Lue keskustelun säännöt.
Eikö naisen akateemisuus ole yhtään tärkeää miehille?
19.10.2026 |
Kun haetaan tyttöystävää. Naiset arvostavat korkeaa koulutusta, mutta koulutetut miehet tuntuvat valitsevan lähinnä ulkonäön perusteella. Olenko väärässä, liian pieni otanta empiirisessä havainnossani? Jos olisin nuori ja sinkku ja pitäisi valita komea hitsaaja tai tavallisen näköinen tohtori (minkä tahansa tieteenalan), valitsisin ilman muuta jälkimmäisen.
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä parinkymmenen naisen kokemuksella voisin sanoa että ei enää hoitsua, kaupan kassaa, rekkakuskia, parturikampaajaa. Akateemisuudella ei ole väliä, mutta vähintään AMK-tutkinto olisi hyvä olla ja kyvykkyys keskustella muustakin kuin Salkkareista.
M48
Tunnen papin ja tohtorin, he katsovat Salkkareita. Jos jää osa näkemättä, saarna tai vastaanotto häiriintyy. Samoin käy naapureille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suosin vähintään lukion käyneitä muijia. Turhauttaa yrittää keskustella kovin sivistymättömien muijien kanssa, vaikka olisivat hyvännäköisiä.
Miksi akkojen kanssa juteltaisiin? Muijat on olemassa ihan muita syitä varten.
Kokeilepa naista. Voit tehdä sekä että. Se on mahdollista kun et enää iske kirvestäsi kiveen.
Vierailija kirjoitti:
Naisten akateemisuus on lähinnä hömppää. Miehet tietävät että kun julkisesta suojatyöpaikasta tulee kenkää, muita ottajia työmarkkinoilla ei ole. Ykskaks mies onkin vänisevän akan huoltajana.
Yllättävän monen naisen "akateemisuus" tarkoittaa käytännössä kyvyttömyyttä toimia järkiperäisesti. En tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus. Siksi se koulutus ei yksistään merkitse mitään paitsi, jos sitä hehkutetaan naisen toimesta, niin selvä hälytyskellon ääni kuuluu.
Poikkeuksia on toki runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluttuneisuus naisessa on iso turn off. Toisaalta on myös liian matalakin koulutus. Tärkeää on ettei ole ainakaan kovin paljoa itseä koulutetumpi tai hyvätuloisempi.
Miten musta tuntuu siltä, että olet aika iso turn off koulutetulle naiselle?
On vaikea ymmärtää, miten tasapainoinen ihminen voisi koskaan kokea sen uhkaavaksi, jos toisen tulot ovat korkeammat. Oletko pohtinut, mistä moinen voisi johtua? Ajatteletko, ettei epävarmuutesi naisen edessä näkyisi jollain muulla tavalla, vaikka nainen olisi vähemmän koulutettu ja tienaava?
Vedät nyt aika ison yhtäläisyysmerkin koulutukselle ja tuloille akateemisen naisen ollessa kyseessä. Nehän eivät todellakaan mene käsi kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ja itsenäinen nainen on monelle miehelle kauhistus.
Instassahan on just sellainen, joka silmät kiiluen ja suu vaahdossa kertoo olevansa jokin alfabeibe. En muista nikkiä, mutta selvästi vaikuttaa olevan vesikauhu tai BSE diagnoosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kylläkään. Mutta avoimuus, kiinnostuksen kohteet, harrastukset, arvot ja periaatteet vaikuttavat. Voi olla, että koulutuksella on näihin vaikutuksensa, mutta ei todella ole mitään vaatimuksia ’tason’ suhteen.
Naisilla taitaa ulkoisia taso- ja laatuvaatimuksia olla enemmän?
t. Akateeminen M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluttuneisuus naisessa on iso turn off. Toisaalta on myös liian matalakin koulutus. Tärkeää on ettei ole ainakaan kovin paljoa itseä koulutetumpi tai hyvätuloisempi.
Miten musta tuntuu siltä, että olet aika iso turn off koulutetulle naiselle?
On vaikea ymmärtää, miten tasapainoinen ihminen voisi koskaan kokea sen uhkaavaksi, jos toisen tulot ovat korkeammat. Oletko pohtinut, mistä moinen voisi johtua? Ajatteletko, ettei epävarmuutesi naisen edessä näkyisi jollain muulla tavalla, vaikka nainen olisi vähemmän koulutettu ja tienaava?
Vedät nyt aika ison yhtäläisyysmerkin koulutukselle ja tuloille akateemisen naisen ollessa kyseessä. Nehän eivät todellakaan mene käsi kädessä.
Aika harvassa ovat naisvaltaiset ei-akateemiset alat, joissa on hyvä palkka. Jos valitaan 1000 naisen edustava otos ja lasketaan palkkamediaani erikseen akateemisille ja ei-akateemisille, ero on varsin merkittävä akateemisten naisten hyväksi.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä parinkymmenen naisen kokemuksella voisin sanoa että ei enää hoitsua, kaupan kassaa, rekkakuskia, parturikampaajaa. Akateemisuudella ei ole väliä, mutta vähintään AMK-tutkinto olisi hyvä olla ja kyvykkyys keskustella muustakin kuin Salkkareista.
M48
Totta. Mutta ellei molemmat keskustelijat ole asiantuntijoita, mieluummin samalla alalla, sekin ns. keskustelu on suht arvotonta. Sama vaikka salkkareista höpöttelisi mielipiteitään.
t. autisti
Akateemiset miehet ovat yleensä kiinnostuneita vain naisen saavutuksista ja meriiteistä. Mikään muu ei heitä naisessa kiinnosta, ei naisellisuus, ei empaattisuus, ei sydämen sivistys. Välttelen heitä kun ruttoa, onneksi hekään eivät halua olla missään tekemisissä kanssani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluttuneisuus naisessa on iso turn off. Toisaalta on myös liian matalakin koulutus. Tärkeää on ettei ole ainakaan kovin paljoa itseä koulutetumpi tai hyvätuloisempi.
Miten musta tuntuu siltä, että olet aika iso turn off koulutetulle naiselle?
On vaikea ymmärtää, miten tasapainoinen ihminen voisi koskaan kokea sen uhkaavaksi, jos toisen tulot ovat korkeammat. Oletko pohtinut, mistä moinen voisi johtua? Ajatteletko, ettei epävarmuutesi naisen edessä näkyisi jollain muulla tavalla, vaikka nainen olisi vähemmän koulutettu ja tienaava?
Vedät nyt aika ison yhtäläisyysmerkin koulutukselle ja tuloille akateemisen naisen ollessa kyseessä. Nehän eivät todellakaan mene käsi kädessä.
Aika harvassa ovat naisvaltaiset ei-akateemiset alat, joissa on hyvä palkka. Jos valitaan 1000 naisen edustava otos ja lasketaan palkkamediaani erikseen akateemisille ja ei-akateemisille, ero on varsin merkittävä akateemisten naisten hyväksi.
eri
Voihan sen tietysti noinkin ymmärtää, että edellinen "Miten musta.." ajattelikin hyvää palkkaa naiseksi. Ajattelin ilmaisusta uhkaavaksi ja toisen tulot korkeammat, että viitattiin nais-miesparin mieheen, että pienempituloinen mies kokisi uhkaavaksi, jos naisen tulot ovat korkeammat kuin hänen tulonsa. Ja aika monet ei akateemiset kaupallisen puolen naiset ja / tai muuten yritteliäät ei akateemiset tienaavat hyvin verrattuna vakaopeihin, kirjasto- tai muihin virkailijoihin julkisella puolella. t. Vedät...
Lol, tunnen pari lääkäriä, palstalaisten märkä uni siis. Kumpikin on niin juntti kuin olla ja voi. Toisen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu seiska- lehden lukeminen ja tosi tv:n katsominen. Toinen ei ole varmaan lukenut yhtään kaunokirjallisuuden teosta elämänsä aikana. Kävi kerran kotonani ja ihmetteli, miten paljon kirjoja minulla on. Siinäpä teille akateemista sivistyneisyyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maisterimies täällä päivää. Annan aina tämän teeman osalta kunniaa omille maisterivanhemmilleni, jotka eivät ole koskaan pitäneet meteliä akateemisista tutkinnoistaan. Sain elää hyvin normaalin lapsuuden ja katsoa esimerkkiä vanhemmiltani, jotka hoitivat töidensä jälkeen tavallisia kotitöitä ja painottivat meille lapsille, että meidän tulee tähdätä elämässä siihen mikä kiinnostaa. Vanhempani eivät ole koskaan olleet sellaisia ärsyttäviä mukatärkeitä akateemikkoja, vaan hyvin jalat maassa eläviä ihmisiä jotka ovat olleet aina valmiita auttamaan naapureitakin asiassa kuin asiassa. Olen sisarusparvemme ainoa maisteri, mutta menin yliopistoon oikeista syistä: siksi, että opiskelemani ala kiinnosti.
Tämän pohjustuksen myötä tarvitsee tuskin enää kertoakaan, onko koulutustasolla minulle mitään merkitystä parisuhdemarkkinoilla. Elän parisuhteessa naisen kanssa, joka ei ole käynyt lukiota vaan amiksen, eikä ole opiskellut enää sen jälkeen vaan tehnyt töitä. Hän on kyllä erittäin kaunis, mutta ulkonäkö ei ollut se asia miksi halusin hänet. Meillä on vain alusta asti klikannut todella hyvin. En minä ole osannut koskaan etsiä toista akateemikkoa rinnalleni, vaan sinkkuna ollessani minä etsin sellaista ihmistä, jonka kanssa minun on hyvä olla. Koulutustaso on aina ollut minulle pari- ja ystävyyssuhteissa aivan yhdentekevä asia, ja osa parhaista ystävistänikin on amiksia. Totta kai myös akateemikkoja mahtuu ystäväpiiriini, mutta yhteiset keskustelumme eivät ole kovinkaan akateemisia, vaan useimmiten yläastetasoista läpänheittoa. En minä jaksaisi mitenkään olla pitkien työpäivieni jälkeen enää vapaa-ajallani mikään asiallisen akateeminen, vaan viihdyn vapaa-ajalla rennoissa lökäreissä ja haluan ottaa rennosti. Ihmisiä tässä kuitenkin ollaan.
Jostain syystä siinä ei koskaan nähdä ongelmaa, jos akateemisesti koulutettu nainen lähtee parisuhteeseen amismiehen kanssa. Mutta silloin kun asetelma on toisinpäin, niin se on jotenkin omituista, ja vaikuttaa siltä että nimenomaan monien naisten mielestä siinä on kyse siitä, että mies ei ymmärrä omaa arvoaan ja valitsee puolison vain ulkonäön perusteella. Itse taas koen ymmärtäväni oman arvoni juuri siinä, että lähdin parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa tahdoin ja tahdon edelleen jakaa koko elämäni.
Jokainen opiskelkoot juuri sitä mikä kiinnostaa. Jos lukio ei nappaa, ei sinne kannata silloin mennä. Jos taas lukio ja yliopisto kiinnostavat, niin sen kuin vain sitä kohti. Tai jos amis tuntuu riittävältä, niin mitä sitä turhaan rääkkäämään itseään yhtään sen jälkeen. Sellaisiakin ihmisiä olen takavuosina tavannut, jotka ovat saaneet kiinnostavia töitä heti peruskoulun jälkeen ja jättäneet toisen asteen tutkinnot kokonaan tekemättä, mikä on sopinut juuri heille hyvin. Ja omille lapsilleni olen aina toitottanut, ja tulen aina toitottamaan, että lukioon ei ole pakko mennä, vaan tärkeintä on lopulta vain löytää sellainen työ jota jaksaa tyytyväisenä tehdä, koulutustasosta riippumatta.
Mulla on todella laaja kokemus naisista, ja olen treffaillut lyhyempiä ja pidempiä tuttavuuksia n. 10 akateemisen kanssa. Tuskin oli sattumaa että kaikki vuorovaikutus huomattavasti asiakeskeisempää.
Huomionarvoisinta ns keskiluokkaisuudessa ja akateemisuudessa on minun makuun turhan ahdas malli olla ja elää. Eron huomaa parhaiten jos lukee paljon hesaria ja kokee että lähes kaikki jutut on tehty ihan toiselle porukalle kuin mitä itse edustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten on vaikea käsittää miten tärkeä asia naisen ulkonäkö on miehelle. Ja miehen käsitys hyvästä ulkonäöstä ei ole sen hetken muotitrendit (jättihuulet, jättipeppu jne). Sen sijaan naisen ammatti tai koulutus ovat suurimmalle osalle täysin merkityksettömiä asioita.
Miesten on puolestaan vaikea käsittää miten tärkeä asia miehen status (koulutus, ammatti, asema) on naisille.
Jos miehen olisi teoreettisessa tilanteessa valittava kahdesta täsmälleen samannäköisestä naisesta, joista toinen olisi korkeakoulutettu uraohjus/miljonääri ja toinen olisi pienipalkkainen perhepäivähoitaja, niin väitän että useimmat miehet valitsisivat parisuhteeseen jälkimmäisen.
Miten sitten selität sen, että monilla komeillakin miehillä on täysin vaatimaton, jopa ruma nainen?
Miksi hitossa naisen koulutuksella olisi merkitystä? Aivot merkitsee paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Maisterimies täällä päivää. Annan aina tämän teeman osalta kunniaa omille maisterivanhemmilleni, jotka eivät ole koskaan pitäneet meteliä akateemisista tutkinnoistaan. Sain elää hyvin normaalin lapsuuden ja katsoa esimerkkiä vanhemmiltani, jotka hoitivat töidensä jälkeen tavallisia kotitöitä ja painottivat meille lapsille, että meidän tulee tähdätä elämässä siihen mikä kiinnostaa. Vanhempani eivät ole koskaan olleet sellaisia ärsyttäviä mukatärkeitä akateemikkoja, vaan hyvin jalat maassa eläviä ihmisiä jotka ovat olleet aina valmiita auttamaan naapureitakin asiassa kuin asiassa. Olen sisarusparvemme ainoa maisteri, mutta menin yliopistoon oikeista syistä: siksi, että opiskelemani ala kiinnosti.
Tämän pohjustuksen myötä tarvitsee tuskin enää kertoakaan, onko koulutustasolla minulle mitään merkitystä parisuhdemarkkinoilla. Elän parisuhteessa naisen kanssa, joka ei ole käynyt lukiota vaan amiksen, eikä ole opiskellut enää sen jälkeen vaan tehnyt töitä. Hän on kyllä erittäin kaunis, mutta ulkonäkö ei ollut se asia miksi halusin hänet. Meillä on vain alusta asti klikannut todella hyvin. En minä ole osannut koskaan etsiä toista akateemikkoa rinnalleni, vaan sinkkuna ollessani minä etsin sellaista ihmistä, jonka kanssa minun on hyvä olla. Koulutustaso on aina ollut minulle pari- ja ystävyyssuhteissa aivan yhdentekevä asia, ja osa parhaista ystävistänikin on amiksia. Totta kai myös akateemikkoja mahtuu ystäväpiiriini, mutta yhteiset keskustelumme eivät ole kovinkaan akateemisia, vaan useimmiten yläastetasoista läpänheittoa. En minä jaksaisi mitenkään olla pitkien työpäivieni jälkeen enää vapaa-ajallani mikään asiallisen akateeminen, vaan viihdyn vapaa-ajalla rennoissa lökäreissä ja haluan ottaa rennosti. Ihmisiä tässä kuitenkin ollaan.
Jostain syystä siinä ei koskaan nähdä ongelmaa, jos akateemisesti koulutettu nainen lähtee parisuhteeseen amismiehen kanssa. Mutta silloin kun asetelma on toisinpäin, niin se on jotenkin omituista, ja vaikuttaa siltä että nimenomaan monien naisten mielestä siinä on kyse siitä, että mies ei ymmärrä omaa arvoaan ja valitsee puolison vain ulkonäön perusteella. Itse taas koen ymmärtäväni oman arvoni juuri siinä, että lähdin parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa tahdoin ja tahdon edelleen jakaa koko elämäni.
Jokainen opiskelkoot juuri sitä mikä kiinnostaa. Jos lukio ei nappaa, ei sinne kannata silloin mennä. Jos taas lukio ja yliopisto kiinnostavat, niin sen kuin vain sitä kohti. Tai jos amis tuntuu riittävältä, niin mitä sitä turhaan rääkkäämään itseään yhtään sen jälkeen. Sellaisiakin ihmisiä olen takavuosina tavannut, jotka ovat saaneet kiinnostavia töitä heti peruskoulun jälkeen ja jättäneet toisen asteen tutkinnot kokonaan tekemättä, mikä on sopinut juuri heille hyvin. Ja omille lapsilleni olen aina toitottanut, ja tulen aina toitottamaan, että lukioon ei ole pakko mennä, vaan tärkeintä on lopulta vain löytää sellainen työ jota jaksaa tyytyväisenä tehdä, koulutustasosta riippumatta.
fiksu mies.
t. akateeminen nainen, jolla ihana lähärimies
Vierailija kirjoitti:
On se, vaikka palstajonnet muuta haluavat uskotella.
Akat.piireissä haetaan usein kumppani siitä läheltä.
Niin, onko outoa että monet pariutuvat opinnoissa, kun on kaikenlaista tapahtumaa ja menoa, joissa tutustuu, ja muutenkin jotain yhteistä, eli ne opinnot?
Akateeminen nainen vaatii liikaa mieheltä. Akateeminen nainen vaatii samanikäistä miestä tai jopa nuorempaa miestä, Itse haluan naisen, joka ei vaadi mieheltä samanikäisyyttä vaan hyväksyy vanhemman miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluttuneisuus naisessa on iso turn off. Toisaalta on myös liian matalakin koulutus. Tärkeää on ettei ole ainakaan kovin paljoa itseä koulutetumpi tai hyvätuloisempi.
Miten musta tuntuu siltä, että olet aika iso turn off koulutetulle naiselle?
On vaikea ymmärtää, miten tasapainoinen ihminen voisi koskaan kokea sen uhkaavaksi, jos toisen tulot ovat korkeammat. Oletko pohtinut, mistä moinen voisi johtua? Ajatteletko, ettei epävarmuutesi naisen edessä näkyisi jollain muulla tavalla, vaikka nainen olisi vähemmän koulutettu ja tienaava?
Vedät nyt aika ison yhtäläisyysmerkin koulutukselle ja tuloille akateemisen naisen ollessa kyseessä. Nehän eivät todellakaan mene käsi kädessä.
Aika harvassa ovat naisvaltaiset ei-akateemiset alat, joissa on hyvä palkka. Jos valitaan 1000 naisen edustava otos ja lasketaan palkkamediaani erikseen akateemisille ja ei-akateemisille, ero on varsin merkittävä akateemisten naisten hyväksi.
eri
Voihan sen tietysti noinkin ymmärtää, että edellinen "Miten musta.." ajattelikin hyvää palkkaa naiseksi. Ajattelin ilmaisusta uhkaavaksi ja toisen tulot korkeammat, että viitattiin nais-miesparin mieheen, että pienempituloinen mies kokisi uhkaavaksi, jos naisen tulot ovat korkeammat kuin hänen tulonsa. Ja aika monet ei akateemiset kaupallisen puolen naiset ja / tai muuten yritteliäät ei akateemiset tienaavat hyvin verrattuna vakaopeihin, kirjasto- tai muihin virkailijoihin julkisella puolella. t. Vedät...
Kirjastoalan työntekijöitä on yhteensä noin 5000, joista vain pieni osa on akateemisia. Työelämässä olevia DI-naisia on reilusti yli 10 000, vaikka ala onkin varsin miesvaltainen. Naislääkäreitä on lähemmäs 15 000. Toki pienipalkkaisia vaka-opettajia on varsin paljon, mutta vielä enemmän on paremmin tienaavia aineenopettajia, joista myös enemmistö on naisia.
Ei ole itselleni ainakaan mitään väliä. Mutta jos yliopistolla elämänsä viettää niin sieltä porukoista se kumppanikin sitten löytyy.