Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?

Mistä ihmeestä olet asuntoja katsellut kun muka parisänky ei mahtuisi päämakuuhuoneeseen? 

Minä ainakin olen nähnyt useita kaksioita tai kolmioita joissa ns "päämakuuhuone" on 2,1 x 4m eli 2 ovea joiden väliin mahtuu sänky (160cm). Sängyn ympäri ei pääse kun on seinästä seinään. Toisella seinustalla kaapit ja toisella ikkuna. Ei tilaa yöpöydille eikä esim lipastolle

Vierailija kirjoitti:

Tehdään mahdollisimman halvalla mahdollisimman halpaa, maksimaalisella voitolla! Näin saa enemmän voittoa! Asumisviihtyvyydestä viis!

Hassua. Juurihan täällä moni sanoi viihtyvänsä hyvin uudisasunnossa ja joku jopa piti sitä lähes syntisenä, kun elämä on "liian helppoa". Sinä taas jatkat jotain päässäsi kiertävää mantraa, että uusissa asunnoissa ei voi missään nimessä viihtyä. On meitä moneksi.

Ne täysin valkoiset asunnot on ihan kauheita. En tiedä pystyisinkö asua sellaisessa. Ihankuin ois jossain sairaalassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keittiön pitää olla erillään muista huoneistosta nämä nykyajan huoneistot ovat epäkäytännöllisiä liukuovet eristää huoneistot mutta ei eristä ääntä ei sovi perheasunnoksi eikä muutenkaan ole hyvä ratkaisu  asumiseen. 

Uusissa ja uudehkoissa kerrostaloissa valmiina olevat väliovetkaan eivät ole juuri muuta kuin näköesteitä. Me vaihdatettiin muuttaessamme uuteen kerrostalokolmioon kaikkiin ovellisiin huoneisiin oikeasti ääntä eristävät ovet. Niitten läpi äänet eivät joko kuulu lainkaan tai kuuluu vain vaimeaa muminaa. Ollaan oltu tyytyväisiä.

Meillä ei ole kuin yksi ovi, enkä tiedä mihin toista ovea tarvittaisiin, ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä eikä siellä oikein kukaan koskaan kulje paitsi kaksi naapuria samasta kerroksesta, koska talossa on hissi. Emmekä me itse melua niin että se kuuluisi käytävälle asti.

"ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä"

 

Ihmiset tuntuvat tyhmentyneen ihan täysin. Mitään muuta eivät tajua kuin sen, mitä omassa pienessä elämässä on ja tapahtuu. 

No selitä meille "tyhmille" mikä ongelma on siinä yhdessä ovessa, kun me sellaisessa asunnossa asuvat emme sitä ymmärrä. 

Just tuo teidän tyhmä asenne on ongelma, jossa kuvittelette, että koska teillä on asiat jollain tavalla, muilla ei voisi tai saisi olla jollain muulla tavalla. Et sinä voi oman kokemuksesi kautta tulle kertomaan yleispäteviä ohjeita. Ketään ei kiinnosta, jos sinusta välioveton koti on jees. Samalla tavalla sinua ei pitäisi kiinnostaa, jos joku toinen ihminen välioven haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ne täysin valkoiset asunnot on ihan kauheita. En tiedä pystyisinkö asua sellaisessa. Ihankuin ois jossain sairaalassa

Ihan kauheeta ettet pysty lisäämään asuntoosi väriä. Siis IHAN KAUHEETA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun 1980 krs talossa. On oma sauna joka asunnossa. 2 ovea käytävään jossa liiketunnistus valot,pihassa on valot yöllä. Ei tarvitse säästää kun talous hyvin hoidettiin aina. Talossa on pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kylmä kellari, varsasto, pyöräkellari, ja uudemmissa ei ole kuin kuivaushuone,varastot. Piha puistomainen ja hoidettu istutuksia, rauhallista asua.

Talossa on jo ollut vuosia koodilukot, ulko ovi aukeaa painikkesta ulos mennessä. Putki remontti uudet kalusteet ja uudet ikkunat vaihdettu alle 10v. Vastike yksi alimpia.

Mitä puuttuu jota on uudemmissa.?

1980 luvun talosta Unohtui että talossa on hissi. Eikä ole inva mitoitusta.

Inva asunnot oli ja on hulluutta ja lusäsi kustannuksia. Huononnus se oli, Ketkä sitä ajoi? Kannatti? Yksiöiden ja pienien kaksioiden rakentaminen on kiellettävä. 

Täällä on jo selitetty, että kyse ei ole mistään "inva-asunnoista" kuten vanhakantaisesti luulet. Kyse on esteettömästä asunnosta ja ne ovat esteettömiä kaikille, myös sinulle. 

Erittäin hyvä uudistus ja tulee maksamaan itsensä takaisin tulevina vuosikymmeninä, kun väestö entisestään ikääntyy. 

Yksiöiden ja kaksioiden rakentaminen kiellettävä? Taidat nyt vaan trollailla, eihän noin älytöntä ideaa kukaan muuten heittäisi keskusteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska niiden rakentamisesta saa suuremman  voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä. 

Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi. 

Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä. 

Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
 

Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria. 

Mutta jos tekniikka ei pelaakaan? tänä kesänäkin oli vanhuksia ja pyörätuolilla liikkuvia vammaisia jotka olivat kuukausikaupalla oman kodin vankina kun hissi ei toiminut.

Jos hissiä ei ole ollenkaan, niin olet joka päivä samassa tilanteessa. Vanhemmat ihmiset joutuvat muuttumaan pois asunnoista, joissa ovat asuneet kymmeniä vuosia, kun hissiä ei ole. 

Se on ollut oma valinta asua sellaisessa talossa. Jos on muuttanut taloon jossa on hissi on oletuksena tietysti ollut että se toimii etkä jää neljän seinän sisälle paahteeseen koko kesäksi.

Voi kun ahdasmielistä. Joku voi asua vuosikymmeniä asunnossa, jossa ei ole hissiä, eikä se ole ongelma. Sitten tapahtuu yksi kaatuminen ja se on sitten siinä. Elämä on sellaista. 

Eikä näitä tapauksia, joissa hissin korjaaminen kestää kuukausia, tapahdu paljon. Harvinaisia ovat, joten niistä jauhaminen kuin ne olisivat arkea joka puolella Suomea, on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vaan se, miksi elämän helpottamisesta ja tehostamisesta on tullut itseisarvo. Ei elämä ole sitä parempaa, mitä vaivattomampaa kaikki on."

 

Yhtä hyvin voisi kysyä, miksi vaikea elämän pitäisi olla itseisarvo. Minä ainakin haluan mahdollisimman helpon elämän. Ei pitäisi olla sinulta pois. Voit elää niin vaikeasti kuin haluat. 

Aika kapea katsantokanta. Mutta markkinat luo jatkuvia tarpeita, jotka sinunkaltaiset teknokraatit ottavat annettuina. Fiksu kyseenalaistaa ja miettii myös, mitä tai ketä esim. jatkuva innovointi ja teknologinen kehitys palvelee.

Hauska. Olen kyllä tosi kaukana teknokraatista, mutta varmasti sinun elämääsi helpottaa (hui! helpottaa?!) on heitellä hatusta kaikenlaisia väitteitä kanssakommentoijista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Siinä taas yksi tallaaja, jolle 'Helsinki' tarkoittaa vain kalliita asuinalueita. 

Kolmioita saa alle 100 000 eurolla. Vaikka niihin tulisi putkiremppakulut päälle (esim. 1000 eur/m2), niin loppuhinta olisi 80 neliön asunnossa alle 200 000 euroa.  

Tuohan oli vastaus viestiin, jossa selvästi tarkoitettiin uudisrakennusta

"uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e".

Kyllä silloin 280t on Helsingissä halpa, kun ne maksavat tuon pienemmilläkin paikkakunnilla.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Integroiduissa kodinkoneissa on se hyvä puoli, että niitä voi vaihdella jonkun koneen rikkoutuessa visuaalisen ilmeen kärsimättä - mallistot useimmilla valmistajilla tuppaavat vaihtumaan aika eri tahtia. Hyvä (tai huono) puoli on myös se, että koneiden merkki/laatu ei näy suoraan ulospäin. 

Mutta siinä myös riskinsä, ettei täsmälleen samanlaista peitelevyä enää löydykään. On myös kalliimpi huoltaa. 

https://www.is.fi/asuminen/art-2000011637319.html

Just muutama viikko sitten puhuin tuttujen kanssa, joiden piti uusia integroitava mikroaaltouuni. Sen hinta oli tähtitieteellinen. He päättivät sitten vain laittaa siihen aukkoon tavallisen mikron ilman mitään satojen eurojen sivupaneeleita. 

En kyllä haluaisi mistään hinnasta erillistä keittiötä pienen asuntoon (rivitalokaksio) missä nyt asun. Isossa kartanossa tai omakotitalossa erillinen keittiö/ruokasali on eri juttu. Avokeittiössä tietty sotkut näkyy mutta idea onkin, että keittiö siivotaan päivittäin.  Vai haluaako joku erilliset huoneet siksi, ettei tarvi korjata jälkiään. Outo ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Aloituksessa puhuttiin kodikkuudesta. Ne on helppo tapetoida, maalata ja sisustaa kodikkaaksi ja persoonalliseksi, sinne mahtuu kirjahyllyt, pianot, taulut seinille jne ja se keittiökin on ihan keittiö eikä seinä olohuoneessa.

Aivan niin, mutta samoin voi myös uudisasunnon sisustaa kodikkaaksi. 

Mutta sinnepä ei sitten mahdukaan juuri mitään, koska ei ole seiniä eikä varastotiloja. Pelkkää valtavaa ikkunapintaa vain. 

Päinvastoin. Monet uudiskohteet on rakennettu pitkiin ja syviin taloihin, joissa ikkunaa saattaa olla vain yhdellä seinällä. Ovat sellaisia tunneleita vain. Jopa kolmiossa saattaa olla ikkunat vain yhteen ilmansuuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Yleensä se on niin, että ostaja ottaa pankista lainaa tähän myyntihintaan, jos ei itsellä ole säästöjä, ja loppuosa asunnon hinnasta maksetaan kuukausittain rahoitusvastikkeena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot

Kyllä, elementtirakentamisen myötä moni asia meni huonommaksi. Mutta vielä 2010-luvun alkupuolelle pohjaratkaisut olivat aivan hyviä. Nämä kenkälaatikkoyksiöt, ulko-ovelta alkavat keittiöt ja ikkunattomat makuuhuoneet ovat tulleet vasta viimeisen 10 vuoden aikana.

Niitä tehdään, koska ne kelpaavat ihmisille. Jos olisin ostamassa asuntoa uudesta talosta, niin en takuulla kelpuuttaisi tuollaisia. Ja antaisin varmasti palautetta. Suurin osa ihmisistä tyytyy siihen, mitä on saatavilla ja on hiljaa. Vaikka en yleensä ole turhan tiukan sääntelyn kannalla, niin asuntorakentamiseen tarvitaan normeja, koska rakennetut asunnot ovat meillä kymmeniä vuosia. Asunnoilla pitää olla minimikoko (esim. 35 m2), kaksioilla pitää olla minimikoko (esim. 45-50 m2), samoin kolmioilla (70 m2) ja neliöillä (90 m2). Makuuhuoneella pitää olla minimikoko ja säilytystilaa ja keittiön kaappeja pitää olla riittävästi asunnon kokoon nähden.

Jos tuollaisille asunnoille olisi kysyntää niin niitä rakennettaisiin pää märkänä ympäriinsä.

Ihmisillä ei vaan ole varaa maksaa 90m2 kolmiosta sellaista summaa, jolla rakennusliikekin vielä pärjää.

T. Rakennusinsinööri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Aloituksessa puhuttiin kodikkuudesta. Ne on helppo tapetoida, maalata ja sisustaa kodikkaaksi ja persoonalliseksi, sinne mahtuu kirjahyllyt, pianot, taulut seinille jne ja se keittiökin on ihan keittiö eikä seinä olohuoneessa.

Aivan niin, mutta samoin voi myös uudisasunnon sisustaa kodikkaaksi. 

Mutta sinnepä ei sitten mahdukaan juuri mitään, koska ei ole seiniä eikä varastotiloja. Pelkkää valtavaa ikkunapintaa vain. 

Miksi asuntoon "ei mahtuisi mitään"? En ymmärrä. Enemmän ahtautta oli niissä vanhoissa kerrostaloasunnoissa, joissa oli pitkät käytävät ja monta pientä huonetta ovineen. Nyt kun asunnoissa on avoin pohjaratkaisu, ne ovat väljemmän ja tilavamman tuntuisia. Tietenkään ei pidä hankkia neliöiltään liian pientä asuntoa. 

Uusissa kerrostaloissa on myös säilytystilaa, voi olla vaatehuoneet ja vähintään kohtuullisesti kaappitilaa. Se ero kuitenkin on, että jossain 70-luvun asunnossa kaapit olivat syvempiä ja leveämpiä, uusissa kaapit ovat vähemmän syviä, joten ei niihin mahdu valtavasti kamaa -- mikä ei ole ihan huono asia, liiasta tavarasta on hyvä päästä eroon.

Uudistaloissa on myös isot häkkivarastot, usein lämmitetyt, joten sinne voi viedä monenlaista tavaraa varastoon. Ennen vanhaan kun oli kylmät ja kosteat kellarikaapit, eikä turvakameraa, niin eihän sinne mitään helposti kosteudesta pilaantuvaa tai arvokkaampaa voinut viedä. Nyt voi hyvin viedä pukupusseissa talvivaatteet kesäksi varastoon tai päinvastoin tai harrastusvälineet, joita ei käytä jatkuvasti.

Nykyään voi myös vuokrata erillisen varaston, jos on niin paljon tavaraa, jota haluaa säilöä. 

Pidän itse mielummin asuntoni elämiseen tarkoitettuna, enkä minään roinan säilytysvarastona. Muutaman vuoden välein yritän käydä läpi omaisuutta, ja kierrättää tai heittää pois turhat. Ainakin täällä pk-seudulla se on helppoa, koska sekä Kierrätyskeskuksen ja Sortin rekat kiertävät asuinalueella ja niihin voi viedä sitä ylimääräistä ja/tai hankalasti hävitettävää tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Neliömetrien, kyllä, mutta muutaman ylimääräisen seinän rakentaminen keittiön ympärille (niille, jotka sellaista haluavat) ei pitäisi nostaa hintaa ihan mielettömästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Niin, kerrostaloasunnoissa on yleensä liesituuletin, joten eipä niitä hajuja tai käryjä siitä avokeittiöstä leviä muualle. 

Uusissa kerrostaloasunnoissa voi olla noin. Vanhoissa taloissa voi laittaa vain sellaisen, jota ei voi laittaa hormiin, eli oikeasti se on yhtä tyhjän kanssa.

Meillä on uusi kerrostaloasunto, ja liesituuletin on todella tehokas.

Vierailija kirjoitti:

Itse en edes tarvitse keittiötä, ruuanlaitto kyllästyttää, pienkeittiö tai funktionaalinen keittokomero riittää. Mutta miksi haluaisin että se on olohuoneen jatke tai sen yksi seinämä??? En ymmäträ.

No sehän riippuu täysin siitä, missä sulla on se pöytä jossa ruokailet. Yleensä se on ruokasalissa, keittiössä tai olohuoneessa. Siksi niitä keittokomeroita ei yleensä sijoiteta vessan tai makuuhuoneen yhteyteen.

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kuka vaan saa perustaa rakennusliikkeen, joka tekee persoonallisia 70-luvun koteja peltikylppäreillä. Olisihan se aika kehno rakennusliike jos tavoite olisi minimoida tuotto.

T. Rakennusinsinööri