Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun 1980 krs talossa. On oma sauna joka asunnossa. 2 ovea käytävään jossa liiketunnistus valot,pihassa on valot yöllä. Ei tarvitse säästää kun talous hyvin hoidettiin aina. Talossa on pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kylmä kellari, varsasto, pyöräkellari, ja uudemmissa ei ole kuin kuivaushuone,varastot. Piha puistomainen ja hoidettu istutuksia, rauhallista asua.

Talossa on jo ollut vuosia koodilukot, ulko ovi aukeaa painikkesta ulos mennessä. Putki remontti uudet kalusteet ja uudet ikkunat vaihdettu alle 10v. Vastike yksi alimpia.

Mitä puuttuu jota on uudemmissa.?

1980 luvun talosta Unohtui että talossa on hissi. Eikä ole inva mitoitusta.

Inva asunnot oli ja on hulluutta ja lusäsi kustannuksia. Huononnus se oli, Ketkä sitä ajoi? Kannatti? Yksiöiden ja pienien kaksioiden rakentaminen on kiellettävä. 

Täällä on jo selitetty, että kyse ei ole mistään "inva-asunnoista" kuten vanhakantaisesti luulet. Kyse on esteettömästä asunnosta ja ne ovat esteettömiä kaikille, myös sinulle. 

Erittäin hyvä uudistus ja tulee maksamaan itsensä takaisin tulevina vuosikymmeninä, kun väestö entisestään ikääntyy. 

Yksiöiden ja kaksioiden rakentaminen kiellettävä? Taidat nyt vaan trollailla, eihän noin älytöntä ideaa kukaan muuten heittäisi keskusteluun.

Ihan samaa tarkoitetaan. Mitä saivartelet.

Ihan naurettavia syitä esitetty asiasta. Kerrostalot eivät ole hoitokoteja. 

Miten te nuoremmat olette niin pilantuneita kyvyttömiä huomaaamaan oikeita epäkohtia. Uskotte perustelut että yksi ovi olisi paloturvallinen KUN EI OLE VAAN PÄINVASTOIN. 

Laittakaa itse vaikka WC keittiöön ja makkara viereen. Moderni on yhtä kuin ruma ja kelvoton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Eiköhän se malli näihin betonielementtikerrostaloihin tullut naapurista. 

Niin, naapurista kyllä eli muista Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Neliömetrien, kyllä, mutta muutaman ylimääräisen seinän rakentaminen keittiön ympärille (niille, jotka sellaista haluavat) ei pitäisi nostaa hintaa ihan mielettömästi. 

Eihän kyse ole vain pelkistä seinistä, vaan erilliseen keittiön tulee ne sähkö- ja LVI-työt kalliimmiksi. Lisäksi erillinen keittiö vaatii se oman huonetilansa ja kulkuväylän, joten se vaatii enemmän neliöitä asuntoon kuin sen pelkän erillisen huonetilan. 

Ei se aina ole noin. Joskus keittiö on tehty syvennykseen, joka kuitenkin on avoin kaikkialle. Ei niihin seinän rakentaminen paljon vaatisi. 

Tässä yksi esimerkki, jonka jopa voisin hyväksyä ilman seinääkin. Ainakin se on parempi kuin koko pitkän seinän kattava keittiö-kaapistokokonaisuus. 

https://www.etuovi.com/kohde/w74662/kuvat?haku=M2592922317

Sinä et ole kauheasti katsellut asuntoja, jos väität, että kaikissa tapauksissa kyse olisi jostain massiivisesta muutostyöstä, jotta keittiö saataisiin kokonaan piiloon. 

Tässä toinen:

https://www.etuovi.com/kohde/2274871/kuvat?haku=M2592922317

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Missä päin Helsinkiä muka? Vantaalla kyllä Rautkallion alueelta kyllä voi löytyä putkiremppaamattomasta 70-luvun talosta, tuskin Helsingin puolelta kumminkaan.

Onko noin vaikea katsoa Etuovesta tai Oikotieltä? 

Katsoin Oikotieltä enkä löytänyt kuin 1 kpl välttävän kuntoisia kolmioita Helsingistä, ja hinta oli siinäkin 165 000 euroa.

Eri-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Kukaan ei estä rakentamasta käsin omaa taloa. Ei taida vaan moni haluta, osata tai ehtiä. Kertoo kyllä sinustakin aika paljon (eikä mitään hyvää), jos rupeat vertailemaan kerrostaloja ja niiden pohjaratkaisuja ok-taloihin. Lapsellista. 

Eikä tuo edellinen edes väittänyt rintamamiestaloja sieluttomiksi, vaan sanoi, että ne oli oman aikansa liukuhihnatuotteita ja hyvin samanlaisia toisiinsa nähden. 

Oman talon rakentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ennen kaikkea raakaa työtä, paljon aikaa ja sitkeyttä sekä asioista selvää ottamista ennen tekemistä.

Niin? Kerroitko jotain uutta, mitä ihmiset eivät jo tiedä? Monikaan ei rakenna taloja enää kuten sotien jälkeen, koska tosiaan ei ole tarvetta moiseen aikasyöppöön. Ei niitä ennenkään aina rakennettu siksi, että olisi välttämättä haluttu itse tehdä. 

Eipä vuosikymmeniin ole voinut enää itse täysin rakentaa taloa. Kyllä vaaditaan, että ammattilaiset tekevät osan suunnittelusta toteutukseen. Eihän sitä muuten saa rakennuslupaa.

No sano se tuolle, jonka mielestä itserakentaminen ei ole rakettitiedettä, äläkä minulle. 

En minä sitä sinulle henkilökohtaisesti sanonut, vaan siihen samasta asiasta keskustelevien ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Missä päin Helsinkiä muka? Vantaalla kyllä Rautkallion alueelta kyllä voi löytyä putkiremppaamattomasta 70-luvun talosta, tuskin Helsingin puolelta kumminkaan.

Onko noin vaikea katsoa Etuovesta tai Oikotieltä? 

Katsoin Oikotieltä enkä löytänyt kuin 1 kpl välttävän kuntoisia kolmioita Helsingistä, ja hinta oli siinäkin 165 000 euroa.

Eri-

Sitten et osaa hakea. Sori siitä. Itse löysin kymmeniä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun 1980 krs talossa. On oma sauna joka asunnossa. 2 ovea käytävään jossa liiketunnistus valot,pihassa on valot yöllä. Ei tarvitse säästää kun talous hyvin hoidettiin aina. Talossa on pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kylmä kellari, varsasto, pyöräkellari, ja uudemmissa ei ole kuin kuivaushuone,varastot. Piha puistomainen ja hoidettu istutuksia, rauhallista asua.

Talossa on jo ollut vuosia koodilukot, ulko ovi aukeaa painikkesta ulos mennessä. Putki remontti uudet kalusteet ja uudet ikkunat vaihdettu alle 10v. Vastike yksi alimpia.

Mitä puuttuu jota on uudemmissa.?

Ihan hyvältä kuulostaa, mutta eiväthän nuo ole olleet asunnoissa alusta asti vaan lisätty myöhemmin. Ovat siis osa sitä samaa tekniikkaa mitä uudistaloissa on valmistuessaan.

1980 luvun talot ovat parempia maaseudullakin pikkukaupungeissakin. Ei täällä ole tehtaan mieleen tuovia lähiö bunkkereita isojen kaupunkien tyyliin. 

Asunnon pohjat ovat parempia ei hukka neliöitä ja omituisuuksia kuten nykyään. 1950 ja 60 ja 80 luvuilla rakennettiin parempia taloja jotka kestää.  Uusissa krs, rt näkyy olevan vikoja. Talon ylläpito laiminlyödään koska liian isoja lainoja maksavat ei ät välitä korjata ajoissa. 

Luuletteko  nykyasunnon ostajat että ne teidän kopperot kestää ikuisesti eikä tarvitse korjata? Kph pinnat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska niiden rakentamisesta saa suuremman  voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä. 

Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi. 

Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä. 

Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
 

Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria. 

Sama täällä. Tosin asunto ei ole omaa vaan asumisoikeusasunto. Mutta ihan laadukas ja elämää helpottaa kun on autolle paikka talon alla ja hissillä pääsee suoraan kotiin. Maksan vähän enemmän kun talo uusi mutta mukavuudesta en enää tingi.

N 55v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Eiköhän se malli näihin betonielementtikerrostaloihin tullut naapurista. 

Oletko katsellut muiden maiden rakennuksia? Olet vain kuullut sanottavan ja toistat tyhmyyksiä.

Saatko tyytydystä tuollaisista mollauksista vaikka et tunne asioita.

Huvittavaa kun jotkut vertaavat  asioita Venäjään ja paljastavat tyhmyytensä.

Tässä saattaa hämätä ihmisiä se fakta, että suomalaiset rakennusfirmat Haka ja YIT 1970-80-luvuilla rakensivat näitä suomalaistyyppisiä kerrostaloja Neuvostoliittoon. Nämä suomalaistalot olivat parempilaatuisia ja niistä tulikin NL:ssa haluttuja, eräänlaisia statussymboleja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Neliömetrien, kyllä, mutta muutaman ylimääräisen seinän rakentaminen keittiön ympärille (niille, jotka sellaista haluavat) ei pitäisi nostaa hintaa ihan mielettömästi. 

Eihän kyse ole vain pelkistä seinistä, vaan erilliseen keittiön tulee ne sähkö- ja LVI-työt kalliimmiksi. Lisäksi erillinen keittiö vaatii se oman huonetilansa ja kulkuväylän, joten se vaatii enemmän neliöitä asuntoon kuin sen pelkän erillisen huonetilan. 

Ei se aina ole noin. Joskus keittiö on tehty syvennykseen, joka kuitenkin on avoin kaikkialle. Ei niihin seinän rakentaminen paljon vaatisi. 

 

Tässä yksi esimerkki, jonka jopa voisin hyväksyä ilman seinääkin. Ainakin se on parempi kuin koko pitkän seinän kattava keittiö-kaapistokokonaisuus. 

https://www.etuovi.com/kohde/w74662/kuvat?haku=M2592922317

 

Sinä et ole kauheasti katsellut asuntoja, jos väität, että kaikissa tapauksissa kyse olisi jostain massiivisesta muutostyöstä, jotta keittiö saataisiin kokonaan piiloon. 

 

Tässä toinen:

https://www.etuovi.com/kohde/2274871/kuvat?haku=M2592922317

Minä vastasin viestiin, jossa puhuttiin keittiön rakentamisesta ja seinistä. 

Sinä taas puhut avokeittiöistä, jotka on erotettu olohuonetilasta pienellä väliseinällä. Kaksi eri asiaa kyseessä: keittiö, jossa seinät, erillinen huone siis. Huoneen 3-4 kokonaista seinää ovat nekin eri asia kuin pieni väliseinä. Eihän tuohon sun ratkaisuun tarvita kokonaisia seiniä, vaan pelkkä pieni gyproc-väliseinä käy. Lisäksi eihän tuohon avokeittiöön tarvitse erikseen vetää sähköjä ja putkia kuten erilliseen keittiöön. Ihan erihintainen ratkaisu ja eri asiasta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun 1980 krs talossa. On oma sauna joka asunnossa. 2 ovea käytävään jossa liiketunnistus valot,pihassa on valot yöllä. Ei tarvitse säästää kun talous hyvin hoidettiin aina. Talossa on pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kylmä kellari, varsasto, pyöräkellari, ja uudemmissa ei ole kuin kuivaushuone,varastot. Piha puistomainen ja hoidettu istutuksia, rauhallista asua.

Talossa on jo ollut vuosia koodilukot, ulko ovi aukeaa painikkesta ulos mennessä. Putki remontti uudet kalusteet ja uudet ikkunat vaihdettu alle 10v. Vastike yksi alimpia.

Mitä puuttuu jota on uudemmissa.?

Ihan hyvältä kuulostaa, mutta eiväthän nuo ole olleet asunnoissa alusta asti vaan lisätty myöhemmin. Ovat siis osa sitä samaa tekniikkaa mitä uudistaloissa on valmistuessaan.

1980 luvun talot ovat parempia maaseudullakin pikkukaupungeissakin. Ei täällä ole tehtaan mieleen tuovia lähiö bunkkereita isojen kaupunkien tyyliin. 

Asunnon pohjat ovat parempia ei hukka neliöitä ja omituisuuksia kuten nykyään. 1950 ja 60 ja 80 luvuilla rakennettiin parempia taloja jotka kestää.  Uusissa krs, rt näkyy olevan vikoja. Talon ylläpito laiminlyödään koska liian isoja lainoja maksavat ei ät välitä korjata ajoissa. 

Luuletteko  nykyasunnon ostajat että ne teidän kopperot kestää ikuisesti eikä tarvitse korjata? Kph pinnat..

Eivät nämä ole mitään "kopperoita" vaan asuntoja. Höpsöä tuollainen ennakkoluuloinen puhe. Voisinhan minäkin kutsua maaseudun omakotitaloja navetoiksi. 

Ja jos talo on uudistalo, eipä sitä tarvitse peruskorjata ihan heti, oman taloni peruskorjausvuosi ei ole ennen kuin vuonna 2060-70 -luvulla ja silloin minusta on jo aika jättänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Eiköhän se malli näihin betonielementtikerrostaloihin tullut naapurista. 

Oletko katsellut muiden maiden rakennuksia? Olet vain kuullut sanottavan ja toistat tyhmyyksiä.

Saatko tyytydystä tuollaisista mollauksista vaikka et tunne asioita.

Huvittavaa kun jotkut vertaavat  asioita Venäjään ja paljastavat tyhmyytensä.

Tässä saattaa hämätä ihmisiä se fakta, että suomalaiset rakennusfirmat Haka ja YIT 1970-80-luvuilla rakensivat näitä suomalaistyyppisiä kerrostaloja Neuvostoliittoon. Nämä suomalaistalot olivat parempilaatuisia ja niistä tulikin NL:ssa haluttuja, eräänlaisia statussymboleja.

Tätä olin itsekin tulossa sanomaan, eli täältä on tuo rakennusmalli viety Neukkulaan eikä toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Missä päin Helsinkiä muka? Vantaalla kyllä Rautkallion alueelta kyllä voi löytyä putkiremppaamattomasta 70-luvun talosta, tuskin Helsingin puolelta kumminkaan.

Onko noin vaikea katsoa Etuovesta tai Oikotieltä? 

Katsoin Oikotieltä enkä löytänyt kuin 1 kpl välttävän kuntoisia kolmioita Helsingistä, ja hinta oli siinäkin 165 000 euroa.

Eri-

Sitten et osaa hakea. Sori siitä. Itse löysin kymmeniä. 

Unohdit siis katsoa niiden asuntojen kunnon sekä tulevan putkiremontin tarpeen ym kaikki muutkin olennaiset asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Kukaan ei estä rakentamasta käsin omaa taloa. Ei taida vaan moni haluta, osata tai ehtiä. Kertoo kyllä sinustakin aika paljon (eikä mitään hyvää), jos rupeat vertailemaan kerrostaloja ja niiden pohjaratkaisuja ok-taloihin. Lapsellista. 

Eikä tuo edellinen edes väittänyt rintamamiestaloja sieluttomiksi, vaan sanoi, että ne oli oman aikansa liukuhihnatuotteita ja hyvin samanlaisia toisiinsa nähden. 

Oman talon rakentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ennen kaikkea raakaa työtä, paljon aikaa ja sitkeyttä sekä asioista selvää ottamista ennen tekemistä.

Niin? Kerroitko jotain uutta, mitä ihmiset eivät jo tiedä? Monikaan ei rakenna taloja enää kuten sotien jälkeen, koska tosiaan ei ole tarvetta moiseen aikasyöppöön. Ei niitä ennenkään aina rakennettu siksi, että olisi välttämättä haluttu itse tehdä. 

Eipä vuosikymmeniin ole voinut enää itse täysin rakentaa taloa. Kyllä vaaditaan, että ammattilaiset tekevät osan suunnittelusta toteutukseen. Eihän sitä muuten saa rakennuslupaa.

Tuo on ihan höpöpuhetta. Itse voi edelleen tehdä hyvin paljon ja harva ennenkään on tehnyt itse ihan kaikkea. Itse tekemällä säästää helposti 50 000 - 100 000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Eiköhän se malli näihin betonielementtikerrostaloihin tullut naapurista. 

Oletko katsellut muiden maiden rakennuksia? Olet vain kuullut sanottavan ja toistat tyhmyyksiä.

Saatko tyytydystä tuollaisista mollauksista vaikka et tunne asioita.

Huvittavaa kun jotkut vertaavat  asioita Venäjään ja paljastavat tyhmyytensä.

Tässä saattaa hämätä ihmisiä se fakta, että suomalaiset rakennusfirmat Haka ja YIT 1970-80-luvuilla rakensivat näitä suomalaistyyppisiä kerrostaloja Neuvostoliittoon. Nämä suomalaistalot olivat parempilaatuisia ja niistä tulikin NL:ssa haluttuja, eräänlaisia statussymboleja.

Venäjällä restauroidaan koko ajan vanhimpia koristeieellisia kaupunkitaloja mutta neuvosto ajan huonoimmat kunnoltaan ja tyyliltään puretaan ja rakennetaan  uusia joihin entiset puretun talon asunnon omistaja asukkaat pääsee asumaan omistajina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Yleensä se on niin, että ostaja ottaa pankista lainaa tähän myyntihintaan, jos ei itsellä ole säästöjä, ja loppuosa asunnon hinnasta maksetaan kuukausittain rahoitusvastikkeena. 

Ai niin päin. Siinä menee asumiseen pitkä penni kuukausituloista, kun maksaa takaisin lainaa ja vielä pääomavastiketta + hoitovastiketta (plus kiinteistöveroa, yms.).

Niin se on, että myyntihinnan verran pitää olla itsellä rahaa (omaa rahaa tai pankkilaina) ja yhtiölaina maksetaan rahoitusvastikkeena kuukausittain. Näin me hankittiin asunto, ja myyntihinta maksettiin omilla säästöillä. Yhtiölainaakin voi maksaa ylimääräistä, mutta ei vapaasti. Yhtiölainan voi myös maksaa kokonaan pois. 

Suomalaiset apinoi sisustus värinsä läntisen Euroopan globalisti sionisteilta : rumia tyyli mauton, epäviihtyisä mustaa ja harmaata ja valkomusta ruutua. 

Nuoret ovat nykyään tyhmempiä kuin me vanhemmat ikäluokat on todettu.

Se näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Kukaan ei estä rakentamasta käsin omaa taloa. Ei taida vaan moni haluta, osata tai ehtiä. Kertoo kyllä sinustakin aika paljon (eikä mitään hyvää), jos rupeat vertailemaan kerrostaloja ja niiden pohjaratkaisuja ok-taloihin. Lapsellista. 

Eikä tuo edellinen edes väittänyt rintamamiestaloja sieluttomiksi, vaan sanoi, että ne oli oman aikansa liukuhihnatuotteita ja hyvin samanlaisia toisiinsa nähden. 

Oman talon rakentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ennen kaikkea raakaa työtä, paljon aikaa ja sitkeyttä sekä asioista selvää ottamista ennen tekemistä.

Niin? Kerroitko jotain uutta, mitä ihmiset eivät jo tiedä? Monikaan ei rakenna taloja enää kuten sotien jälkeen, koska tosiaan ei ole tarvetta moiseen aikasyöppöön. Ei niitä ennenkään aina rakennettu siksi, että olisi välttämättä haluttu itse tehdä. 

Eipä vuosikymmeniin ole voinut enää itse täysin rakentaa taloa. Kyllä vaaditaan, että ammattilaiset tekevät osan suunnittelusta toteutukseen. Eihän sitä muuten saa rakennuslupaa.

Tuo on ihan höpöpuhetta. Itse voi edelleen tehdä hyvin paljon ja harva ennenkään on tehnyt itse ihan kaikkea. Itse tekemällä säästää helposti 50 000 - 100 000.

Itse voi rakentaa sitä taloa, mutta ainakin kaava-alueella on melkoiset säännökset miten pitää toimia, kun talon haluaa rakentaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Missä päin Helsinkiä muka? Vantaalla kyllä Rautkallion alueelta kyllä voi löytyä putkiremppaamattomasta 70-luvun talosta, tuskin Helsingin puolelta kumminkaan.

Onko noin vaikea katsoa Etuovesta tai Oikotieltä? 

Katsoin Oikotieltä enkä löytänyt kuin 1 kpl välttävän kuntoisia kolmioita Helsingistä, ja hinta oli siinäkin 165 000 euroa.

Eri-

Sitten et osaa hakea. Sori siitä. Itse löysin kymmeniä. 

Unohdit siis katsoa niiden asuntojen kunnon sekä tulevan putkiremontin tarpeen ym kaikki muutkin olennaiset asiat.

Itse et lukenut minun aiempaa kommenttia. Laitetaan uusintana:

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.

Olen ostanut tuollaisen kämpän, joten tiedän tasan tarkkaan kuinka kalliiksi (tai siis halvaksi) se tuli. Kyseessä hiljainen lähiö. Ei tietenkään kelpaa sinulle, tai kellekään muullekaan, joka haluaa valehdella, ettei Helsingistä saa mitään alle 280 000 euron. En tiedä, miksi te teette sen, kai jostain vihasta, mutta korjaan joka kerran, kun valehtelette. 

Minä olen kyllä ihan kaunis. Kampaan hiukset ja meikkaankin hiukan ennenkuin menen pihalle. 

Tänäänkin oli vaatteet silmälaseja myöten sävy sävyyn! 🤔😉