Mitä mieltä olette kotikoulusta?

Ensin halutaan kotisynnytys, sitten kotikoulu. Seuraavaksi kotiarmeija?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minä en tiennytkään, että lasten saamisen myötä oppii ruotsia.

Jokainen osaa sen verran ruotsia, että osaa saman opettaa lapsilleen. Eikä ruotsia edes tarvitsisi opettaa peruskoulussa kuin suomenruotsalaisille. Miksi pitäisi? 

Suomen koulussa on niin paljon kaikenlaista opettajia ja päättäjiä varten rakennettua huttua ettei ole tosikaan. 

 

Tällä hetkellä ruotsi kuuluu opetussuunnitelmaan ja kotikoulussa pitää noudattaa sitä. Joten vaikka äidillä (ja ne kotiopet on aina äitejä) olisi joku vakaunus ruotsin opetusta vastaan, tämän pitää silti sekin hoitaa. Ja jos oma osaaminen on tasoa "jag är Anneli" niin miten muka tämä onnistuu? 

Se on sitten ihan oma aiheensa pitäisikö ruotsin opetus poistaa peruskoulusta. 

Jos se Annelille riittää, miksi ei hänen lapsilleen riittäisi? 

Katsos, Anneli ei ole se, joka saa päättää milloin lapsi on oppinut tarpeeksi. Se, että Anneli ei osaa ei saa olla este lapsen oppimiselle. 

Kukas sen päättää? Koulu on lasta varten eikä roisinpäin, eikö? Kukas sitten vastaa tilanteesta kun se lapsi ei koulussa käytyään osaa sitäkään vähää? Vanhempien vika sekin? 

Meillä on tuhansia ysin päättäviä lukutaidottomia nuoria. Semmoinen koululaitos meillä on. Korikoulussa ollessaan lapsi voi saada opetusta vaikka siltä Ruotsissa asuvalta tädiltään, jos haluaa. Todella outo käsitystä käsitys joillain opetuksen tasosta koulussa. Se on säilöntä paikka nykyään kuten päiväkotikin. 

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minä en tiennytkään, että lasten saamisen myötä oppii ruotsia.

Jokainen osaa sen verran ruotsia, että osaa saman opettaa lapsilleen. Eikä ruotsia edes tarvitsisi opettaa peruskoulussa kuin suomenruotsalaisille. Miksi pitäisi? 

Suomen koulussa on niin paljon kaikenlaista opettajia ja päättäjiä varten rakennettua huttua ettei ole tosikaan. 

 

Tällä hetkellä ruotsi kuuluu opetussuunnitelmaan ja kotikoulussa pitää noudattaa sitä. Joten vaikka äidillä (ja ne kotiopet on aina äitejä) olisi joku vakaunus ruotsin opetusta vastaan, tämän pitää silti sekin hoitaa. Ja jos oma osaaminen on tasoa "jag är Anneli" niin miten muka tämä onnistuu? 

Se on sitten ihan oma aiheensa pitäisikö ruotsin opetus poistaa peruskoulusta. 

Jos se Annelille riittää, miksi ei hänen lapsilleen riittäisi? 

Katsos, Anneli ei ole se, joka saa päättää milloin lapsi on oppinut tarpeeksi. Se, että Anneli ei osaa ei saa olla este lapsen oppimiselle. 

Kukas sen päättää? Koulu on lasta varten eikä roisinpäin, eikö? Kukas sitten vastaa tilanteesta kun se lapsi ei koulussa käytyään osaa sitäkään vähää? Vanhempien vika sekin? 

Meillä on tuhansia ysin päättäviä lukutaidottomia nuoria. Semmoinen koululaitos meillä on. Korikoulussa ollessaan lapsi voi saada opetusta vaikka siltä Ruotsissa asuvalta tädiltään, jos haluaa. Todella outo käsitystä käsitys joillain opetuksen tasosta koulussa. Se on säilöntä paikka nykyään kuten päiväkotikin. 

Kotikoulussa ei ole mitään vaatimusta, että lapsella pitää olla Ruotsissa asuva täti. Anneli pystyy parturi-kampaajan pätevyydellä opettamaan itse kaikki aineet. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

No syntyikö tasa-arvoinen ja toimiva yhteiskunta? Ei syntynyt. Syntyi keski-ikäisten ra sis ti nen ja um pi mie linen porukka. Koulun tausta-ajatus on kaunis, mutta käytännössä homma ei ole toimiva. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

Mutta se aika on pois perheen yhteisestä ajasta, joka on liima. Lisäksi lapsen ei pidä ystävystyä vääränlaisten ihmisten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minä en tiennytkään, että lasten saamisen myötä oppii ruotsia.

Jokainen osaa sen verran ruotsia, että osaa saman opettaa lapsilleen. Eikä ruotsia edes tarvitsisi opettaa peruskoulussa kuin suomenruotsalaisille. Miksi pitäisi? 

Suomen koulussa on niin paljon kaikenlaista opettajia ja päättäjiä varten rakennettua huttua ettei ole tosikaan. 

 

Tällä hetkellä ruotsi kuuluu opetussuunnitelmaan ja kotikoulussa pitää noudattaa sitä. Joten vaikka äidillä (ja ne kotiopet on aina äitejä) olisi joku vakaunus ruotsin opetusta vastaan, tämän pitää silti sekin hoitaa. Ja jos oma osaaminen on tasoa "jag är Anneli" niin miten muka tämä onnistuu? 

Se on sitten ihan oma aiheensa pitäisikö ruotsin opetus poistaa peruskoulusta. 

Jos se Annelille riittää, miksi ei hänen lapsilleen riittäisi? 

Katsos, Anneli ei ole se, joka saa päättää milloin lapsi on oppinut tarpeeksi. Se, että Anneli ei osaa ei saa olla este lapsen oppimiselle. 

Kukas sen päättää? Koulu on lasta varten eikä roisinpäin, eikö? Kukas sitten vastaa tilanteesta kun se lapsi ei koulussa käytyään osaa sitäkään vähää? Vanhempien vika sekin? 

Meillä on tuhansia ysin päättäviä lukutaidottomia nuoria. Semmoinen koululaitos meillä on. Korikoulussa ollessaan lapsi voi saada opetusta vaikka siltä Ruotsissa asuvalta tädiltään, jos haluaa. Todella outo käsitystä käsitys joillain opetuksen tasosta koulussa. Se on säilöntä paikka nykyään kuten päiväkotikin. 

Kotikoulussa ei ole mitään vaatimusta, että lapsella pitää olla Ruotsissa asuva täti. Anneli pystyy parturi-kampaajan pätevyydellä opettamaan itse kaikki aineet. 

Miksi ei pystyisi? Mikä on tämä niin mahtavan hieno oppi, jonka lapsi saa vain koulusta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minun mielestäni nimenomaan omien lasten opettamisessa on paljon riskejä. Lapsi voi olla esimerkiksi erityinen, eikä vanhempi tajua sitä, koska hänellä ei ole referenssiä lapsista ja nuorista noin yleensä.

Mun logiikka ei ymmärrä sitä, että kotikoulua pitävät vanhemmat hyvin usein perustelevat asian sillä, että he haluvat lapsensa oppivan kyseenalaistamaan ja ajattelemaan omilla aivoillaan, eikä minkään massan mukana kulkemaan kuten koulussa kävisi!

Ja sitten itse tuputtavat omaa ideologiaansa lapsille niin, etteivät halua päästää heitä edes tutustumaan koulukavereihin ja muihin aikuisiin, eivätkä halua heidän edes kuulevan mistään muusta kuin vanhempien omasta ideologiasta, oli se sitten uskonto tai politiikka.

Juu jep, kuulostaa tosi terveeltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Mitä se opettajan asiantuntemus auttaa, jos reaalimaailmassa merkittävä osa opettajan ajasta menee siihen kun kirjainlapsi tekee uintiliikkeitä lattialla? Akateemisten kotien lapset oppivat yleensä lukemaan ja laskemaan ennen kuin altistuvat ollenkaan koululaitoksella. Kertokaa nyt joku opetuksen asiantuntija, että jos mun lapsi on opiskellut 1-3 luokkien matikat ennen koulun alkua, niin miten te ykkösluokalla eriytätte ylöspäin ja annatte mun lapselle sopivan tasoisia matemaattisia haasteita?

Onko ikinä käynyt mielessäsi, että annat itse lapsellesi niitä sopivia haasteita? Hän saa käydä koulussa ja nauttia normaalia sosiaalista elämää, sinä saat päteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minun mielestäni nimenomaan omien lasten opettamisessa on paljon riskejä. Lapsi voi olla esimerkiksi erityinen, eikä vanhempi tajua sitä, koska hänellä ei ole referenssiä lapsista ja nuorista noin yleensä.

Mitä väliä muilla on? Nimenomaan erityisen lapsen tuntee oma vanhempi toisin kuin se opettaja, jonka tietotaito erityisyydestä on yksi luettu kirja vuodelta peruna. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

Minusta ei. En koe mitään arvoa, että lapseni pakotetaan kontakteihin alempien sosiaaliluokkien kanssa. Oikea syy on se, että luokkaan halutaan tehtaanjohtajan tyttäriä ns. häiriöttömäksi massaksi, jotta yh-siivoojan poikia ei ole liikaa ja joku voi ehkä oppia jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Mitä se opettajan asiantuntemus auttaa, jos reaalimaailmassa merkittävä osa opettajan ajasta menee siihen kun kirjainlapsi tekee uintiliikkeitä lattialla? Akateemisten kotien lapset oppivat yleensä lukemaan ja laskemaan ennen kuin altistuvat ollenkaan koululaitoksella. Kertokaa nyt joku opetuksen asiantuntija, että jos mun lapsi on opiskellut 1-3 luokkien matikat ennen koulun alkua, niin miten te ykkösluokalla eriytätte ylöspäin ja annatte mun lapselle sopivan tasoisia matemaattisia haasteita?

Onko ikinä käynyt mielessäsi, että annat itse lapsellesi niitä sopivia haasteita? Hän saa käydä koulussa ja nauttia normaalia sosiaalista elämää, sinä saat päteä.

Onko luokassa ilman äöyllisiä virikkeitä istuminen muka normaalia sosiaalista elämää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

No syntyikö tasa-arvoinen ja toimiva yhteiskunta? Ei syntynyt. Syntyi keski-ikäisten ra sis ti nen ja um pi mie linen porukka. Koulun tausta-ajatus on kaunis, mutta käytännössä homma ei ole toimiva. 

Höpönpöpön. 

Suomi on erittäin toimiva ja turvallinen yhteiskunta kuten kaikki Pohjoismaat. Poliisiin voi luottaa, verovarat käytetään yhteiseen hyvään, on monenlaista tukea ja palvelua saatavana hädän hetkellä, korruptiota ei ole, vaalit on reilut ja demokraattiset, saat osoittaa mieltäsi kadulla ja vaikka sitten vapaassa internetsissä kirjoitella yhteiskuntaa ja poliitikkoja kritisoivia viestejä. 

Jos ikinä elämässään on jossakin muualla asunut, niin osaa todella arvostaa suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta. Verovaroin kustannettu, koulutettujen opettajien pyörittämä peruskoululaitos on yksi yhteiskunnan kulmakivistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minun mielestäni nimenomaan omien lasten opettamisessa on paljon riskejä. Lapsi voi olla esimerkiksi erityinen, eikä vanhempi tajua sitä, koska hänellä ei ole referenssiä lapsista ja nuorista noin yleensä.

Mitä väliä muilla on? Nimenomaan erityisen lapsen tuntee oma vanhempi toisin kuin se opettaja, jonka tietotaito erityisyydestä on yksi luettu kirja vuodelta peruna. 

Koulussa on erityisopettaja, psykologi ja kuraattori. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

No syntyikö tasa-arvoinen ja toimiva yhteiskunta? Ei syntynyt. Syntyi keski-ikäisten ra sis ti nen ja um pi mie linen porukka. Koulun tausta-ajatus on kaunis, mutta käytännössä homma ei ole toimiva. 

Höpönpöpön. 

Suomi on erittäin toimiva ja turvallinen yhteiskunta kuten kaikki Pohjoismaat. Poliisiin voi luottaa, verovarat käytetään yhteiseen hyvään, on monenlaista tukea ja palvelua saatavana hädän hetkellä, korruptiota ei ole, vaalit on reilut ja demokraattiset, saat osoittaa mieltäsi kadulla ja vaikka sitten vapaassa internetsissä kirjoitella yhteiskuntaa ja poliitikkoja kritisoivia viestejä. 

Jos ikinä elämässään on jossakin muualla asunut, niin osaa todella arvostaa suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta. Verovaroin kustannettu, koulutettujen opettajien pyörittämä peruskoululaitos on yksi yhteiskunnan kulmakivistä.

BS! Voin kertoa näin ulkomailla asuneena, että Suomi on koulutuksen osalta yksi p**seenreikä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi kotikoulua ei järjestetä niin, että kokeet pitäisi kuitenkin käydä tekemässä koululla. Ei suurimmalla osalla vanhemmista ole taitoja opettaa lapsia, mutta noheva lapsi voi toki oppia asiat itsekseenkin johonkin pisteeseen asti. Esim. Koulukiusaamistapauksissa voi olla hyvä, jos ei pakoteta kouluun, mutta kyllä opinnoissa eteneminen vaatisi samat kokeet kuin koulussakin.

Moni ne suorittaakin, suurinosa. 

Kun lapsi otetaan kotikouluun, hän ei ole oikeutettu mihinkään koulun palveluihin. Ainoa palvelu on tutkivan opettajan tapaaminen kerran vuodessa. 

Jos halutaan kokeita, vanhempi laatii ne itse tai ostaa ne jostakin.

Ei pidä paikkaansa. Mihin sä luulet todistusten ja arvosanojen perustuvan? Täällä on ihan ihmeellinen käsitys kotiopetuksesta. Ihan muutamia on sellaisia, jotka eivät edes halua todistusta, mutta lähes kaikki kotikoulussa olijat tekee kokeet ihan normaalisti. Se on nimenomaan niin päin, että lapsella ei ole velvollisuutta niitä tehdä, oikeus kyllä. 

Kotikoululaiselle ei tule todistusta. Hän saa vain vuosittain kerran vuodessa arvioinnin siitä, ovatko hänen suorituksensa hyväksytty ja hän voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Tai kai sitä paperia voi joku kutsua todistukseksikin, mutta se ei sisällä mitään arvosanoja, vain tiedon siitä, voiko edetä seuraavalle vuosiluokalle. Ainoa todistus, missä on arvosanat, on päättötodistus. Ja sen saamiseksi pitää antaa näyttö jokaiseen oppiaineeseen erillisillä kokeilla yms. 

Tutki asiaa netistä tai soita vaikka kuntasi opetusvirastoon, jos et usko.

Kyllä ihan jokaiselle vuodelle saa kokeet tekemällä todistuksen ja arvosanat. Kqnnattaa ihan kuule opetushallituksen sivuilta lukaista niin ei tule disinformaatiota jaettua. 

Tutkinnon voi tehdä kerralla yhdestä oppiaineesta, tietyn vuosiluokan oppimäärästä tai vaikka koko perusopetuksen oppimäärästä kerralla. Monesti laajemmat kokonaisuudet jaetaan palasiksi, jotta kokeita ei tule liikaa kerralla. 

Kokeen toteutustapa voi vaihdella aineen mukaan. Se voi olla perinteinen kirjallinen tentti, mutta siinä voidaan käyttää myös oppimateriaaleja, näyttöjä, esitelmiä tai portfolioita sen mukaan, miten asiasta sovitaan tutkinnon järjestävän koulun kanssa.

 

Tutkinnon ottaa vastaan koulu tai oppilaitos, jolla on virallinen lupa järjestää perusopetusta. Kotiopetuksessa oleville tämä erityinen tutkinto on maksuton.

 

Näin juuri. Meidän tytär suoritti kotiopetuksessa viidennen ja kuudennen luokan kun pikkuveli oli syöpähoidoissa. Ihan joka aineen kokeet tehtiin ja todistus saatiin. 

Kotiopetus ei eroa koulussa tapahtuvasta mitenkään muutoin kun että se tapahtuu kotona vanhemman toimesta. Ja ehkä niin, että se on monipuolisempaa. 

Ja siten, että se on paljon kalliimpaa. Toisen vanhemman tulee olla kotona opettamassa ja kaikki materiaali ostetaan itse.

Miksi pitäisi olla kokonaan kotona opettamassa? Onko opettaja 24/7 töissä opettamassa? Ei ole. Jos vanhempi on 6-8 tuntia töissä, jää siihen opetukselle aikaa kyllä ihan normaalisti eikä lapsen kanssa koulussakaan opettaja istu vieressä koko aikaa, vaan lapsi tekee itsenäisesti asioita. 

Ihailtava suoritus vanhemmalta, jos käy töissä ja käyttää kaiken vapaa-aikansa sitten kotikouluopettamiseen. Minusta ei olisi. Ei olisi kyllä muutenkaan, vaikka en kävisi töissäkään. Entä jos lapsella on oppimisvaikeuksia. On ihan eri asia lapsen harjoitella jonkun erityisopettajan kanssa koulussa asioita loputtomiin, kuin vanhempana saada lapsi harjoittelemaan viikosta toiseen asiaa, jota hän ei osaa eikä halua. 

Miten niin kaiken vapaa-aikansa? Ja oppimisvaikeuksien kohdalla lapsi ei koulussa sen erityisopettajankaan kanssa opi yhtään mitään sen enempää kuin luokanopenkaan kanssa. Kuulostaa siltä, että et ihan hetkeen (10-15 vuoteen) ole peruskouluja nähnyt. 

No jos työ vie kahdeksan tuntia päivässä + matkat ja muut kotihommat, niin aika nopeasti päivästä on käytetty 10-11 tuntia. Jos nukkuakin pitää, niin yhdistettyä vapaa-aikaa ja kotikouluopetusta jää päivään noin 4-5 tuntia. Minusta se nyt kuulostaa rankalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minun mielestäni nimenomaan omien lasten opettamisessa on paljon riskejä. Lapsi voi olla esimerkiksi erityinen, eikä vanhempi tajua sitä, koska hänellä ei ole referenssiä lapsista ja nuorista noin yleensä.

Mitä väliä muilla on? Nimenomaan erityisen lapsen tuntee oma vanhempi toisin kuin se opettaja, jonka tietotaito erityisyydestä on yksi luettu kirja vuodelta peruna. 

Koulussa on erityisopettaja, psykologi ja kuraattori. 

Mitä sitten? Niin on muuallakin. Koulupsykologi teettää lukitestit, kuraattori istuttaa kiva-koulu selvittelyjä ja eritysiopettaja vetää pienemmälle ryhmälle tunnin per vko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että suomalaisen peruskoulun hienous on siinä, että samassa luokassa istuvat yh-siivoojan poika ja tehtaanjohtajan tytär, ja he saavat koulusta samat eväät mukaansa. Nyt aikuisena kun omia kouluvuosiani muistelen, niin tosi tärkeitä ihmissuhteita olivat juuri ne kaverisuhteet, ja se, että kavereiden kotona saattoi ollakin ihan erilaista kuin meillä. Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Meilläkin yritetään nostaa keskusteluun jotain koulushoppailua ja hyviä / huonoja kouluja, mutta todellisuudessahan tuollainen koskee mitättömän pientä määrää ihmisiä ja vain pk-seudulla. Valtaosa suomalaisista peruskoululaisista menee omaan lähikouluunsa. Onneksi. 

Mutta se aika on pois perheen yhteisestä ajasta, joka on liima. Lisäksi lapsen ei pidä ystävystyä vääränlaisten ihmisten kanssa. 

Kuljetko lapsesi rinnalla aina, peruskouluiän, toisen asteen koulutuksen, vapaa-ajan ja aikuisuudenkin. Ihan koko elämänsä ajan voi ystävystyä sinulle "vääränlaisten" ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun yläasteella lasta opettaa yli kymmenen eri alojen ammattilaista, joilla kaikilla on  korkeakoulututkinto  omassa oppiaineessaan.  Lisäksi koulussa toimii sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.  Miten kukaan vanhempi voi kuvitella olevansa kaikkien näiden alojen erikoistuntija?  Ymmärrän jos lapsi on sairas.

Eri alojen ammattilaista 😂 Älä jaksa. Aineenopettajalla on 60 opintopistettä opettamassaan aineessa. Se ei tee kenestäkään asiantuntijaa. 

Se on 60 opintopistettä enemmän kuin Annelilla ja silti Anneli on ilmeisesti pätevämpi opettamaan kaikkia aineita, oli kyseessä sitten ruotsi, matematiikka tai liikunta. 

Omille lapsille varmasti kyllä. 

Minun mielestäni nimenomaan omien lasten opettamisessa on paljon riskejä. Lapsi voi olla esimerkiksi erityinen, eikä vanhempi tajua sitä, koska hänellä ei ole referenssiä lapsista ja nuorista noin yleensä.

Mitä väliä muilla on? Nimenomaan erityisen lapsen tuntee oma vanhempi toisin kuin se opettaja, jonka tietotaito erityisyydestä on yksi luettu kirja vuodelta peruna. 

Koulussa on erityisopettaja, psykologi ja kuraattori. 

Mitä sitten? Niin on muuallakin. Koulupsykologi teettää lukitestit, kuraattori istuttaa kiva-koulu selvittelyjä ja eritysiopettaja vetää pienemmälle ryhmälle tunnin per vko. 

Missä muualla kuin koulussa?