25v mies asuu vielä vanhemmillaan, onko red flag?

Ap:n tapauksesta en tiedä. Mutta putkiajattelu ei toimi aina. Pitää ajatella kokonaiskuvaa. Ei voi koskaan yleistää. 

Vanhemmilla asuminen ei automaattisesti tarkoita huonommuutta.

 Tässä tämän maan taloudellisessa tilanteessa, jossa on hankalaa saada töitä, voi olla vaikeampaa muuttaa kotoa.

Voihan joku asua omillaan kalliimmassakin asunnossa, mutta persoonallisuushäiriö tekee siitä ärsyttävän henkilön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska lukea, kuinka nämä mammanpojat käyvät jankkaamista, kuinka on täysin normaalia ja suorastaan järkevää siipeillä mamman helmoissa vuosikymmeniä. Muka säästetään asuntoon ja hurjimmissa jutuissa on jo ostettu isoja omakotitaloja.

Uskokaa poijjaat jo se, että naiset eivät ole hakemassa mitää hoivakkeja loisimaan, vaan itsenäisiä elämänkumppaneita. Eikä se mamman peräkammari ole kovaa valuuttaa edes yhden yön jutuissa.

Ei kiinnosta sinunlaiset hakijat. Sitä paitsi olet muutenkin rahaa haistava paskakärpänen joka etsii vain hyvää elareiden maksajaa kun mukulat on tehty. 

Millä perusteella? Mistä vihasi kumpuaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska lukea, kuinka nämä mammanpojat käyvät jankkaamista, kuinka on täysin normaalia ja suorastaan järkevää siipeillä mamman helmoissa vuosikymmeniä. Muka säästetään asuntoon ja hurjimmissa jutuissa on jo ostettu isoja omakotitaloja.

Uskokaa poijjaat jo se, että naiset eivät ole hakemassa mitää hoivakkeja loisimaan, vaan itsenäisiä elämänkumppaneita. Eikä se mamman peräkammari ole kovaa valuuttaa edes yhden yön jutuissa.

Ei kiinnosta sinunlaiset hakijat. Sitä paitsi olet muutenkin rahaa haistava paskakärpänen joka etsii vain hyvää elareiden maksajaa kun mukulat on tehty. 

Millä perusteella? Mistä vihasi kumpuaa?

Varmaan siitä että asuu mamman ja pappan lihapatojen äärellä eikä oikein flaksi käy. Pakko sitten päästä sanomaan että ei haluaisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vain jos ei ole omaishoitaja. Voihan mies olla apuna vanhemmillee. Tunnen monta jotka asuvat toisen vanhemman tukena. Ei kuulema ole hauskaa. 

Jos 25 vuotias on omaishoitaja, niin eihän hänestä ole perhettä perustamaan, omaishoitajuus voi kestää kymmeniä vuosia. Korkeintaan etsii kumppania jakamaan taakan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain jos ei ole omaishoitaja. Voihan mies olla apuna vanhemmillee. Tunnen monta jotka asuvat toisen vanhemman tukena. Ei kuulema ole hauskaa. 

Jos 25 vuotias on omaishoitaja, niin eihän hänestä ole perhettä perustamaan, omaishoitajuus voi kestää kymmeniä vuosia. Korkeintaan etsii kumppania jakamaan taakan.

Tämä. Olisi sekin turn off ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain jos ei ole omaishoitaja. Voihan mies olla apuna vanhemmillee. Tunnen monta jotka asuvat toisen vanhemman tukena. Ei kuulema ole hauskaa. 

Jos 25 vuotias on omaishoitaja, niin eihän hänestä ole perhettä perustamaan, omaishoitajuus voi kestää kymmeniä vuosia. Korkeintaan etsii kumppania jakamaan taakan.

Ikävä kyllä tämä on totta. Sinällään ihan kunnioitettavaa toimintaa, mutta todella sitovaa ja raskasta. Käytännössä omaa aikaa ei ole. Jos 25v on oman vanhemman omaishoitaja, tämä on parisuhdemielessä iso turn off. Hommaa voi jatkua yli 20 vuotta ja lopulta sen miehen elämä käytännössä pyörii vain tämän omaishoidon ympärillä. Olen nähnyt vierestä, kun 50+ henkilö ryhtyi äitinsä omaishoitajaksi, muutti asumaan hänen kanssaan, jne. On todella raskasta, joskus saa esim. viikon loman tästä, jolloin hänen äitinsä on laitoshoidossa. Joutui luopumaan ns. palkkatyöstä ja elää omaishoidontuella. Puheenaiheet pyörii käytännössä vain tämä tilanteen ympärillä, koska on niin syvällä siinä. Tätä on jatkunut jo noin 10 vuotta. Arvostan, mutta jos olisin itse hakemassa parisuhdetta ja selviäisi, että henkilö on omaishoitaja, niin en lähtisi suhteeseen. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Omaishoitaja on 100% kiinni siinä hoidettavassa 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain jos ei ole omaishoitaja. Voihan mies olla apuna vanhemmillee. Tunnen monta jotka asuvat toisen vanhemman tukena. Ei kuulema ole hauskaa. 

Jos 25 vuotias on omaishoitaja, niin eihän hänestä ole perhettä perustamaan, omaishoitajuus voi kestää kymmeniä vuosia. Korkeintaan etsii kumppania jakamaan taakan.

Ikävä kyllä tämä on totta. Sinällään ihan kunnioitettavaa toimintaa, mutta todella sitovaa ja raskasta. Käytännössä omaa aikaa ei ole. Jos 25v on oman vanhemman omaishoitaja, tämä on parisuhdemielessä iso turn off. Hommaa voi jatkua yli 20 vuotta ja lopulta sen miehen elämä käytännössä pyörii vain tämän omaishoidon ympärillä. Olen nähnyt vierestä, kun 50+ henkilö ryhtyi äitinsä omaishoitajaksi, muutti asumaan hänen kanssaan, jne. On todella raskasta, joskus saa esim. viikon loman tästä, jolloin hänen äitinsä on laitoshoidossa. Joutui luopumaan ns. palkkatyöstä ja elää omaishoidontuella. Puheenaiheet pyörii käytännössä vain tämä tilanteen ympärillä, koska on niin syvällä siinä. Tätä on jatkunut jo noin 10 vuotta. Arvostan, mutta jos olisin itse hakemassa parisuhdetta ja selviäisi, että henkilö on omaishoitaja, niin en lähtisi suhteeseen. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Omaishoitaja on 100% kiinni siinä hoidettavassa 24/7.

Jep. Mutta nämä olivatkin näitä uuninpankkopoikien selityksiä sille, miksi asuvat vielä aikuisinakin vanhempiensa luona. Eivät he siellä mitään tee, joskus tyhjentävät tiskikoneen, kun äitee suuttuu. Ja välillä vievät roskapussin, kun äitee on siitä riittävän pitkään muistuttanut. Siipeilyä ja helppoa elämää sillä haetaan, ei tarvitse ottaa vastuuta omasta elämästään. Eivät he mitään omaishoitajia ole ja peruspäivärahasta muka säästetään omakotitaloa varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain jos ei ole omaishoitaja. Voihan mies olla apuna vanhemmillee. Tunnen monta jotka asuvat toisen vanhemman tukena. Ei kuulema ole hauskaa. 

Jos 25 vuotias on omaishoitaja, niin eihän hänestä ole perhettä perustamaan, omaishoitajuus voi kestää kymmeniä vuosia. Korkeintaan etsii kumppania jakamaan taakan.

Ikävä kyllä tämä on totta. Sinällään ihan kunnioitettavaa toimintaa, mutta todella sitovaa ja raskasta. Käytännössä omaa aikaa ei ole. Jos 25v on oman vanhemman omaishoitaja, tämä on parisuhdemielessä iso turn off. Hommaa voi jatkua yli 20 vuotta ja lopulta sen miehen elämä käytännössä pyörii vain tämän omaishoidon ympärillä. Olen nähnyt vierestä, kun 50+ henkilö ryhtyi äitinsä omaishoitajaksi, muutti asumaan hänen kanssaan, jne. On todella raskasta, joskus saa esim. viikon loman tästä, jolloin hänen äitinsä on laitoshoidossa. Joutui luopumaan ns. palkkatyöstä ja elää omaishoidontuella. Puheenaiheet pyörii käytännössä vain tämä tilanteen ympärillä, koska on niin syvällä siinä. Tätä on jatkunut jo noin 10 vuotta. Arvostan, mutta jos olisin itse hakemassa parisuhdetta ja selviäisi, että henkilö on omaishoitaja, niin en lähtisi suhteeseen. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Omaishoitaja on 100% kiinni siinä hoidettavassa 24/7.

Kyllä. Eikä tämä tilanne eroa yhtään siitäkään, että miehellä on 50+ vielä alakouluikäisiä lapsia. Yhtä lailla niissä ollaan kiinni koko ajan. Itse samanikäisenä en taas jaksa enää yhtään mitään pikkulapsirumbaa, varsinkaan muiden, joten valitettavasti ei mene jatkoon kumpikaan laji.

Vierailija kirjoitti:

Esim. Italiassa ja Espanjassa tuo on aivan tavallista.

Juu mut nyt ollaan Suomessa ja kyllä pentujen pitäisi muuttaa omilleen 18-vuotiaina, viimeistään 19-vuotiaina jos käyvät lukion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. Italiassa ja Espanjassa tuo on aivan tavallista.

Juu mut nyt ollaan Suomessa ja kyllä pentujen pitäisi muuttaa omilleen 18-vuotiaina, viimeistään 19-vuotiaina jos käyvät lukion.

Juuri näin. Suomi on Suomi ja Italia on Italia, jne. Välimerenmaissa naisen rooli on edelleen huomattavasti enemmän olla se kodinhoitaja. Suomessa taas naisia on nykyään enemmän korkeakouluissa, kuin miehiä. Välimerenmaissa ei ole poikkeavaa, että se poika todellakin asuu äitinsä luona siihen saakka, että joku nainen ottaa tämän hoiviinsa. Ei se mies siellä naisensa luona sen enempää osallistu kotitöihin, kuin äitinsä luona. Mutta ei hänen tarvitsekaan, koska se nainen sitten hoitaa kodin ja mies käy töissä. On tämä kuitenkin myös Välimerenmaissa vähenemään päin. Suomalaisessa ja Pohjois-Eurooppalaisessa kulttuurissa naiset ovat huomattavasti tasa-arvoisempia, kuin vaikka Etelä-Euroopassa, muista maanosista puhumattakaan. Suomessa yleinen normi on, kuten täällä moni on yrittänyt sanoa, että lukion tai amiksen jälkeen muutetaan omilleen. Jos joku menee heti lukion/amiksen jälkeen inttiin, niin silloin vielä ollaan usein vanhempien luona, mutta jos on menty jatko-opintoihin tai duuniin, niin kyllä se oma kämppä on heti mielessä. Jos ei ole, niin poikkeaa erittäin vahvasti valtavirrasta ja yleisestä normista. Eikä siinä mitään pahaa ole, kukin tavallaan. Turha kuitenkaan alkaa vääntämään mustaa valkoiseksi, että on tosi yleistä, kun ei vaan Suomessa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä erikoista tai huonoa siinä on, jos ihminen asuu vanhemmillaan?

Täällä Suomessa ja muissakin pohjoismaissa arvostetaan aikuisen ihmisen itsenäisyyttä. On se erikoista, jos aikamies ei halua vanhemmistaan eroon ollenkaan.

Suomessa ja muissakin pohjoismaissa ollaan siis armottomia, tilannetajuttomia, kylmiä ja empatiakyvyttömiä, jos ei haluta ymmärtää, että vanhempien luona asumiselle voi olla ihan hyvä syy. Esimerkiksi se, ettei ole vielä säännöllistä työtä eikä siksi tiedä vielä minne muuttaisi tai sitten säästää, koska tietää jo minne menisi, mutta vielä ei ole varaa.

Erikoista on tuo ajatus, että parikymppinen on "aikamies" ja että vanhempien luona asumista ja välien pitämistä pidetään merkkinä siitä ettei halua näistä eroon ollenkaan. Tuollaista en ole koskaan käsittänyt, itse pidän porukoihin säännöllisesti yhteyttä vaikka omillani olen asunut jo pitkään.

Säästäminen vanhempien verta imemällä ei ole mikään hyvä syy. Aikuisen ihmisen kuuluu pyrkiä elättämään itsensä, ei elää mamman taskurahoilla. Siitä on kyse.

Minäkin olen yhteydessä vanhempieni kanssa, nähdään viikottain, äidin kanssa reissataan Aasiassa ja isän kanssa käyn risteilyillä. Muutin omilleni 19-vuotiaana, omasta mielestäni vuoden liian myöhään.

Kaikkien vanhemmat eivät ole köyhiä eivätkä näe rakkaiden lastensa tukemista veren imemisenä. Omat keskiluokkaiset vanhemmat eivät suostuneet ottamaan vastaan vuokraa vaikka tarjouduin sitä maksamaan, kun jouduin asumaan jonkin aikaa nuorena aikuisena heidän luona lapsuudenkodissa. Vielä nykyäänkin tykkäävät tukea kaikkia meitä lapsiaan taloudellisesti, jos tarvetta on, ostelevat lahjoja jne.

Minkä tekevät kun töitä ei löydy, korkeasta koulutuksesta huolimatta.

Ja jos sellainen ihme tapahtuu että löytyy täytyy olla valmis lähtemään kauemmaksikin.

Turha tässä välissä on Kelan elätiksi ryhtyä.

T.25 v. Juuri valmistunut ylipistosta, rankka töistä kilpailu käynnissä, ja vanhempien luona asustelen, kiitollisena mahdollisuudesta.

Ei tässä taloustilanteessa

Valehtelu on huono merkki. Ja on toi lähiökolmiossa vanhempien kanssa asustelukin outoa.

Välimeren suunnalla on tosiaan syynä talousvaikeudet, mutta on siinä sekin kulttuurinen juonne, että muualla ollaan perhe- ja sukukeskeisempiä. Suomessa varhainen itsenäistyminen sysätään alulle jo varhain kouluiässä, ja täysi-ikäistyttyä kiirehditään omaan sijoittajien gryndaamaan putkiyksiöön (keittiö eteisessä) kyhjöttämään. Ei suomiveeti sieltä tuistaan lähetä siivua suvulleen vaan ennemmin pikavipeillä wolttaa (ja siitä sitten Bangladeshin pojat saa pari ropoa, joista osan lähettävät sukulaisille).

Sehän riippuu siitä, onko mies vanhempien pikkupoika, jonka eteen tehdään kaikki valmiiksi vai aikuinen, joka osaa pestä pyykkinsä ja laittaa ruokaa ja elää muutenkin kuin aikuinen.