Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE: Jo seitsemäs yhdeksästä planetaarisesta rajasta rikki– professori kertoo nyt, onko edessä maapallon romahdus

Vierailija
08.10.2026 |

Syynä pidetään jatkuvan talouskasvun tavoittelua ja ylikulutusta. Pitäisi säätää lakeja ja edellyttää niiden noudattamista, jotta vältytään planetaarisilta keikahduspisteiltä, jotka voivat tuhota nykyisenkaltaiset sivilisaatiot. 

 

YLE: Jo seitsemäs yhdeksästä planetaarisesta rajasta meni rikki – professori kertoo nyt, onko edessä maapallon romahdus

 

Seitsemän yhdeksästä maapallon tilasta kertovasta rajasta on ylitetty. Turvallisiin rajoihin ei päästä nykyjärjestelmässä, sanoo Lassi Linnanen.

 

Planetaariset rajat kuvaavat järjestelmiä, jotka ylläpitävät maapallon elinkelpoisuutta.

 

Rajoja on yhteensä yhdeksän. Niistä seitsemän on tuoreen raportin mukaan ylittynyt.

 

Kestävä raja on ylittynyt ilmaston lämpenemisessä, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimintakyvyssä, maankäytön muutoksissa, makean veden sekä typen ja fosforin kierrossa, ihmisen tuottamissa uusissa aineissa ja kemikaaleissa sekä merten happamoitumisessa.

 

Viimeisimpänä ylittyi merten happamoitumista koskeva planetaarinen raja.

Vain pienhiukkasia ja otsonin osalta ollaan vielä turvallisissa rajoissa.

 

...

Linnanen sanoo, että tavallisten ihmisten valinnoilla on merkitystä, mutta todellinen syy planetaaristen rajojen ylittämisessä on vallitseva talousjärjestelmä, joka perustuu jatkuvaan pääomien kasvattamiseen.

 

– Meidän ongelmamme on halu kerryttää pääomia. Investoinneilta odotetaan aina tuottoa, mikä tarkoittaa materiaalin ja energian käytön lisäämistä, hän sanoo.

 

Linnanen kuvaa ilmiötä riippuvuudeksi. Hän vertaa sitä yksilön päihderiippuvuuteen.

 

– Meillä on talouskasvuriippuvuus eli riippuvuus talousjärjestelmästä, joka perustuu siihen, että me käytämme luonnonvaroja ja ihmisiä hyväksi koko ajan lisää.

 

https://yle.fi/a/74-20249251

Kommentit (144)

Vierailija
141/144 |
08.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos sinun kaltainen ajattelu on yleistä niin ei ole kyllä mitään toivoa. Maailmassa on yli 8 miljardia ihmistä ja jos jokainen ajattelee että oma osuus ympäristön suojelussa on mitätön siksi kulutan paljon välittämättä ympäristöstä niin se vaan on vääränlainen ja itsekeskeinen ajattelumalli. Ihminen oikeuttaa tuollaisella itsellensä sitä että voi rajoituksitta syödä lihaa, ajella bensa-autolla huvin vuoksi ja lennellä jos huvittaa, jne..."

 

Tajuatko, että kuvailet elämäntapaa, johon yhä harvemmalla on Suomessa varaa?  Täällä bensa on niin kallista, että moni todellakin laskee, voiko pitää autoa. Suomessa autottomuus voi kuitenkin merkitä myös työttömyyttä.

Itselläni ei autoa tai ajokorttia ole, ja olen huomannut miten se vaikeuttaa työn saamista. Kysymys ei ole vain työmatkaliikenteestä, vaan siitä että työpäivän aikana pitäisi siirtyä työkohteesta toiseen.

Näissä nykyisissä persujen äänestäjissä on vasemmistoon pettyneitä pienituloisia.

 

Suomalaisen nurmirehulla syötetyn lihan syöminen/ maitotuotteiden kuluttaminen, voi olla järkevämpää kuin kaukana tuotettujen tuontihedelmien (joihin käytetään runsaasti myrkkyjä) ja kasvihuoneissa tuotettujen kasvisten kulutus. Ne rahdataan tänne laivoilla ja lentokoneilla. Noin huoltovarmuuden kannalta liiallinen tuontiruuasta riippuvaisuus ei ole hyvä idea. Entäs jos syttyy sota, tai tulee joku logistiikka ongelma?

Kyllä ymmärrän ettei kaikilla ole varaa kaikkeen, tarkotin nyt vaan sitä asennetta. Jotenkin tuntuu että persut nyt vaan vastustaa kaikkea ympäristön tai eläinten suojelua. Polttoaineen jakeluvelvoitteen alentaminenkin tuntuu olevan joku ideologinen pakkomielle vaikka asiantuntijat sanoo että sen kautta ei saada bensan hintaa alemmas kuin vasta joskus puolen vuoden päästä alkaa vaikutus ja sekin noin kympin kuukaudessa keskiverto autoilijalle kun pitkässä juoksussa taas jakeluvelvoite on hyvä asia paitsi ympäristön kannalta niin siinäkin mielessä että päästään vähemmän riippuvaiseksi fossiilisista ja nuo maailman kriisit ei niin paljoa vaikuttaisi, mutta se tuntuu persuja harmittavan on liian vihreetä vissiin. "Haluan ajaa fossiilisella bensalla ja syödä punaista lihaa koska olen persu", tuollainen piintynyt asenne vaan.

Ei polttoaineen hinnassa ole kyse ideologiasta, vaan elinkustannuksista. Energian hinta ja liikenne kun eivät ole mitään yhteiskunnan muusta toiminnasta erillisiä asioita.

Silloin kun bensa on kallista, myös ruoka on kallista.

Pitääkö selittää miksi..

Ei tarvitse selittää, tuo jakeluvelvoitteen alentaminen aika vähän vaan ongelmaan auttaisi ja pitkällä viiveellä, veroja alentamalla voitaisiin heti alentaa bensan hintoja, kuulemma euron maksaa bensa ilman veroja. Toivon kyllää että hallitus jotain tekisi polttoaineden hinnoille, vähän turhan kallista alkaa olemaan. 

Vierailija
142/144 |
08.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan valmiiksi köyhä äänestäisi vihervasemmistoa, joka vaatii kulutuksen vähentämista ja heikompaa talouskasvua?

 

Tuohan heikentää nimenomaan sen köyhän asemaa.

Luuletko tosissasi että kovinkaan moni köyhä uskoisi asemansa parantuvan kun nykyistä hallitusta äänestäisi? Valtiovarainministeri virnuilee saksien kanssa ja huutelee toreilla että: "Menkää töihin!" on täysin harhoissa kun kuvittelee että suurin osa työttömistä on jotain elämäntapatyöttömiä ja sitten rankaisee niitä parhaansa mukaan. Paremmin auttaisi sellainen politiikka missä niitä työpaikkoja syntyisi, useimmat työttömät mielellään töihin menisi.

En usko.  Tällä hetkellä ei oikein kukaan ole suomalaisen köyhän puolella, nykyinen hallitus leikkaa hyvinvointipalveluista, eikä ole onnistunut luomaan lupaamiaan työpaikkoja. Niin ikään hallitus haluaa heikentää ammattiliittojen asemaa.

 

Tämän vaihtoehdoksi tarjotan punavihreyttä, joka ei kuitenkaan toimi, koska se sisältää ristiriidan. Vihreitä äänestää tyypillisesti hyvätuloiset kaupunkilaiset, joiden ajattelu toimii ideologisella tasolla: pitäisi vähentää kulutusta, syntyvyyttä, autoilua (maassa jossa on huonosti järjestetty julkinen liikenne), matkailua, teollisuutta, kaiken kaikkiaan siis heikentää talouskasvua. Sen heistä osa mainitseekin tavoitteeksi. Sitten kuitenkin ristiriitaisesti Suomella pitäisi olla varaa pistää miljardeja EU:n ilmastorahastoihin ja vastaaviin.

Vasemmiston perinteisiin tavoitteisiin kuului kuitenkin työväestön aseman parantaminen myös taloudellisesti. Heidän äänestäjänsä todella tarvitsisivat sitä talouskasvua ja työpaikkoja, sekä myös parempaa ostovoimaa. Monille ihan perustason eläminen on liian kallista, kuten asuminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/144 |
08.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan valmiiksi köyhä äänestäisi vihervasemmistoa, joka vaatii kulutuksen vähentämista ja heikompaa talouskasvua?

 

Tuohan heikentää nimenomaan sen köyhän asemaa.

Luuletko tosissasi että kovinkaan moni köyhä uskoisi asemansa parantuvan kun nykyistä hallitusta äänestäisi? Valtiovarainministeri virnuilee saksien kanssa ja huutelee toreilla että: "Menkää töihin!" on täysin harhoissa kun kuvittelee että suurin osa työttömistä on jotain elämäntapatyöttömiä ja sitten rankaisee niitä parhaansa mukaan. Paremmin auttaisi sellainen politiikka missä niitä työpaikkoja syntyisi, useimmat työttömät mielellään töihin menisi.

En usko.  Tällä hetkellä ei oikein kukaan ole suomalaisen köyhän puolella, nykyinen hallitus leikkaa hyvinvointipalveluista, eikä ole onnistunut luomaan lupaamiaan työpaikkoja. Niin ikään hallitus haluaa heikentää ammattiliittojen asemaa.

 

Tämän vaihtoehdoksi tarjotan punavihreyttä, joka ei kuitenkaan toimi, koska se sisältää ristiriidan. Vihreitä äänestää tyypillisesti hyvätuloiset kaupunkilaiset, joiden ajattelu toimii ideologisella tasolla: pitäisi vähentää kulutusta, syntyvyyttä, autoilua (maassa jossa on huonosti järjestetty julkinen liikenne), matkailua, teollisuutta, kaiken kaikkiaan siis heikentää talouskasvua. Sen heistä osa mainitseekin tavoitteeksi. Sitten kuitenkin ristiriitaisesti Suomella pitäisi olla varaa pistää miljardeja EU:n ilmastorahastoihin ja vastaaviin.

Vasemmiston perinteisiin tavoitteisiin kuului kuitenkin työväestön aseman parantaminen myös taloudellisesti. Heidän äänestäjänsä todella tarvitsisivat sitä talouskasvua ja työpaikkoja, sekä myös parempaa ostovoimaa. Monille ihan perustason eläminen on liian kallista, kuten asuminen.

Ketjun aiheeseen liittyen niin mainitsemasi vihreitten politiikka joka vähentää kulutusta niin on ongelmallinen koska heikentää talouskasvua, tässä se ongelma on juuri nykyisessä taloussysteemissä joka on tavallaan joku suursyömäripeto jonka kitaan pitää jatkuvasti heittää ruokaa että se pysyy tyytyväisenä. Ympäristöystävällinen elämäntapa ihmisillä ei tosiaan ruoki sitä talouskasvua ja en näkisi silloin että ongelma on siinä että kulutetaan liian vähän vaan talousjärjestelmässä on paha valuvika ja tämä johtaa maapallon tuhoon jos ei suurta muutosta tapahdu jossain välissä. Väestönkasvuakin pidetään ympäristön kannalta ongelmana mutta talouskasvun kannalta on ongelma kun ei tehdä tarpeeksi lapsia. Tässäkin sama ristiriita.

Vierailija
144/144 |
08.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan valmiiksi köyhä äänestäisi vihervasemmistoa, joka vaatii kulutuksen vähentämista ja heikompaa talouskasvua?

 

Tuohan heikentää nimenomaan sen köyhän asemaa.

Luuletko tosissasi että kovinkaan moni köyhä uskoisi asemansa parantuvan kun nykyistä hallitusta äänestäisi? Valtiovarainministeri virnuilee saksien kanssa ja huutelee toreilla että: "Menkää töihin!" on täysin harhoissa kun kuvittelee että suurin osa työttömistä on jotain elämäntapatyöttömiä ja sitten rankaisee niitä parhaansa mukaan. Paremmin auttaisi sellainen politiikka missä niitä työpaikkoja syntyisi, useimmat työttömät mielellään töihin menisi.

En usko.  Tällä hetkellä ei oikein kukaan ole suomalaisen köyhän puolella, nykyinen hallitus leikkaa hyvinvointipalveluista, eikä ole onnistunut luomaan lupaamiaan työpaikkoja. Niin ikään hallitus haluaa heikentää ammattiliittojen asemaa.

 

Tämän vaihtoehdoksi tarjotan punavihreyttä, joka ei kuitenkaan toimi, koska se sisältää ristiriidan. Vihreitä äänestää tyypillisesti hyvätuloiset kaupunkilaiset, joiden ajattelu toimii ideologisella tasolla: pitäisi vähentää kulutusta, syntyvyyttä, autoilua (maassa jossa on huonosti järjestetty julkinen liikenne), matkailua, teollisuutta, kaiken kaikkiaan siis heikentää talouskasvua. Sen heistä osa mainitseekin tavoitteeksi. Sitten kuitenkin ristiriitaisesti Suomella pitäisi olla varaa pistää miljardeja EU:n ilmastorahastoihin ja vastaaviin.

Vasemmiston perinteisiin tavoitteisiin kuului kuitenkin työväestön aseman parantaminen myös taloudellisesti. Heidän äänestäjänsä todella tarvitsisivat sitä talouskasvua ja työpaikkoja, sekä myös parempaa ostovoimaa. Monille ihan perustason eläminen on liian kallista, kuten asuminen.

Ketjun aiheeseen liittyen niin mainitsemasi vihreitten politiikka joka vähentää kulutusta niin on ongelmallinen koska heikentää talouskasvua, tässä se ongelma on juuri nykyisessä taloussysteemissä joka on tavallaan joku suursyömäripeto jonka kitaan pitää jatkuvasti heittää ruokaa että se pysyy tyytyväisenä. Ympäristöystävällinen elämäntapa ihmisillä ei tosiaan ruoki sitä talouskasvua ja en näkisi silloin että ongelma on siinä että kulutetaan liian vähän vaan talousjärjestelmässä on paha valuvika ja tämä johtaa maapallon tuhoon jos ei suurta muutosta tapahdu jossain välissä. Väestönkasvuakin pidetään ympäristön kannalta ongelmana mutta talouskasvun kannalta on ongelma kun ei tehdä tarpeeksi lapsia. Tässäkin sama ristiriita.

Heikko syntyvyys ei liity vain siihen, saadaanko talouskasvua. Jos jossain maassa ei synny enää tulevia sukupolvia, sitä kieltä ja kulttuuria ei sitten enää tulevaisuudessa ole olemassa. Kysymys on siitä, onko Suomi maana ja suomalaisuus ylipäätään tärkeää, vai eikö ole?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä kaksi