Vanhempieni ikäluokkaa ei tippaakaan kiinnosta hoitaa asioitansa kuoleman varalle
Heti alkuun: en ole kieli pitkällä odottamassa perintöä, siitä ei ole kyse. Keljuttaa vain tämä työn määrä, jonka vanhempieni sukupolvi kasaa meille nuoremmille. Omien vanhempieni ja heidän sisarustensa sekä appivanhempieni (40-luvulla ja 50-luvun alussa syntyneitä) kohdalla on tullut huomattua, ettei heitä kiinnosta miettiä ollenkaan asioita kuolemansa varalle. Ajatellaan, että katsellaan näitä asioita sitten joskus, mutta ei tehdä elettäkään miettiäkseen kuolin tilannetta jälkikasvun näkökulmasta. Esimerkkejä:
-Terveysongelmista kärsineet eivät tee elettäkään, että huolehtisivat kuntoon hoitotahdot, edunvalvontavaltuutukset ja muut tärkeät paperit. Kuvitellaan, että kyllä minä pysyn 95 v ikään asti terveenä ja toimii kroppa ja mieli. Sitten on oltukin pulassa näiden sukulaisten kanssa, joille onkin iskenyt muistisairautta ja muuta. Kaikki on levällään, mitään ei ole valmisteltu ja kukaan ei halua tietenkään ottaa koppia asioiden hoitamisesta. Siinä sitten ihmetellään, että kuka hoitaa lapsettomien tätien/setien asiat, kun omia sisaruksiakaan ei kiinnosta.
-Mitään kuolinsiivousta ei uskalla ajatellakaan. Siinä on sitten kiva perikunnalla saada selvitettäväksi talo, josta ei ole vuosikymmeniin kannettu tavaroita ulos. Käypä sitten läpi Maaseudun tulevaisuudet 80-luvulta, jogurttipurkit, autotallien varastotilat ja perkaat laatikoista pikkutavarat. Ja kyllä, pakkohan nuo on käydä läpi, ettei menisi mitään aidosti tärkeää (esim. edesmenneiden isovanhempien vihkisormukset yms) roskiin.
-Neljä n. 75-85 v ikäistä sisarusta omistaa yhdessä kesämökin syrjäseudun perukoilla. Sisaruksista osa ei käytä mökkiä lainkaan, mutta eivät myy/edes yritä myydä osuuttaan mökkiä käyttävälle sisarukselle. Todennäköisesti tullaan tilanteeseen, jossa sisarukset alkavat kuolla ja jälkikasvulle jää pieni murto-osa kesämökistä syrjäseudun perukoilla. Perijät asuvat 300-800 km päässä mökistä, eivätkä serkut edes ole tekemisissä toistensa kanssa. Mökki ei ole vanha, mutta ikääntyvät sisarukset eivät laittaneet siihen sähköjä, vesijohtoja eivätkä sisävessaa. Vaikea uskoa, että tällainen mökki menee kaupaksi. Olisivat laittaneet suosiolla sähköt, niin joku ostaisi edes eräkämpäksi.
-Veljekset omistavat vanhan asuinkiinteistön, joka on ollut kesämökkinä viimeiset vuosikymmenet. Kiinteistö on alkuperäisessä kunnossa. Asunnossa ei ole enää juoksevaa vettä, kun vesiputki on hajonnut. Korjaaminen olisi kallista. Veljekset eivät ole halunneet tehdä taloon sisäilmakartoitusta, eivätkä tutkia eräässä huoneessa painunutta lattiaa. Sanovat, että eivät halua tietää, mitä sieltä voisi löytyä. Tässäkin ongelma jätetään perillisten vastuulle. Kiva siinä sitten saada perinnöksi mökki, jonka hinta arvioidaan korkeammaksi ja todellisuudessa voi olla purkukuntoinen mörskä.
Anteeksi, mutta ottaa vain päähän tämä työmäärä, jonka vanhempieni ikäpolvi jättää meille hoidettavaksi, kun itse eivät saa aikaiseksi tai halua miettiä näitä asioita. Paljon helpommalla päästäisiin, jos asiat katsottaisiin ns. hyvän sään aikana kuntoon.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Täällä toiset juttelee, että mökit ja talot pitää myydä. Muuttaa hoivakotiin tai vähintään kerrostaloon. Hävittää tavarat, eihän ne edes mahdu sinne kerrostaloon. Taakan vähentämistä? Kuoleman odottamista tuo on, loppuelämän hautaamista. Omat vanhempani annan ainakin elää just niin täysillä kuin haluavat loppuun asti. Edunvalvontapaperi ja heidän keskinäinen testamentti on ainoa, mitä olen itse heiltä pyytänyt. Heidän oman elämän turvaamiseksi ja siksi että saavat itse käyttää omia rahojaan elinaikanaan.
Hyvä, olen täysin samaa mieltä! Emmehän me tiedä sitä lähtöhetkeä kukaan. Jos hoitelee kaiken 70 v ja elääkin 100 vuotiaaksi, siinä ehtii istua kädet ristissä kuolemaa odotellen monta pitkää päivää. Nyt on muutenkin maailmankirjat täysin sekaisin, saisimmeko me elää elämäämme kuten haluamme? Tilatkaa pari kolme roskalavaa, kun olette meidät kuopanneet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä sitten? Mitä nuo sinulle kuuluu, tuskin kaikki on sinun vanhempia, eli et ole kaikkien rintaperillinen. Todella outoa että pitäisi kuolemaa miettiä, varmaan varata hautapaikka ja kivi, sinne arkku odottelemaan että voi sinne heittää kun aika jättää
Meillä ainakin on sukuhauta ja hyvin tiedossa ketkä kaikki siihen vielä tullaan hautaamaan. Ei mitään epäselvää kenellekään, kaikki tietää.
Sukuhaudat on katoavaa perinnettä, ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toiset juttelee, että mökit ja talot pitää myydä. Muuttaa hoivakotiin tai vähintään kerrostaloon. Hävittää tavarat, eihän ne edes mahdu sinne kerrostaloon. Taakan vähentämistä? Kuoleman odottamista tuo on, loppuelämän hautaamista. Omat vanhempani annan ainakin elää just niin täysillä kuin haluavat loppuun asti. Edunvalvontapaperi ja heidän keskinäinen testamentti on ainoa, mitä olen itse heiltä pyytänyt. Heidän oman elämän turvaamiseksi ja siksi että saavat itse käyttää omia rahojaan elinaikanaan.
Hyvä, olen täysin samaa mieltä! Emmehän me tiedä sitä lähtöhetkeä kukaan. Jos hoitelee kaiken 70 v ja elääkin 100 vuotiaaksi, siinä ehtii istua kädet ristissä kuolemaa odotellen monta pitkää päivää. Nyt on muutenkin maailmankirjat täysin sekaisin, saisimmeko me elää elämäämme kuten haluamme? Tilatkaa pari kolme roskalavaa, kun olette meidät kuopanneet!
Kuka on kieltänyt elämästä, kun turhat on karsittu?
Sittenhän se viimeinen, kevyt vaihe vasta alkaa. Voi tehdä jäljellä olevilla voimavaroillaan ihan mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihme valittaja.
Niinpä, ihan samaa ajattelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä sitten? Mitä nuo sinulle kuuluu, tuskin kaikki on sinun vanhempia, eli et ole kaikkien rintaperillinen. Todella outoa että pitäisi kuolemaa miettiä, varmaan varata hautapaikka ja kivi, sinne arkku odottelemaan että voi sinne heittää kun aika jättää
Meillä ainakin on sukuhauta ja hyvin tiedossa ketkä kaikki siihen vielä tullaan hautaamaan. Ei mitään epäselvää kenellekään, kaikki tietää.
Sukuhaudat on katoavaa perinnettä, ikävä kyllä.
Meillä niitä on useampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme valittaja.
Niinpä, ihan samaa ajattelin.
Itselleen kun vastaa, ei tule riitaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toiset juttelee, että mökit ja talot pitää myydä. Muuttaa hoivakotiin tai vähintään kerrostaloon. Hävittää tavarat, eihän ne edes mahdu sinne kerrostaloon. Taakan vähentämistä? Kuoleman odottamista tuo on, loppuelämän hautaamista. Omat vanhempani annan ainakin elää just niin täysillä kuin haluavat loppuun asti. Edunvalvontapaperi ja heidän keskinäinen testamentti on ainoa, mitä olen itse heiltä pyytänyt. Heidän oman elämän turvaamiseksi ja siksi että saavat itse käyttää omia rahojaan elinaikanaan.
Juuri näin. Vanhempani elivät yli 90 v. omassa kodissaan. Siivooja kävi kerran viikossa ja veljeni perheen lapset ja lapsenlapset joku heistä kerran viikossa. Itse kävin harvemmin kun perheeni kanssa asumme kaikki ulkomailla. Kun molemmat olivat haudassa, olin kuukauden Suomessa ja selvitin koko talon tyhjäksi ja sanoin vakuutuksia irti ynnä muuta virallista hommaa. Ei ollut suurikaan homma päästä irtaimistosta eroon. En ymmärrä kyl tätä vouhotusta ollenkaan. Mikäli omat lapseni alkaisivat moiseen, suuttuisin, muttei ole pelkoa että alkaisivat ränklättämään että muuta pois talostasi, kun olen heidät miehen kanssa kasvattanut tolkun ihmisiksi.
Mun vanhemmat ovat 74 ja 75 ja rakentavat uutta mökkiä, molemmat vielä työelämässäkin kiinni. En kuuna päivänä voisi mennä heille sanomaan, että tehkää kuolinsiivous nyt. Isoäitikin 94v asuu omassa talossaan ja viljelee perunansa.
Teidän nuorempien kannattaa alkaa jo nyt valmistautua omaan kuolemaanne.Tuolla stressaamisella ette elä kovin pitkään.Vttu on teilläkin murheet.
Jos ei mun rahat kelpaa perinnöstä voi aina kieltäytyä.
Ja rahalla saa jonkun käymään jäämistön läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat isovanhempani tekivät nämä muutokset 2000-luvun alussa ollessaan seitsemänkymppisiä. Antoivat ennakkoperintönä kesämökin/vastaavan summan rahaa. Muuttivat hoiva-asuntoon ja myivät oman kodin, vaikka olivat virkeitä. Omat vanhemmat ovat nyt tuossa iässä ja eivät ole tehneet mitään tuollaista.
Kuka 7-kymppinen haluaa hoivakotiin? Jestas.
Jos minä saisin päättää, niin omalla ja omien vanhempien kohdalla toivoisin seuraavaa: kun on virkeä ja kohtuullisessa kunnossa oleva 70 v, tajuaisi myydä sen omakotitalon/rivarin ja muuttaa kaupunkiin palveluiden äärelle esteettömään kerrostaloon. On paljon senioritaloja.
Taivas , senioritaloon? Ei ikinä.Tahdon elää ihan elävien ja virkeiden ihmisten joukossa. 81 v.
Tavaraa ei ole paljon, kyllä päivässä heittävät auton lavalle kaatopaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toiset juttelee, että mökit ja talot pitää myydä. Muuttaa hoivakotiin tai vähintään kerrostaloon. Hävittää tavarat, eihän ne edes mahdu sinne kerrostaloon. Taakan vähentämistä? Kuoleman odottamista tuo on, loppuelämän hautaamista. Omat vanhempani annan ainakin elää just niin täysillä kuin haluavat loppuun asti. Edunvalvontapaperi ja heidän keskinäinen testamentti on ainoa, mitä olen itse heiltä pyytänyt. Heidän oman elämän turvaamiseksi ja siksi että saavat itse käyttää omia rahojaan elinaikanaan.
Älä höpötä tyhmyyksiä. Ei tässä ole siitä kyse. Tiedät sen ihan hyvin itsekin.
Mistäs sitten, jos kaikesta pitää luopua? Omista vanhemmistani se kyllä siltä tuntuisi.
Siis 70-vuotiaana sängyn, pienen pöydän ja yhden tuolin kanssa kuolemaa odottamaan yksiössä, muut samanlaiset muissa asunnoissa. Rahat ja omaisuus jaettuna
Vierailija kirjoitti:
Sekin puoli noissa remppaamattomissa kodeissa ja kesämökeissä on, että jätetään murhe perillisille. Kuka perillisistä haluaa itse muuttaa remontoimattomaan taloon tai uskaltaa kaupata sitä ulkopuolisille? Nopeasti on lirissä, jos löytyy joku homeongelma.
Perinnöstä voi aina kieltäytyä. Ei tarvitse ottaa mitään hometaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä sitten? Mitä nuo sinulle kuuluu, tuskin kaikki on sinun vanhempia, eli et ole kaikkien rintaperillinen. Todella outoa että pitäisi kuolemaa miettiä, varmaan varata hautapaikka ja kivi, sinne arkku odottelemaan että voi sinne heittää kun aika jättää
Meillä ainakin on sukuhauta ja hyvin tiedossa ketkä kaikki siihen vielä tullaan hautaamaan. Ei mitään epäselvää kenellekään, kaikki tietää.
Sukuhaudat on katoavaa perinnettä, ikävä kyllä.
Meillä niitä on useampia.
Meilläkin on sukuhauta mutta monella ei ole. Luulisi sen olevan hankalaa jos ei edes tiedetä mihin vainajan haudataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin vähän ihmettelen miten kahdeksankymppiset ihmiset eivät ole millään tavalla valmistautuneet kuolemaan. Varmaan ajattelevat elävänsä ikuisesti. Ja asiasta ei tietenkään saa puhua sanallakaan, koska kuolemaa ei saa manata paikalle.
Buumereissa on just tätä asennetta, että perikunta hoitakoot inhottavat asiat. Työssäni ja samaten omassa suvussa oon niin nähnyt tämän.
Ennen kuin joku repii pelihousunsa: KAIKKI buumerit EIVÄT OLE tällaisia.
Boomereissa on paljon epämiellyttävää ja inhottavaa, tietysti on poikkeuksia heissäkin, mutta kyllä tuolle ikäluokalle on leimallista äärimmäinen itsekkyys, uppiniskaisuus, vastuuttomuus, epärehellisyys ja opportunismi.
Ja jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata, niin RÖYHKEYS.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toiset juttelee, että mökit ja talot pitää myydä. Muuttaa hoivakotiin tai vähintään kerrostaloon. Hävittää tavarat, eihän ne edes mahdu sinne kerrostaloon. Taakan vähentämistä? Kuoleman odottamista tuo on, loppuelämän hautaamista. Omat vanhempani annan ainakin elää just niin täysillä kuin haluavat loppuun asti. Edunvalvontapaperi ja heidän keskinäinen testamentti on ainoa, mitä olen itse heiltä pyytänyt. Heidän oman elämän turvaamiseksi ja siksi että saavat itse käyttää omia rahojaan elinaikanaan.
Juuri näin. Vanhempani elivät yli 90 v. omassa kodissaan. Siivooja kävi kerran viikossa ja veljeni perheen lapset ja lapsenlapset joku heistä kerran viikossa. Itse kävin harvemmin kun perheeni kanssa asumme kaikki ulkomailla. Kun molemmat olivat haudassa, olin kuukauden Suomessa ja selvitin koko talon tyhjäksi ja sanoin vakuutuksia irti ynnä muuta virallista hommaa. Ei ollut suurikaan homma päästä irtaimistosta eroon. En ymmärrä kyl tätä vouhotusta ollenkaan. Mikäli omat lapseni alkaisivat moiseen, suuttuisin, muttei ole pelkoa että alkaisivat ränklättämään että muuta pois talostasi, kun olen heidät miehen kanssa kasvattanut tolkun ihmisiksi.
Sinun vanhemmillasi ei ollut mätiä röttelöitä muuttotappioalueella. Ilmeisesti mukaan sukusi ei ole aiheuttanut harmia.
Kyse oli taakan sysäämisestä toisten harteille.
Vierailija kirjoitti:
Siis 70-vuotiaana sängyn, pienen pöydän ja yhden tuolin kanssa kuolemaa odottamaan yksiössä, muut samanlaiset muissa asunnoissa. Rahat ja omaisuus jaettuna
Olet se katkera narsisti, joka aina ilmestyy tämän aihepiirin keskusteluihin.
Kuvailemasi kohtalo olisi sinulle ihan oikein. Saattaisit jopa nauttia siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis 70-vuotiaana sängyn, pienen pöydän ja yhden tuolin kanssa kuolemaa odottamaan yksiössä, muut samanlaiset muissa asunnoissa. Rahat ja omaisuus jaettuna
Olet se katkera narsisti, joka aina ilmestyy tämän aihepiirin keskusteluihin.
Kuvailemasi kohtalo olisi sinulle ihan oikein. Saattaisit jopa nauttia siitä.
Eikö tuo ole tämän keskustelun vaatimus? Kuinka monta vaatetta saa olla?
Buumereissa on just tätä asennetta, että perikunta hoitakoot inhottavat asiat. Työssäni ja samaten omassa suvussa oon niin nähnyt tämän.
Ennen kuin joku repii pelihousunsa: KAIKKI buumerit EIVÄT OLE tällaisia.