Eikö naisen akateemisuus ole yhtään tärkeää miehille?

Et sä kelpaa edes kouluttamattomille miehille, kunhan rupsahdat :).

"Yliopistoissa on naisenemmistö eli osa naisista ei voi saada akateemista miestä, se on tässä suurempi ongelma. Voisin kuvitella, että joku ilman akateemista miestä jäänyt näkee harmissaan ne 1-2 % miehistä, jotka valitsevat ei-akateemisen naisen. Heilläkin on oikeus valita haluamansa. Ja oma kokemus on se, että monet näistä aloitti seurustelun jo peruskoulussa tai lukiossa eivätkä silloin tienneet että toiselle tulee akateeminen tutkinto ja toisella jotain muuta."

En itse usko että puhtaasti akateemisuus olisi naisille miehessä mikään ehdoton kriteeri. Mutta luonnollisesti fiksu koulutettu nainen haluaa yleensä kyllä myös fiksun miehen jolla ei ole kokonaan jäänyt kuitenkaan koulut käymättä.

Esim. oma mieheni on "vain" AMK-pohjainen mutta silti kyllä yksi fiksuimmista miehistä jonka tunnen. On kuin kala vedessä vaikka minun kaveriporukassani jossa iso osa on tohtoreita. Ei huomaa lainkaan että olisi jotain henkistä muuria. Mies kun lukee koko ajan kaikkea mahdollista ja yleistieto on paljon parempi kuin minulla.

Vierailija kirjoitti:

Missä siis näkyy pilvin pimein näitä tohtori-mies ja kaupankassa-vaimo yhdistelmiä? Ei ainakaan minun maailmassani. Omassa lähi- ja tuttavapiirissäni on pääosin koulutustasoltaan hyvin tasaveroisia pariskuntia.

Joku vain väittää, että tuollaisia olisi paljon. Ei niitä ole. Minun työpaikassa on noin tuhat akateemista. 90 % pariutuneista on akateeminen+akateeminen pariskuntia. Tarkkaan kun pohdin, tunnistin vain yhden akateeminen+lähihoitajan. Lisäksi yksi ex-työntekijä oli naimisissa maanviljelijän kanssa (jonka tutkinto sekin voi olla akateeminen, sitähän minä en tiedä varmaksi). Lisäksi kun kävin läpi sisarukset, serkut ja kaikki tutut, minua selvästi vanhemmista löytyi yksi akateeminen+maanviljelijä kansakoulupohjalta, siinäkin siis nainen oli akateeminen ei mies.

Ei välii.Molempienkaan kun töitä ei kaikille silti riitä .Oli vaikka kuningas Sama paikka on lopussa tulos  ja kun tuo työelämä ohi,tässäkö tää oli.En tiedä onko se ylpeys?joku persoonallisuushäiriö jopa joillain jotka korostaa koulutuksiaan ,"tiedäksä kuka mä oon,".Yksinäisyys joku voi olla tulos..ystävät hävisi.Näin  oon nähnyt muutamankin kohdalla.Surullista..  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä, kun miehet väittävät, että heille naisen ulkonäkö merkkaa eniten, ja koultuksella / työllä ei ole mitään merkitystä. Sitten kuitenkin nämä miehet vaativat 50/50 -parisuhdetta, jossa kaikki kulut laitetaan vöhintäään puoliksi ta että heidän itsensä ei tarvitse maksaa ainakaan enempää kuin max puolet. No jos sä itse olet vaikka erityisluokanopettaja ja elät keskiluokkaista elämää, niin onko sun järkevää valita puolisoksi kahden lapsen yh-mutsia, joka työskentelee osa-aikaisesti Prisman kassalla?

Miehet etsivät pääsääntöisesti sellaista suhdetta, jossa molemmat asuvat omissa asunnoissaan, ja aina välillä tavataan.

aijaa? No minä en olekaan montaa tällaista miestä tavannut. Päinvastoin olenmiehiltä kuullut sellaista kommenttia, että "munmielestä parisuhteeseen kuuluu se, että asutaan yhdessä ja se ei ole mikään parisuhde, jos ei asuta yhdessä"

Vierailija kirjoitti:

Et sä kelpaa edes kouluttamattomille miehille, kunhan rupsahdat :).

Komeimmat ,parhaat miehet on just noi tavalliset tekijät ,kun ajattelee lapsen geenejä.Kaikki työ on arvokasta.En voisi kuvitella kuivaa tylsää elämää jonkun nuivan,laskelmoivan  kanssa.Miehen pitää olla avoin ,sosiaalinen,silmänilo.Osaa tehdä kaikkea..Naisenakin pitää osata.Yhteistyösujuu.Moniosaajat molemmat niin parasta.

Vierailija kirjoitti:

"Yliopistoissa on naisenemmistö eli osa naisista ei voi saada akateemista miestä, se on tässä suurempi ongelma. Voisin kuvitella, että joku ilman akateemista miestä jäänyt näkee harmissaan ne 1-2 % miehistä, jotka valitsevat ei-akateemisen naisen. Heilläkin on oikeus valita haluamansa. Ja oma kokemus on se, että monet näistä aloitti seurustelun jo peruskoulussa tai lukiossa eivätkä silloin tienneet että toiselle tulee akateeminen tutkinto ja toisella jotain muuta."

 

En itse usko että puhtaasti akateemisuus olisi naisille miehessä mikään ehdoton kriteeri. Mutta luonnollisesti fiksu koulutettu nainen haluaa yleensä kyllä myös fiksun miehen jolla ei ole kokonaan jäänyt kuitenkaan koulut käymättä.

Esim. oma mieheni on "vain" AMK-pohjainen mutta silti kyllä yksi fiksuimmista miehistä jonka tunnen. On kuin kala vedessä vaikka minun kaveriporukassani jossa iso osa on tohtoreita. Ei huomaa lainkaan että olisi jotain henkistä muuria. Mies kun lukee koko ajan kaikkea mahdollista ja yleistieto on paljon parempi kuin minulla.

Ei kaikilla olekaan kriteerinä. Siksi vaikka miehiä on yliopistossa vähemmän, heilläkin on oikeus valita sellainen puoliso minkä haluavat, se saa olla kaupan kassa tai ihan mitä vain. Ihan samalla tavalla naisetkin saa valita itselleen mieluisan kumppanin. Kriteereitä on useita, tutkinto ja ulkonäkö eivät varmasti ole ainoita.

Itselläni on akateeminen tutkinto ja ammatti. Olen seurustellut peruskoulun rimaa hipoen läpäisseen erityisluokan käyneen kanssa 16 kk. Meillä oli samat arvot ja elämänasenne, vaikka koulumenestys oli ihan erilainen. Hänelle minun yliopistotutkinto oli ongelma. Kertoi yhdessä vaiheessa, ettei olisi lähtenyt minun kanssa minnekään jos olisi tiennyt sen etukäteen. Ei tiennyt, joten tutustui minuun ihmisenä, ei akateemisena ihmisenä. "Kastiero" oli hänelle kuitenkin lopulta liikaa. Olen sen jälkeen seurustellut monenlaisten ihmisten kanssa ja yhden kanssa perustanut perheen. Tutustumalla erilaisiin ihmisiin oppii sietämään erilaisuutta, mikä on perhe-elämässä hyväksi oli molemmat akateemisia tai ihan mitä vain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä, kun miehet väittävät, että heille naisen ulkonäkö merkkaa eniten, ja koultuksella / työllä ei ole mitään merkitystä. Sitten kuitenkin nämä miehet vaativat 50/50 -parisuhdetta, jossa kaikki kulut laitetaan vöhintäään puoliksi ta että heidän itsensä ei tarvitse maksaa ainakaan enempää kuin max puolet. No jos sä itse olet vaikka erityisluokanopettaja ja elät keskiluokkaista elämää, niin onko sun järkevää valita puolisoksi kahden lapsen yh-mutsia, joka työskentelee osa-aikaisesti Prisman kassalla?

Miehet etsivät pääsääntöisesti sellaista suhdetta, jossa molemmat asuvat omissa asunnoissaan, ja aina välillä tavataan.

aijaa? No minä en olekaan montaa tällaista miestä tavannut. Päinvastoin olenmiehiltä kuullut sellaista kommenttia, että "munmielestä parisuhteeseen kuuluu se, että asutaan yhdessä ja se ei ole mikään parisuhde, jos ei asuta yhdessä"

Nekin miehet, jotka aluksi kirkkain silmin väittävät, että haluavat kahden aikuisen parisuhteen, jossa asutaan erillään, ovat puolen vuoden sisällä kinuamassa yhteenmuuttoa.

Ei ihmisiä voi niputtaa samanlaisiksi toiveiltaan. Osalle koulutus on tärkeää, osalle ei. Koulutus on yksi ihmisen resursseista. Sen avulla voi luoda elämään hyviä asioita, kuten taloudellista turvaa, mahdollisuuksia moniin asioihin. Koulutus myös antaa ajattelulle rakennuspalikoita, tapoja nähdä maailmaa. Koulutus myös usein luo pohjan halulle ylläpitää älyllistä kiinnostusta asioihin. 

Mutta toisaalta ilman koulutustakin voi tehdä yllä mainittuja asioita. Joten koulutus ei ole edellytys mielenkiintoiselle, hyvälle elämälle. 

Toisaalta koulutettu väestö on yhteiskunnan toimivuuden ja memestyksen kannalta välttämätöntä. Tämä näkökulma ei tosin vaikuttane henkilökohtaisissa kumppanivalinnoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä siis näkyy pilvin pimein näitä tohtori-mies ja kaupankassa-vaimo yhdistelmiä? Ei ainakaan minun maailmassani. Omassa lähi- ja tuttavapiirissäni on pääosin koulutustasoltaan hyvin tasaveroisia pariskuntia.

Joku vain väittää, että tuollaisia olisi paljon. Ei niitä ole. Minun työpaikassa on noin tuhat akateemista. 90 % pariutuneista on akateeminen+akateeminen pariskuntia. Tarkkaan kun pohdin, tunnistin vain yhden akateeminen+lähihoitajan. Lisäksi yksi ex-työntekijä oli naimisissa maanviljelijän kanssa (jonka tutkinto sekin voi olla akateeminen, sitähän minä en tiedä varmaksi). Lisäksi kun kävin läpi sisarukset, serkut ja kaikki tutut, minua selvästi vanhemmista löytyi yksi akateeminen+maanviljelijä kansakoulupohjalta, siinäkin siis nainen oli akateeminen ei mies.

Tiedän yhden DI-pariskunnan, mutta he erosivat, koska nainen ei halunnut lapsia. DI-mies otti sitten itselleen matalasti koulutetun äidillisen naisen, jonka kanssa hän teki lapsia.

On se aika monelle, että olisi suunilleen samantasoinen koulutustausta ja se mistä tulee esim. suku.

Helpottaa yhteistä eliia..

Ylikoulutetut taas ei ehkä sit enää kiinnosta. Ovat keskittyneet vaan opintoihin. Jää niinsanotusti elämä elämättä. Menee elämä enempi suorittamiseen.

Ei sillä ole merkitystä siinä mielessä. Akateemisuus ei kerro yhtään mitään. Kun miehet arvioivat naista parisuhteeseen, he arvoivat kuinka hyvin nainen sopii itselle. Kun nainen arvioi miestä, hän arvio kuinka hyvä mies on yhteiskunnan ja muiden naisten silmissä. Tässä on se olennainen ero mistä ei kai ei oikein saa edes puhua.

Vierailija kirjoitti:

Ei sillä ole merkitystä siinä mielessä. Akateemisuus ei kerro yhtään mitään. Kun miehet arvioivat naista parisuhteeseen, he arvoivat kuinka hyvin nainen sopii itselle. Kun nainen arvioi miestä, hän arvio kuinka hyvä mies on yhteiskunnan ja muiden naisten silmissä. Tässä on se olennainen ero mistä ei kai ei oikein saa edes puhua.

Ja miksiköhän on näin? Olisko historialla jotain tekemistä asian kanssa biologian lisäksi? Kyllä siitä saa puhua, miksei muka saisi?

Tuhansia vuosia naisen aseman yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa hierarkiassa on määrännyt hänen miehensä asema. Ja mitä ylempänä mies on ollut, sitä paremmin myös naista kohdeltu. Kuningatarta tai vaikka papin vaimoa on kohdeltu eri tavalla kuin rikollisen rettelöitsijän tai juopon työmiehen vaimoa. Biologia ja myös miesvaltaiset yhteiskunnat lakeineen – naisilta on ollut kiellettyä opiskelu ja työskentely hyvin monilla aloilla, pojat perivät vanhempien tilat ja tittelit, tyttölasten vanhemmilta peritty omaisuus kuului heidän kuoltuaan hänen aviomiehelleen – ovat pakottaneet naiset etsimään miestä, jolla on ollut valtaa, asemaa ja resursseja, jos he ylipäätään ovat saaneet itse vaikuttaa avioliittoonsa. 

Nykyään naiset kykenevät itsekin päättämään omasta elämästään, eikä mikään ole juuri muuttunut paitsi naisten oma koulutustaso ja kodin ulkopuolella työskentely, koska elämä on edelleen parempaa taustoiltaan ja arvoiltaan samankaltaisen, vakavaraisen, koulutetun ja sivistyneen miehen kanssa. Lisäksi akateemiset miehet valitsevat akateemisia naisia useammin yhtä koulutetun puolison, joten sama pätee miehiinkin. Ainoat, jotka tästä nurisevat ja ylläpitävät sitkeitä myyttejä miespuolisista tohtoreista ja heidän kouluttamattomista vaimoistaan, ovat heikosti koulutetut ja uhriutumaan pyrkivät miehet, jotka eivät arvosta naisten kouluttautumista.

Mihin minä tarvitsen maisteria kotona, kysyn vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei helvetissä voisi vähempää kiinnostaa.

Päinvastoin, se tekee vain luotaantyöntävämmän oloiseksi kun tietää että nainen on niin olevinaan sillä perusteella että osaa jotain kirjoja kannesta kanteen, mitkä ei kiinnosta ketään eikä niistä ole vitukaan hyötyä käytännössä. Mikä se se sellaisen nirppanokan virka on, ja miksi miehen sellaista pitäisi sietää?

Kertoo vain sen naisen tyhjäpäisyydestä, kun on pitänyt vuosia elämästään haaskata täysin turhaan opiskellessaan niitä kirjoja ulkoa kehittää sellainen vittumainen luonne siinä ohessa sen varjolla. Ja kun pitäisi jotain oikeasti tarpeellista ja hyödyllistä tehdä, ei siitä mihinkään ole. Kun olisi voinut JA PITÄNYTKIN etsiä ukko itselleen ja tehdä lapsia, olla normaali nainen ja tehdä sitä mitä varten nainen on olemassa.

sussiunakkoon mikä tollo. vetää sanattomaksi.

Näitä taitaa olla vähän vähemmän koulutetuissa miehissä. Oikein kunnon aivopierun muodossa muistutus siitä, miksi ei kannata valita tyhmää miestä, joka pyrkii alistamaan ja määräilemään siitä, mitä saat elämälläsi tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä, kun miehet väittävät, että heille naisen ulkonäkö merkkaa eniten, ja koultuksella / työllä ei ole mitään merkitystä. Sitten kuitenkin nämä miehet vaativat 50/50 -parisuhdetta, jossa kaikki kulut laitetaan vöhintäään puoliksi ta että heidän itsensä ei tarvitse maksaa ainakaan enempää kuin max puolet. No jos sä itse olet vaikka erityisluokanopettaja ja elät keskiluokkaista elämää, niin onko sun järkevää valita puolisoksi kahden lapsen yh-mutsia, joka työskentelee osa-aikaisesti Prisman kassalla?

Miehet etsivät pääsääntöisesti sellaista suhdetta, jossa molemmat asuvat omissa asunnoissaan, ja aina välillä tavataan.

aijaa? No minä en olekaan montaa tällaista miestä tavannut. Päinvastoin olenmiehiltä kuullut sellaista kommenttia, että "munmielestä parisuhteeseen kuuluu se, että asutaan yhdessä ja se ei ole mikään parisuhde, jos ei asuta yhdessä"

Lapsilla on parisuhde. Aikuisilla avioliitto. Miehellä on aviovelvollisuudet, sitten kun on kypsä kantamaan niistä vastuuta voi kosia ja pyytää naista muuttamaan hankkimaansa kiinteistöön.

Vierailija kirjoitti:

Mihin minä tarvitsen maisteria kotona, kysyn vaan.

Varmaan siinä on enemmänkin kyse siitä millaista elämää ihminen haluaa elää ja millaista elämää lapsilleen haluaa. Jos on tyytyväinen hanttihommiin niin ei tarvitse kouluttautua eikä puolisonkaan statuksella ole väliä. Joillekin sillä kuitenkin on väliä ja heillä on taipumuksia vaikkapa lukemiseen tai muihin "pääosaston" toimintoihin, ja haluavat käyttää elämänsä siihen missä ovat hyviä ja mistä nauttivat, ja tarjota lapsilleen saman.

Älä kerro koulutuksestasi. Kerro mieluummin mitä tienaat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä siis näkyy pilvin pimein näitä tohtori-mies ja kaupankassa-vaimo yhdistelmiä? Ei ainakaan minun maailmassani. Omassa lähi- ja tuttavapiirissäni on pääosin koulutustasoltaan hyvin tasaveroisia pariskuntia.

Joku vain väittää, että tuollaisia olisi paljon. Ei niitä ole. Minun työpaikassa on noin tuhat akateemista. 90 % pariutuneista on akateeminen+akateeminen pariskuntia. Tarkkaan kun pohdin, tunnistin vain yhden akateeminen+lähihoitajan. Lisäksi yksi ex-työntekijä oli naimisissa maanviljelijän kanssa (jonka tutkinto sekin voi olla akateeminen, sitähän minä en tiedä varmaksi). Lisäksi kun kävin läpi sisarukset, serkut ja kaikki tutut, minua selvästi vanhemmista löytyi yksi akateeminen+maanviljelijä kansakoulupohjalta, siinäkin siis nainen oli akateeminen ei mies.

Tiedän yhden DI-pariskunnan, mutta he erosivat, koska nainen ei halunnut lapsia. DI-mies otti sitten itselleen matalasti koulutetun äidillisen naisen, jonka kanssa hän teki lapsia.

On aika sama mitkä ovat jonkun henkilökohtaiset kokemukset suuntaan tai toiseen koska niiden otos on aina pieni.

Mutta ihan tutkimusten mukaan pariskuntien koulutustasot ovat keskimäärin lähellä toisiaan eli muut tapaukset ovat harvinaisempia.

Akateemiset naiset ei ole seksikkäitä tai kauniita muuta kuin omasta mielestään. Sellaiseen en kyrpääni työnnä ikinä.