Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Tuohan oli vastaus viestiin, jossa selvästi tarkoitettiin uudisrakennusta

"uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e".

Kyllä silloin 280t on Helsingissä halpa, kun ne maksavat tuon pienemmilläkin paikkakunnilla.

-eri

Okei, mutta onneksi niitä löytyy vielä tuotakin halvemmalla esim. Kuninkaantammesta noin 230 000 eurolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Se on semmoinen keskihintainen oletan, koska uudistaloissa kolmioista halvimmat ovat siinä 211 000 euron pinnassa ja siitä ylöspäin. 

Mutta en tarkoittanut viestissäni tätä, ymmärsit väärin. Tarkoitin, että asunnot ovat kalliita ostajille heidän elämäntilanteessaan. Se, että rakennuttajat tarjoavat mahdollisuutta maksaa pääomavastikkeena osa hinnasta, todistaa tästä. Muutenhan ostajat maksaisivat koko summan ostaessaan asunnon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Niin, kerrostaloasunnoissa on yleensä liesituuletin, joten eipä niitä hajuja tai käryjä siitä avokeittiöstä leviä muualle. 

Uusissa kerrostaloasunnoissa voi olla noin. Vanhoissa taloissa voi laittaa vain sellaisen, jota ei voi laittaa hormiin, eli oikeasti se on yhtä tyhjän kanssa.

Ilmeisesti tästä syystä vanhoissa taloissa asuvat eivät ymmärrä sitä, että siitä avokeittiöstä uudistalossa ei todellakaan käryt leviä, jos osaa painaa sitä liesituulettimen nappia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Missä päin Helsinkiä muka? Vantaalla kyllä Rautkallion alueelta kyllä voi löytyä putkiremppaamattomasta 70-luvun talosta, tuskin Helsingin puolelta kumminkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Eiköhän se malli näihin betonielementtikerrostaloihin tullut naapurista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Missä päin Helsinkiä muka? Vantaalla kyllä Rautkallion alueelta kyllä voi löytyä putkiremppaamattomasta 70-luvun talosta, tuskin Helsingin puolelta kumminkaan.

Onko noin vaikea katsoa Etuovesta tai Oikotieltä? 

Vierailija kirjoitti:

Ise asun onnellisesti 1960-luvun linjasaneeratussa kerrostalossa. Ja kaikki pelaa hyvin tässä omistusasunnossa. 

Hyviä talojahan nuo periaatteessa ovat olleet. Kaikki 1960- ja 70- luvun kerrostalot, joissa olen elämäni aikana asunut, ovat edelleen pystyssä ja rempattuja. Myös ne opiskelija-asunnot, joissa olen asunut. Kyllä se jotain kertoo. 

 

Kyllä niissä alkaa ongelmia olemaan.

Esim Espoossa on 70-luvun taloja joissa vanhat ontelorakenteet on romahtaneet ja lattiat vinot. Eivät kestä oikaisua eikä niitä pystytä millään korjaamaan. Max 10v ja talot pitää purkaa

Jos joissakin on ongelmia ja ne puretaan se ei muuta tosiaa, että suurin osa tuon aikana rakennetuista taloista seisoo yhä (ainakin täällä Helsingissä) ja ovat saaneet lainaakin peruskorjauksiin ja niin poispäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Neliömetrien, kyllä, mutta muutaman ylimääräisen seinän rakentaminen keittiön ympärille (niille, jotka sellaista haluavat) ei pitäisi nostaa hintaa ihan mielettömästi. 

Sille seinälle ei ole paikkaa, koska neliöt on puristettu minimiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Kukaan ei estä rakentamasta käsin omaa taloa. Ei taida vaan moni haluta, osata tai ehtiä. Kertoo kyllä sinustakin aika paljon (eikä mitään hyvää), jos rupeat vertailemaan kerrostaloja ja niiden pohjaratkaisuja ok-taloihin. Lapsellista. 

Eikä tuo edellinen edes väittänyt rintamamiestaloja sieluttomiksi, vaan sanoi, että ne oli oman aikansa liukuhihnatuotteita ja hyvin samanlaisia toisiinsa nähden. 

Oman talon rakentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ennen kaikkea raakaa työtä, paljon aikaa ja sitkeyttä sekä asioista selvää ottamista ennen tekemistä.

Niin? Kerroitko jotain uutta, mitä ihmiset eivät jo tiedä? Monikaan ei rakenna taloja enää kuten sotien jälkeen, koska tosiaan ei ole tarvetta moiseen aikasyöppöön. Ei niitä ennenkään aina rakennettu siksi, että olisi välttämättä haluttu itse tehdä. 

Eipä vuosikymmeniin ole voinut enää itse täysin rakentaa taloa. Kyllä vaaditaan, että ammattilaiset tekevät osan suunnittelusta toteutukseen. Eihän sitä muuten saa rakennuslupaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Se on semmoinen keskihintainen oletan, koska uudistaloissa kolmioista halvimmat ovat siinä 211 000 euron pinnassa ja siitä ylöspäin. 

Mutta en tarkoittanut viestissäni tätä, ymmärsit väärin. Tarkoitin, että asunnot ovat kalliita ostajille heidän elämäntilanteessaan. Se, että rakennuttajat tarjoavat mahdollisuutta maksaa pääomavastikkeena osa hinnasta, todistaa tästä. Muutenhan ostajat maksaisivat koko summan ostaessaan asunnon. 

Oikotietä katsottuna halvimmat uudet kolmiot Helsingissä ovat n. 210 000. Kyseessä on alle 60 neliöön puristetut tilaihmeet valinnaisella vuokratontilla eli joko maksat joka kuukausi pari sataa euroa tonttivuokraa tai maksat tonttiosuudesta 40-55 tuhatta euroa lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä olet asuntoja katsellut kun muka parisänky ei mahtuisi päämakuuhuoneeseen? 

 

Minä ainakin olen nähnyt useita kaksioita tai kolmioita joissa ns "päämakuuhuone" on 2,1 x 4m eli 2 ovea joiden väliin mahtuu sänky (160cm). Sängyn ympäri ei pääse kun on seinästä seinään. Toisella seinustalla kaapit ja toisella ikkuna. Ei tilaa yöpöydille eikä esim lipastolle

No mahtuu sinne se parisänky silloin. Ei vain mahdu hyvin. 

Itse olen nähnyt vain yhden asunnon, jossa oli sänky päädyistään seinästä seinään. Siihen oli tehty olohuoneesta kaksi ovea makuuhuoneeseen, että pääsi kai sitten pedatessa juoksemaan sängyn puolelta toiselle pedatessa olohuoneen kautta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keittiön pitää olla erillään muista huoneistosta nämä nykyajan huoneistot ovat epäkäytännöllisiä liukuovet eristää huoneistot mutta ei eristä ääntä ei sovi perheasunnoksi eikä muutenkaan ole hyvä ratkaisu  asumiseen. 

Uusissa ja uudehkoissa kerrostaloissa valmiina olevat väliovetkaan eivät ole juuri muuta kuin näköesteitä. Me vaihdatettiin muuttaessamme uuteen kerrostalokolmioon kaikkiin ovellisiin huoneisiin oikeasti ääntä eristävät ovet. Niitten läpi äänet eivät joko kuulu lainkaan tai kuuluu vain vaimeaa muminaa. Ollaan oltu tyytyväisiä.

Meillä ei ole kuin yksi ovi, enkä tiedä mihin toista ovea tarvittaisiin, ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä eikä siellä oikein kukaan koskaan kulje paitsi kaksi naapuria samasta kerroksesta, koska talossa on hissi. Emmekä me itse melua niin että se kuuluisi käytävälle asti.

"ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä"

 

Ihmiset tuntuvat tyhmentyneen ihan täysin. Mitään muuta eivät tajua kuin sen, mitä omassa pienessä elämässä on ja tapahtuu. 

No selitä meille "tyhmille" mikä ongelma on siinä yhdessä ovessa, kun me sellaisessa asunnossa asuvat emme sitä ymmärrä. 

Just tuo teidän tyhmä asenne on ongelma, jossa kuvittelette, että koska teillä on asiat jollain tavalla, muilla ei voisi tai saisi olla jollain muulla tavalla. Et sinä voi oman kokemuksesi kautta tulle kertomaan yleispäteviä ohjeita. Ketään ei kiinnosta, jos sinusta välioveton koti on jees. Samalla tavalla sinua ei pitäisi kiinnostaa, jos joku toinen ihminen välioven haluaa. 

Älä sitten tule haukkumaan ketään tyhmäksi, ellet osa edes itse selittää "yleispätevästi" mikä ongelma siinä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Tässä puhuttiin nimenomaan uudisasunnoista, ei vanhoista rempattavista asunnoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Kukaan ei estä rakentamasta käsin omaa taloa. Ei taida vaan moni haluta, osata tai ehtiä. Kertoo kyllä sinustakin aika paljon (eikä mitään hyvää), jos rupeat vertailemaan kerrostaloja ja niiden pohjaratkaisuja ok-taloihin. Lapsellista. 

Eikä tuo edellinen edes väittänyt rintamamiestaloja sieluttomiksi, vaan sanoi, että ne oli oman aikansa liukuhihnatuotteita ja hyvin samanlaisia toisiinsa nähden. 

Oman talon rakentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ennen kaikkea raakaa työtä, paljon aikaa ja sitkeyttä sekä asioista selvää ottamista ennen tekemistä.

Niin? Kerroitko jotain uutta, mitä ihmiset eivät jo tiedä? Monikaan ei rakenna taloja enää kuten sotien jälkeen, koska tosiaan ei ole tarvetta moiseen aikasyöppöön. Ei niitä ennenkään aina rakennettu siksi, että olisi välttämättä haluttu itse tehdä. 

Eipä vuosikymmeniin ole voinut enää itse täysin rakentaa taloa. Kyllä vaaditaan, että ammattilaiset tekevät osan suunnittelusta toteutukseen. Eihän sitä muuten saa rakennuslupaa.

No sano se tuolle, jonka mielestä itserakentaminen ei ole rakettitiedettä, äläkä minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keittiön pitää olla erillään muista huoneistosta nämä nykyajan huoneistot ovat epäkäytännöllisiä liukuovet eristää huoneistot mutta ei eristä ääntä ei sovi perheasunnoksi eikä muutenkaan ole hyvä ratkaisu  asumiseen. 

Uusissa ja uudehkoissa kerrostaloissa valmiina olevat väliovetkaan eivät ole juuri muuta kuin näköesteitä. Me vaihdatettiin muuttaessamme uuteen kerrostalokolmioon kaikkiin ovellisiin huoneisiin oikeasti ääntä eristävät ovet. Niitten läpi äänet eivät joko kuulu lainkaan tai kuuluu vain vaimeaa muminaa. Ollaan oltu tyytyväisiä.

Meillä ei ole kuin yksi ovi, enkä tiedä mihin toista ovea tarvittaisiin, ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä eikä siellä oikein kukaan koskaan kulje paitsi kaksi naapuria samasta kerroksesta, koska talossa on hissi. Emmekä me itse melua niin että se kuuluisi käytävälle asti.

"ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä"

 

Ihmiset tuntuvat tyhmentyneen ihan täysin. Mitään muuta eivät tajua kuin sen, mitä omassa pienessä elämässä on ja tapahtuu. 

No selitä meille "tyhmille" mikä ongelma on siinä yhdessä ovessa, kun me sellaisessa asunnossa asuvat emme sitä ymmärrä. 

Just tuo teidän tyhmä asenne on ongelma, jossa kuvittelette, että koska teillä on asiat jollain tavalla, muilla ei voisi tai saisi olla jollain muulla tavalla. Et sinä voi oman kokemuksesi kautta tulle kertomaan yleispäteviä ohjeita. Ketään ei kiinnosta, jos sinusta välioveton koti on jees. Samalla tavalla sinua ei pitäisi kiinnostaa, jos joku toinen ihminen välioven haluaa. 

Älä sitten tule haukkumaan ketään tyhmäksi, ellet osa edes itse selittää "yleispätevästi" mikä ongelma siinä on.

Siihen on jo vastattu. Lue ne kommentit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Neliömetrien, kyllä, mutta muutaman ylimääräisen seinän rakentaminen keittiön ympärille (niille, jotka sellaista haluavat) ei pitäisi nostaa hintaa ihan mielettömästi. 

Sille seinälle ei ole paikkaa, koska neliöt on puristettu minimiin

Minulla on ollut alle 50 m2 asunto, jossa oli kaksi huonetta ja pieni keittiö. On siis turha tulla väittämään, että esim. edellä mainittuun 62,5 neliöön ei mahtuisi keittiötä, koska siinä on neliöt puristettu tiukempaan kuin 10 neliötä pienemmässä asunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Aloituksessa puhuttiin kodikkuudesta. Ne on helppo tapetoida, maalata ja sisustaa kodikkaaksi ja persoonalliseksi, sinne mahtuu kirjahyllyt, pianot, taulut seinille jne ja se keittiökin on ihan keittiö eikä seinä olohuoneessa.

Aivan niin, mutta samoin voi myös uudisasunnon sisustaa kodikkaaksi. 

Mutta sinnepä ei sitten mahdukaan juuri mitään, koska ei ole seiniä eikä varastotiloja. Pelkkää valtavaa ikkunapintaa vain. 

Päinvastoin. Monet uudiskohteet on rakennettu pitkiin ja syviin taloihin, joissa ikkunaa saattaa olla vain yhdellä seinällä. Ovat sellaisia tunneleita vain. Jopa kolmiossa saattaa olla ikkunat vain yhteen ilmansuuntaan. 

Varmaan suuri osa uudisasunnoista on rakennettu noin. Etenkin yksiö voi olla hirveän kapea ja pitkä, sitä vähemmän valoisaa osa asunnossa on enemmän ja onhan kapea tuubi vaikea kalustaakin kivasti. Varsinkin jos toinen seinäkin on vino, eli asunto kapenee toiseen päähän, kuten yhden tuttuni uudisasunnossa.

Minulla on myös uudisasunto, mutta asunnon malli on parempi. Olohuone+ruokailutila on ikään kuin leveästi ikkunaseinää pitkin eikä pitkä ja kapea tila pois ikkunasta päin. Ja minulla ikkuna on todella leveä ja lähtee matalalta, eli päivänvaloa kyllä piisaa koko asuntoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Yleensä se on niin, että ostaja ottaa pankista lainaa tähän myyntihintaan, jos ei itsellä ole säästöjä, ja loppuosa asunnon hinnasta maksetaan kuukausittain rahoitusvastikkeena. 

Ai niin päin. Siinä menee asumiseen pitkä penni kuukausituloista, kun maksaa takaisin lainaa ja vielä pääomavastiketta + hoitovastiketta (plus kiinteistöveroa, yms.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Eiköhän se malli näihin betonielementtikerrostaloihin tullut naapurista. 

Oletko katsellut muiden maiden rakennuksia? Olet vain kuullut sanottavan ja toistat tyhmyyksiä.

Saatko tyytydystä tuollaisista mollauksista vaikka et tunne asioita.

Huvittavaa kun jotkut vertaavat  asioita Venäjään ja paljastavat tyhmyytensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Neliömetrien, kyllä, mutta muutaman ylimääräisen seinän rakentaminen keittiön ympärille (niille, jotka sellaista haluavat) ei pitäisi nostaa hintaa ihan mielettömästi. 

Eihän kyse ole vain pelkistä seinistä, vaan erilliseen keittiön tulee ne sähkö- ja LVI-työt kalliimmiksi. Lisäksi erillinen keittiö vaatii se oman huonetilansa ja kulkuväylän, joten se vaatii enemmän neliöitä asuntoon kuin sen pelkän erillisen huonetilan.