niin paljon nuoria ulkopuolelle. Jos lukukausimaksu toisi siihen ratkaisun, niin kannatan. 

Lukukausimaksu tuo siihen sen, että rannalle jäävät opiskelijat tulevat valituksi taloudellisista eikä akateemisista syistä. Toki riippuu jokaisen arvomaailmasta kumpi näistä on parempi vaihtoehto.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä väitellään kouluttautumisesta? Tekoäly tulee viemään jokaisen työt ja velat jää maksettavaksi. Se on sitä fiksua taloudenhallintaa!

Tekoälystä on vähän hyötyä sellaiselle ihmisellle, joka ei ymmärrä mitä se yrittää kertoa.

Ei sen tarvitse kertoa mitään kun se tekee kirjaimellisesti työsi. Maailma on hyvin erilainen paikka kun valmistaudut yliopistosta tai amk:sta. 

Siksi on järjen köyhyyttä mennä kouluun, ottaa velat kannettavakseen ja tajuta ettei töitä olekaan.

Ja tekoäly tulee korvaamaan kaikki työt ennen pitkään. Tekoäly on itse äly joka voidaan asentaa robotteihin ja muihin vastaaviin koneisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä väitellään kouluttautumisesta? Tekoäly tulee viemään jokaisen työt ja velat jää maksettavaksi. Se on sitä fiksua taloudenhallintaa!

Tekoälystä on vähän hyötyä sellaiselle ihmisellle, joka ei ymmärrä mitä se yrittää kertoa.

Ei sen tarvitse kertoa mitään kun se tekee kirjaimellisesti työsi. Maailma on hyvin erilainen paikka kun valmistaudut yliopistosta tai amk:sta. 

Siksi on järjen köyhyyttä mennä kouluun, ottaa velat kannettavakseen ja tajuta ettei töitä olekaan.

Ja tekoäly tulee korvaamaan kaikki työt ennen pitkään. Tekoäly on itse äly joka voidaan asentaa robotteihin ja muihin vastaaviin koneisiin.

Jos se tekee kaikki päätökset sinun henkilökohtaisesta elämästäkin, se tarkoittaa sitä että amerikkalaisen megakorporaation holhouksenalainen, koska älykkyytesi ei enää riitä käsittelemään monimutkaisia asioita.

Olen töissä yliopistossa. Kannatan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta olen varovaisesti kääntymässä sille kannalle, että kohtuullisessa parin tonnin lukuvuosimaksussa voisi olla järkeä. Se kannustaisi opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa ja pakottaisi myös koulutusohjelmia nostamaan koulutuksen tasoa. Parhaat pienempituloisista perheistä tulevat hakijat voisivat saada osittaisen vapautuksen tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko molempia? Jos pärjää tasokokeissa mutta lukukausimaksuihin ei ole varaa? Halutaanko yliopistoihin enää lahjakkkaimmat vai varakkaimmat?

Ei tarvitse olla varakas, vaan voi ottaa sen valtion takaaman lainan. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse olla huippulahjakkaita. Usein pääsykoe ei edes kykene sitä mittaamaan. Mutta muidenkin kuin huippulahjakkaiden pitää saada opiskelupaikka, ihan tavallisten keskinkertaisten ylioppilaidenkin pitää saada jatkaa opintoja. Ei ole mitään järkeä, jos vain jollekin 5 %:lle pystytään järjestämään opiskelupaikka valtion rahoittamana, ja sitten vielä kielletään lukukausimaksut, että muut ei pääse lainkaan. 

Mitä annettavaa keskiverrolla on tieteelle tai vaativaan asiantuntijatyöhön? Jo nyt yliopistoissa on aivan liian paljon heikkoja oppilaita. Jos ei pääse ensikertalaisten 90% kiintiössä yliopistoon, niin olisiko AMK sopivampi paikka omille kyvyille?

Yhteiskunta ja sivilisaatio hyötyy kouluttautuneista ihmisistä. Kuvittele vaikkapa, millainen yhteiskunta Afrikka olisi, jos siellä naisten korkeakoulutusprosentti olisi 60%. 

Suomessa muutenkin on matala korkeakoulutusaste verrattuna muuhun Eurooppaan. Näkyy ihmisten sivistyneisyydessä.

Myöskään ei kaikki huiput ole lahjakkaita koulussa, mutta he ovat saaneet mahdollisuuden ja päässeet sitä kautta menestymään (esim. Niinistö). On myös erilaista opiskella perusopetuksessa kuin yliopistossa. Joku voi alkaa loistamaan vasta akateemissa yliopisto-opinnoissa.

Suomihan voi sitten lopettaa muutaman sadan miljoonan säästämisen koulutuksesta, nähdä sen investointina väestöönsä ja luoda lisää opiskelupaikkoja. Säästöt voi etsiä muualta. Tällöin ohituskaistaa korkekouluihin vain varakkaille ei tarvita.