Kuinka moni työssäkäyvä ajattelee, että hänellä on työpaikka sen takia, että hän on vain niin ylivoimaisen hyvä?
Ja työttömät ovat kouluttamattomia, osaamattomia ja muutenkin huonoja työntekijöitä.
Veikkaanpa, että moni työntekijä ei nykypäivänä pääsisi edes haastatteluun pyrkiessään sinne omaan työtehtäväänsä töihin.
Kommentit (74)
Keskinkertaisista osaajista työssäkäyvät ovat tällä hetkellä töissä lähinnä tuurilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi ravintola, palkkaisitko mieluummin Gordon Ramsayn kaltaisen huippukokin, jolla on vuosikymmenten kokemus, vahva ammattitaito ja konkreettiset näytöt osaamisestaan, vai pitkäaikaistyöttömän kokin, jonka osaamisesta ja ammattitaidosta ei ole vastaavia näyttöjä?
En palkkaisi kumpaakaan. Gordonia siksi, että kulu-/tuottosuhde olisi palkan suhteen pielessä. Pitkäaikaistyötöntä kokkia siksi, ettei välttämättä taitotaso olisi nykypäivän tasolla. Kokiksi palkkaisin paikan tasoon riittävän kompetentin kokin.
Vuodessa unohtaa aivan kaiken tiedon ja taidon kokkaamisesta?
EI välttämättä, mutta jos olet Gordon Ramsayn kaltainen huippuosaaja tuskinpa joudut olemaan sitä vuotta työttömänä.
Itse en palkkaisi, mutta ehkä aina löytyy riskeistä, draamasta ja hyötymismahdollisisuuksista pitäviä ihmisiä ja hänkin saisi töitä.
Vaakakupissa painavat varmasti paljon enemmän Ramsayn positiiviset ominaisuudet kuten vuosikymmenten kokemus, huippuluokan ammattitaito sekä näytöt kyvystä johtaa keittiötä, kehittää toimintaa ja tuottaa tulosta. Hänen persoonansa voi joissakin tilanteissa olla haaste, mutta se ei automaattisesti kumoa näitä vahvuuksia. Monissa tilanteissa suorapuheisuus ja vaativuus ovat pikemminkin etu, kun tavoitteena on pitää ravintolan standardit korkealla. Toki miehellä on omia ravintoloita, joita hän pyörittää, mutta kuvitteellisessa tilanteessa, jossa hän haluaisi hakea uusia haasteita, yhteistyömahdollisuuksia olisi vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan ovat omasta mielestään keskimääräistä älykkäämpiä, parempia kuskeja ja ikäistään nuoremman näköisiä.
En minä. Saatan tehdä virheitä ja olen tehnytkin aika pahoja joskus. Ajan myös ylinopeutta usein, joskus unohtuu vilkku, siinä ne pahimmat. Stop- merkillä kyllä pysähdyn aina. Vanhaan työpaikkaani pääsin haastatteluun mutta eivät ottaneet koska ikä, tunnustivat myöhemmin. Käyn kyllä siellä vuokrakeikoilla että en ihan huono ole. Mielestäni olen varmaan ikäiseni näköinen en sitä voi itse arvioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ihminen, joka on panostanut koulutukseensa, hankkinut hyvät arvosanat, kehittänyt tietoisesti sosiaalisia taitojaan, opetellut verkostoitumaan ja tehnyt pitkäjänteisesti töitä oman osaamisensa eteen, on lähtökohtaisesti paremmassa asemassa työmarkkinoilla kuin ihminen, joka ei ole panostanut näihin asioihin samalla tavalla. Erityisesti silloin kun ihmisellä on konkreettista näyttöä siitä, että hän kuuluu oman alansa parhaisiin erikoisosaajiin niin tottakai tällainen halutaan palkata.
Eli sinä elät juuri sellaisessa harhassa kuin kuvailin.
Ap
Mikä tuossa on nyt sitä harhaa? Jos olet oikeasti alasi parhaimmistoa ja olet tehnyt työssäsi sellaisia tuloksia, että kaikki alan ihmiset tietävät, kuka olet ja mihin pystyt, yritykset pikemminkin kilpailevat sinusta työntekijänä. Sinua voidaan headhuntata suoraan nykyisestä työpaikastasi, eikä sinun tarvitse välttämättä edes itse hakea uusia töitä. Nimesi ja näyttösi puhuvat puolestasi jo ennen kuin olet lähettänyt ensimmäistäkään hakemusta.
Riippuuhan se nyt alasta, täysin. "Kaikki alan ihmiset tietävät", menikö nyt liioittelun puolelle. Jos ajatellaan että olet vaikka huippuope, ei sinua silti kaikki n. 40 000 muuta opea tunne.
Vähän lapsellista verrata kaikkia aloja omaasi.
No jos puhutaan vaikka yliopistoprofessoreista, niin taatusti jos olet opettanut vaikkapa Harvardissa ja tehnyt siellä merkittävää tutkimusta, niin kyllä rekrytoijat osaavat tunnistaa meriittisi. Myös tavallisten opettajien joukosta löytyy tunnettuja ja arvostettuja ammattilaisia. Esimerkiksi erityisen hyviä opetustuloksia saavuttaneet opettajat, palkitut opettajat, opetusalan kehittäjät ja pedagogiikasta julkisuudessa puhuvat opettajat voivat olla laajastikin tunnettuja. Ei sillä niinkään väliä, tunteeko ne kaikki 40 000 sut, vaan sillä, että ne oikeat ihmiset, osaavat tunnistaa osaamisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ajattele pahaa työttömistä, mutta en myöskään itsestäni. Olen oikeasti hyvä työssäni, ja olen alalla, jolla kokemuksesta on vain hyötyä eli ikääntymistä katsotaan hyvällä.
On paljon aloja joilla asiakkaat tykkäävät enemmän vanhemmista työntekijöistä kuin lähes teineistä. Asiakaspalvelu ja hoitoala erityisesti. Yrittäjät eivät vaan tätä ymmärrä. Vanhemmalla ikäpolvella on rahaa mitä tuhlata mutta he haluavat asiallista palvelua ja omakohtaista kokemusta,eivät hihittelevää teiniä joka ei ymmärrä mitään elämästä eikä vanhemman ihmisen tarpeista.
Kyllä vanhakin asiakaspalvelija voi olla tyly ja huono työssään ja vastaavasti nuori voi osata työnsä hyvin.
Joka ikinen on korvattavissa. Hyvä tai jopa loistava työssään voi silti olla, ainakin aika ajoin.
Minä arvioisin, että olen nykyiseen tehtävääni varmastikin pätevin heistä jotka suostuvat tällä palkalla tätä tekemään.
En koe mitenkään olevani parempi kuin työttömät, kanssani yhtä aikaa valmistuneet opiskelutoverin. Olin vain oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Vaikka harjoittelupaikkani eivät suoraan liittyneet koulutusalaani, otin riskin ja se kannatti työllistymisen osalta. Alalleni virtaa määräaikaisiin työsuhteisiin ihmisiä, jotka ovat osaavia ja oppimiskykyisempiä kuin minä. Teen kuitenkin parhaani omilla vahvuuksillani ja se näkyy riittävän työnantajalleni.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti "ylivoimaisia" on varmaan alle prosentti. Loput niin uskovat vain tavallistakin harhaisempia.
"Ylivoimainen" ei välttämättä tarkoita sitä, että ihminen olisi SYNTYNYT sellaiseksi.
Mutta esim softapuolella ihminen, joka on pelannut jonkun ohjelman kanssa 20 vuotta, kaikkien lastentautien ja lisäosien kehittelyn ajan jne, on ihan äärettömän vaikeasti korvattavissa. Ei siksi, että se olisi paras ja älykkäin, vaan koska se tietää ja muistaa. Ja ei, kaikki tieto ei vielä nykyäänkään ole intrassa ja käyttöohjeissa, koska sitä nippelitietoa on niin tuhottomasti. Miten ajetaan joku tilasto, jota tarvitaan viiden vuoden välein ja mitä kukaan ei muistanut silloin kun käyttöohjeita tehtiin? Jne.
Ja ei, en puhu itsestäni, olen ihan eri alalla.
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen on korvattavissa. Hyvä tai jopa loistava työssään voi silti olla, ainakin aika ajoin.
Katselin Areenasta dokumenttia Suomen ensimmäisestä kädensiirrosta, ja väittäisin, että esim. huippukirurgit ovat hyvin vaikeasti korvattavissa. Erittäinkin tuolla elinsiirtopuolella, kun työhön liittyy niin paljon muutakin kuin leikkaussalissa seisomista.
Duunarihommista tulee mieleeni vedenalaishitsaus. Ainakin tunnen erään niitä hommia tekevän. Niitä ihmisiä, joita oikeasti pyydetään töihin kun se piti välivuotta ja opiskeli toista alaa (aikuiskoulutustuki oli silloin vielä). Niitä hommia ei läheskään kaikkien pää kestä, siis 8 h veden alla. Toinen on linkkimastojen huoltajat, suurimmalla osalla ihmisistä ei ole sellaista "korkeuspäätä", että niitä hommia voisi tehdä.
Samoin olen tuntenut ihmisen, joka oli kuntoutustuella vakavan masennuksen takia, itsetuhoinen ja sai jatkuvasti sähköhoitoa. Tunsin sen ehkä kaksi vuotta, sillä oli sinä aikana KOLME uutta työpaikkaa, ja joka kerta siksi, että se pyydettiin töihin. (Kuntoutustuki ei katkennut, koska sen varsinaisen työn tulot oli olleet niin hyvät, että kuntoutustuella ollessakin sai tienata useita tuhansia kuussa.)
Ja korona-aikana yksi tuttu kemisti oli sapattivapaalla ja niin vaan vihellettiin takaisin töihin.
Väittäisin, että ihminen, jota pyydetään kesken sapattivapaan töihin on ainakin siinä kohtaa aika vaikeasti korvattavissa.
Näillä, joiden mielestä kuka tahansa työtön voi mennä kenen tahansa työpaikalle tekemään melkein mitä vaan, koska kenelläkään ei ole mitään erityisosaamista jonka hankkiminen vie vuosia ja taas vuosia, tai edellytetään synnynnäisiä kykyjä joita vain harvalla on, on varmaan äärimmäisen suppea elinpiiri. Jos ei oikeasti tunne ketään huippuyksilöitä.
Todettakoon että itse olen tosiasiassa työkyvytön työnhakija, ja 90% prosenttia tutuistani tekee sellaista työtä, etten niiden töistä selviäisi vaikka olisin tervekin. Ja olen koulutettu keskimääräistä kyvykkäämpi ihminen (testattu moniin työpaikkoihin aikanaan, en muuten tietäisi).
Vierailija kirjoitti:
Minä arvioisin, että olen nykyiseen tehtävääni varmastikin pätevin heistä jotka suostuvat tällä palkalla tätä tekemään.
Minä sain pisimmän työsuhteeni koska tyydyin pienimpään palkkaan. No oli tietysti kokemustakin jonkun verran.
Omalla alallani It-alalla vaatimukset ovat kovia. Vaatii sekä pitkää koulutusta että työkokemusta jotta olisi haluttava työnantajille. Nykyinen systeemi suosii täsmäosaamista juuri määrätyistä työkaluista ja tekniikoista, joten alalle pyrkivän kynnys on korkea.
Omana aikanani tein kovasti töitä oppiakseni asiat, mutta tuuriakin tarvittiin mukana.
Väärään taloon meneminen, josta kenkää juuri pahaan aikaan; ja ura olisi voinut olla kokonaan toisen näköinen kuin se nyt on.
Kateuskortti ei tässä kuitnkaan oikein toimi, sen verran paljon saa töitä tehdä joka tapauksessa teknisellä alalla yli viiden tonnin palkoille, vaikka olisi ollut tuuriakin mukana.
Jos nuori on ihmis- ja myyntiorientoitunut sekä kielipäätäkin löytyy, tuolta suunnalta voi myös aueta uramahdollisuuksia, joissa palkka tulee jossain vaiheesa menemään reilusti yli perus it-duunarin ansiotason tuhansilla euroilla kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi ravintola, palkkaisitko mieluummin Gordon Ramsayn kaltaisen huippukokin, jolla on vuosikymmenten kokemus, vahva ammattitaito ja konkreettiset näytöt osaamisestaan, vai pitkäaikaistyöttömän kokin, jonka osaamisesta ja ammattitaidosta ei ole vastaavia näyttöjä?
Jos ravintola olisi valtionyhtiö, siellä olisi käytössä monimuotoisuusohjelma. Jos hakijoita olisi 200, joista 100 parasta valkoisia kantasuomalaismiehiä, olisi henkilökuntaan palkattava myös heitä huonompia naisia ja somaleita ja ehkäpä muutama liikuntarajoitteinenkin. Näin toimii mm. Posti. Joten riippuen siitä millaista muu henkilökunta jo on, en välttämättä voisi palkata parasta kokkia vaan valitun ideologian mukaisen kokin.
Samaa mieltä. On kymmenien vuosien kokemus monelta alalta ja neuvon nuoria työntekijöitä ja usein heiltä puolestaan saa uusia ideoita, osa hyviä, osa jo kokeiltuja. Olen myös tavannut muutamia jonkun aikaa työttömänä olleita ja heillä on intoa kun ovat saaneet työpaikan. Sanoisin että olen tavallinen ammattitaitoinen työntekijä ja työnantaja tietää sen. Teen työni hyvin kun kerran siitä maksetaan. Työnjohdon pitäisi osata kaikki alaistensa työt mutta nykyään se ei pidä paikkaansa ja se joskus näkyy typerinä päätöksinä. Työpaikka ei ole mikään kilpajuoksu, sanoi kerran eräs johtaja.