Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keittiön pitää olla erillään muista huoneistosta nämä nykyajan huoneistot ovat epäkäytännöllisiä liukuovet eristää huoneistot mutta ei eristä ääntä ei sovi perheasunnoksi eikä muutenkaan ole hyvä ratkaisu  asumiseen. 

Uusissa ja uudehkoissa kerrostaloissa valmiina olevat väliovetkaan eivät ole juuri muuta kuin näköesteitä. Me vaihdatettiin muuttaessamme uuteen kerrostalokolmioon kaikkiin ovellisiin huoneisiin oikeasti ääntä eristävät ovet. Niitten läpi äänet eivät joko kuulu lainkaan tai kuuluu vain vaimeaa muminaa. Ollaan oltu tyytyväisiä.

Meillä ei ole kuin yksi ovi, enkä tiedä mihin toista ovea tarvittaisiin, ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä eikä siellä oikein kukaan koskaan kulje paitsi kaksi naapuria samasta kerroksesta, koska talossa on hissi. Emmekä me itse melua niin että se kuuluisi käytävälle asti.

"ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä"

 

Ihmiset tuntuvat tyhmentyneen ihan täysin. Mitään muuta eivät tajua kuin sen, mitä omassa pienessä elämässä on ja tapahtuu. 

No selitä meille "tyhmille" mikä ongelma on siinä yhdessä ovessa, kun me sellaisessa asunnossa asuvat emme sitä ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska niiden rakentamisesta saa suuremman  voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä. 

Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi. 

Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä. 

Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
 

Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria. 

Samat sanat. Olisi hirveä asua iäkkäänä tai sairaana jossain vanhassa talossa, jossa olisi paljon ongelmia ja turhaa työtä sekä uhka että joutuu muuttamaan pois, jos joutuu vaikka rollaa käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Integroiduissa kodinkoneissa on se hyvä puoli, että niitä voi vaihdella jonkun koneen rikkoutuessa visuaalisen ilmeen kärsimättä - mallistot useimmilla valmistajilla tuppaavat vaihtumaan aika eri tahtia. Hyvä (tai huono) puoli on myös se, että koneiden merkki/laatu ei näy suoraan ulospäin. 

Kyllähän se varmaan harmittaa, kun naapurit ja muut kyläilijät eivät näe, kuinka laadukkaisiin koneisiin teillä on satsattu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Aivan järkky värimaailma pelkkää valko harmaa mustaa ja sit noita hirvityksiä esitellään niin pirtsakkana:D kamalaa neliön tuhlausta kaksio vois olla neliöiltään yksiö ja kolmio minikaksio. 

Etkö osaa maalata lempivärejäsi oranssia ja limenvihreää valkoisen päälle? Käy paljon helpommin kuin toisinpäin, jos joutuu ensin laittamaan kolme kerrosta pohjamaalia että saa seinät vaaleiksi. 

Uudisasuntojen neutraalit värit valitaan siksi, että jokainen voi sitten sisustaa niillä väreillä, joilla haluaa. Valkoiset seinät ja puunväriset lattiat sopivat aika moneen sisustustyyliin ja värimaailmaan. Ja todellakin se asukas voi maalata seinätkin millä värillä haluaa yleensä, eikä vaan omistusasunnoissa vaan monissa vuokrafirmoissakin saa ilmaiseksi maalauspaketin. Lattioiden väreistä ei tarvitse niin välittää, koska on helppo hankkia lempiväriään olevat matot. Keittiössä tasot ja välitilan kaakelit voi päällystää monenkirjavilla kaakelitarroilla. Helppoja ja edullisia ratkaisuja löytyy siis asunnon kodikkaaksi ja omanväriseksi laittamiseksi. Se on uusavuttomuutta ellei osaa.

Itse en edes tarvitse keittiötä, ruuanlaitto kyllästyttää, pienkeittiö tai funktionaalinen keittokomero riittää. Mutta miksi haluaisin että se on olohuoneen jatke tai sen yksi seinämä??? En ymmäträ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä. 

Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.

AP

Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.

Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö. 

Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta. 

Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.

Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja? 

Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä. 

Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen. 

Ei 280 000 euron kolmio ole Helsingissä kallis vaan halpa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Ihan samat tavoitteet oli kun arkkitehdit suunnittelivat 1960-70 -luvun klassiset lähiökerrostalot. 

Mutta ymmärtämättömät haukkuvat näitä nykyään "neukkukuutioiksi". Yleensä sellaiset, jotka eivät ole käyneet edes Neuvostoliitossa saati Venäjällä eivätkä nähneet minkälaisia ovat ne todelliset neukkutalot, esim. hruštšovkat ja brežnevkat. Ihan eri maailmaa kun meidän modernit rakennukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Niin, kerrostaloasunnoissa on yleensä liesituuletin, joten eipä niitä hajuja tai käryjä siitä avokeittiöstä leviä muualle. 

Uusissa kerrostaloasunnoissa voi olla noin. Vanhoissa taloissa voi laittaa vain sellaisen, jota ei voi laittaa hormiin, eli oikeasti se on yhtä tyhjän kanssa.

Niin, kerrostaloasunnoissa on yleensä liesituuletin, joten eipä niitä hajuja tai käryjä siitä avokeittiöstä leviä muualle. 

Uusissa kerrostaloasunnoissa voi olla noin. Vanhoissa taloissa voi laittaa vain sellaisen, jota ei voi laittaa hormiin, eli oikeasti se on yhtä tyhjän kanssa.

Meillä on tällainen suodattimellinen liesituuletin kakkoskodissa ja toimii oikein hyvin.

https://www.klarstein.it/barett-35cm-522m-h-cappa-a-isola-nero-p-100323…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska niiden rakentamisesta saa suuremman  voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä. 

Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi. 

Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä. 

Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
 

Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria. 

Niin, JOS pelaa. Mitä enemmän tekniikkaa, sitä haavoittuvaisempia järjestelmät ovat. Paljon tekniikkaa sisältävät talot ovat myös tavallaan vanhentuneita jo valmistumishetkellään. Tekniikan huolto ja uusiminen on myös kallista.

 

Vanhat talot ovat paljon vikasietoisempia, eivätkä ole moksiskaan esim. sähkökatkoista. Uusissa taloissa alkaa ilmanvaihtoputkiin kerääntyä välittömäst hometta, jos ilmanvaihto jostain syystä sammuu.

Muutin itse 70-luvun asunnosta upouuteen ja voin sanoa, että kyllä on paljon parempi. 

Vaikka joissakin tilanteissa vanha asunto ei ole niin riippuvainen sähköstä, niin sehän ei ole etu, koska se tarkoittaa, että monia ongelmia ei korjata heti, kuten uudessa talossa. Ehkä ongelmaa ei edes tiedosteta. Lisäksi onhan vanhoissa taloissa on oman myös aikakautensa tyyppiviat ja haitalliset materiaalit, eivät ne mitään 100 % täydellisiä olleet. Myös modernin talotekniikan puute luo toisenlaisia riskejä vanhoissa taloissa, kuten äkilliset vuodot, koska putket ovat vanhat, kosteusongelmat, huonompi eristys, joka lisää lämmityskuluja, paloriskit, mitä vanhemmat laitteet ja tekniikat, sitä vaikeampi löytää varaosia, jne... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska niiden rakentamisesta saa suuremman  voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä. 

Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi. 

Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä. 

Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
 

Onhan se varsin mukava asia asua nykyaikaisessa modernissa asunnossa. Itse olen asunut hyvin alkeellisissa olosuhteissa, joten se ei kiehdo ollenkaan, ei kiehtonut silloin, eikä nyt. Onnellisia oltiin silloinkin, mutta se ei saa sitä aikaa näkemään nyt mitenkään ruusunpunaisten lasien läpi. Se oli silloin, nyt on nyt ja saadaan asua kaikkine mukavuuksineen. 

Ei tässä kukaan kaipaa alkeellisiin oloihin tai romantisoi menneisyyttä. Se ei ollut lainkaan tässä se pointti. Vaan se, miksi elämän helpottamisesta ja tehostamisesta on tullut itseisarvo. Ei elämä ole sitä parempaa, mitä vaivattomampaa kaikki on. Mitä kaikella edistyksellä edes tavoitellaan, mukavuutta vai merkityksellisyyttä?
 

Miksi elämä ei voi olla merkityksellistä, jos asuu mukavassa ja toimivassa uudessa asunnossa???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska niiden rakentamisesta saa suuremman  voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä. 

Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi. 

Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä. 

Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
 

Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria. 

Mutta jos tekniikka ei pelaakaan? tänä kesänäkin oli vanhuksia ja pyörätuolilla liikkuvia vammaisia jotka olivat kuukausikaupalla oman kodin vankina kun hissi ei toiminut.

Miten se eroaa vanhaan taloon, jossa hissiä ei ole ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keittiön pitää olla erillään muista huoneistosta nämä nykyajan huoneistot ovat epäkäytännöllisiä liukuovet eristää huoneistot mutta ei eristä ääntä ei sovi perheasunnoksi eikä muutenkaan ole hyvä ratkaisu  asumiseen. 

Jotkut suomalaiset ovat näköjään kasvaneet maalla, kun kerrostaloasuminen on niin vierasta. Euroopassa mm. muinaisessa Roomassa oli jo kerrostaloja, siis yli 2 000 vuotta sitten. Get with the program.

Hyvin monet suomalaiset ovat kasvaneet maalla, etkö sitä tiennyt? Kyllä he silti tietävät että kaupungeissa ja pikkukunnissa on kerrostaloja ja jopa muualla maailmassa ollut jo vuosituhansien ajan, muitakin kuin roomalaisten rakentamia. Jotkut maalla kasvaneet ovat muuttaneet kaupunkeihin ja kerrostaloihin ja saattaneet käydä sitä ennen vierailuilla sellaisissa ja ainakin nähdä niitä kaupunkireissuillaan.

Yhdistätkö sinä kouluja käymättömyyden ja sivistymättömyyden maalla asumiseen?

Siltähän se eräiden kommenttien perusteella näyttää. Jatkuvasti haukutaan kerrostaloasumista, niin kuin se olisi joku uusi kaupunkilaisten keksimä outo juttu. Halutaan asua korvessa, vanhassa omakotitalossa, jossa ei ole mukavuuksia. Muuta elämää ei pidetä "merkityksellisenä". Onko tämä mielestäsi sivistyneisyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Ise asun onnellisesti 1960-luvun linjasaneeratussa kerrostalossa. Ja kaikki pelaa hyvin tässä omistusasunnossa. 

Hyviä talojahan nuo periaatteessa ovat olleet. Kaikki 1960- ja 70- luvun kerrostalot, joissa olen elämäni aikana asunut, ovat edelleen pystyssä ja rempattuja. Myös ne opiskelija-asunnot, joissa olen asunut. Kyllä se jotain kertoo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä. 

Mitä ihmeen ekstraa? 62,5 m2 on kaksio, jossa on iso keittiö  iso olohuone, iso makuuhuone ja iso kylppäri. Jokaisessa tilassa on ovi, jonka saa kiinni. Jos vien sohvan keittiöön muuttuuko huoneisto kolmioksi 🤣

Kyllä se avokeittiö tulee rakennuttajalle ja ostajalle halvemmaksi, tämä on ihan yleisesti tunnettu tieto. Ymmärräthän, että asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät neliömetrien mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kolmen makkarin perheasunnot on ihan surkeita. Etittiin pitkään uudehkoa, mutta päädyttiin pohjaratkaisun haastavuuden takia 2000-luvun alun kämppään. Olkkari-keittiö yhdistelmä on uusissa monessa aivan surkea, et saa mahtumaan 6 hengen ruokapöytää, sohvaa ja telkkaria oikeen mitenkään. Ellet sitten halua laittaa telkkarin niin, että pakko katsoa sitä aivan vinottain. Perheet myös arvostaa erillistä isoa jääkaappia ja pakastinta, mutta eihän noihin saa sellaisia mahtumaan. Jos haluat ison jääkaapin niin pitäisi ostaa arkkupakastin, mutta sille ei löydy tilaa. 

Tämän lisäksi makuuhuoneet on niin koppeja, että pienimpiin mahtuu lapselle sänky ja kaapit. Pöytää ei välttämättä saa tai edes kunnolla parvisänkyä, ei ole mitään lattiatilaa. Lapset varmaan viihtyy ja leikkii tosi paljon noissa kopeissa. Päämakkariin ei ole toivoakaan saada parisänkyä ja työpöytää ja se työpöytä ei mahdu mihinkään. Joissakin ehkä portaiden alle. Monesta myös puuttuu piha kokonaan, pelkkä terassi. Tai sit piha on niin pieni, että et saa kun jonkin pienen trampan just ja just ja muuta et voi tehdä. Osa asunnoista monesti n. 82-84 neliöö kahdessa kerroksessa ja ne portaatkin vie tilaa, aivan koppifiilis molemmissa kerroksissa. Niin haastavat pohjat ja korkeet hinnat uusissa, että en ihmettele miten huonosti asunnot liikkuu. Näistä vähän vanhemmista asunnoista taas on pulaa tällä alueella ja ne menee heti, enkä ihmettele. Ovat edes jotenkin nykyaikaisia, isot makkarit, vähän pihaa, keittiö-olkkarikin tilavampi ja tietysti edullisempia. Pinnat voi aina remppaa sisältä mieluisaksi. 

Mistä ihmeestä olet asuntoja katsellut kun muka parisänky ei mahtuisi päämakuuhuoneeseen? 

On sinulla ongelmat aloittaja, ketään ei kiinnosta ne.

Ise asun onnellisesti 1960-luvun linjasaneeratussa kerrostalossa. Ja kaikki pelaa hyvin tässä omistusasunnossa. 

Hyviä talojahan nuo periaatteessa ovat olleet. Kaikki 1960- ja 70- luvun kerrostalot, joissa olen elämäni aikana asunut, ovat edelleen pystyssä ja rempattuja. Myös ne opiskelija-asunnot, joissa olen asunut. Kyllä se jotain kertoo. 

Kyllä niissä alkaa ongelmia olemaan.

Esim Espoossa on 70-luvun taloja joissa vanhat ontelorakenteet on romahtaneet ja lattiat vinot. Eivät kestä oikaisua eikä niitä pystytä millään korjaamaan. Max 10v ja talot pitää purkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.

Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.

Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.

Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea. 

Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.

 

Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.

Kukaan ei estä rakentamasta käsin omaa taloa. Ei taida vaan moni haluta, osata tai ehtiä. Kertoo kyllä sinustakin aika paljon (eikä mitään hyvää), jos rupeat vertailemaan kerrostaloja ja niiden pohjaratkaisuja ok-taloihin. Lapsellista. 

Eikä tuo edellinen edes väittänyt rintamamiestaloja sieluttomiksi, vaan sanoi, että ne oli oman aikansa liukuhihnatuotteita ja hyvin samanlaisia toisiinsa nähden. 

Oman talon rakentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii ennen kaikkea raakaa työtä, paljon aikaa ja sitkeyttä sekä asioista selvää ottamista ennen tekemistä.

Niin? Kerroitko jotain uutta, mitä ihmiset eivät jo tiedä? Monikaan ei rakenna taloja enää kuten sotien jälkeen, koska tosiaan ei ole tarvetta moiseen aikasyöppöön. Ei niitä ennenkään aina rakennettu siksi, että olisi välttämättä haluttu itse tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Asun 1980 krs talossa. On oma sauna joka asunnossa. 2 ovea käytävään jossa liiketunnistus valot,pihassa on valot yöllä. Ei tarvitse säästää kun talous hyvin hoidettiin aina. Talossa on pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kylmä kellari, varsasto, pyöräkellari, ja uudemmissa ei ole kuin kuivaushuone,varastot. Piha puistomainen ja hoidettu istutuksia, rauhallista asua.

Talossa on jo ollut vuosia koodilukot, ulko ovi aukeaa painikkesta ulos mennessä. Putki remontti uudet kalusteet ja uudet ikkunat vaihdettu alle 10v. Vastike yksi alimpia.

Mitä puuttuu jota on uudemmissa.?

Ihan hyvältä kuulostaa, mutta eiväthän nuo ole olleet asunnoissa alusta asti vaan lisätty myöhemmin. Ovat siis osa sitä samaa tekniikkaa mitä uudistaloissa on valmistuessaan.