Kumppani jätti kertomatta todella ison asian – ylireagoinko?
Olen ollut kumppanini kanssa noin vuoden, ja meillä on ollut todella läheinen ja intensiivinen suhde. Puhumme joka päivä, usein tuntikausia, ja olemme käyneet hyvin syvällisiä keskusteluja perheistämme, lapsistamme, aikaisemmista pitkistä parisuhteistamme ja isoista asioista, joita elämässämme on tapahtunut. Olen oikeasti ajatellut tuntevani hänet todella hyvin.
Tänä viikonloppuna hän kertoi minulle, että hänellä on aikuinen tytär aikaisemmasta pitkästä parisuhteesta. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, että tämä tytär edes on olemassa.
Olemme puhuneet lukemattomia kertoja hänen lapsistaan, perheestään, entisistä suhteistaan ja menneisyydestään, eikä tämä tytär ole koskaan ollut millään tavalla osa näitä keskusteluja.
Tämä on järkyttänyt minua paljon enemmän kuin olisin osannut kuvitella. Eniten mietin sitä, että jos näin iso asia on voinut pysyä kokonaan meidän muuten todella avoimen ja läheisen suhteemme ulkopuolella vuoden ajan, mistä voin tietää, mitä muuta en ehkä tiedä?
En edes tiedä, ajattelenko tätä liian voimakkaasti vai onko tämä oikeasti niin iso asia kuin miltä se minusta tuntuu.
Pitäisittekö te tätä isona luottamuksen rikkomisena? Ja jos joku on kokenut jotain vastaavaa, oletteko pystyneet rakentamaan luottamuksen uudelleen?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltähän siitä tyttärestä tuntuu kun on isälleen vain ilmaa josta ei tarvitse rakkaalle naisystävälle vuoteen edes mainita? Kannattaako noin kylmän miehen kanssa edes jatkaa mitään yhteydenpitoa?
Voi olla tyytyväinen ettei hänestä kerrota heti tapailukumppaneille.
Onko sulla luetunymmärtämisen kanssa haasteita? Vuosi on jo mennyt. Kyllä täällä on paljon epärehellistä porukkaa.
Eihän tuossa vaiheessa edes tiedä tuleeko suhteesta mitään, kun vasta tutustutaan. Parin vuoden jälkeen on vadta varma asiasta.
Aika noloa roikuttaa toista löyhässä hirressä pari vuotta jos toinen onkin varma asiasta paljon aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisella ihmisellä on oikeus päättää mitä jakaa toisille, läheisillekin ihmisille. Jotkut avautuvat helposti, jotkut hitaasti ja pitkän ajan kuluessa. Miksi et voi nähdä luottamuksen osoituksena sitä että hän nyt kertoi aikuisesta lapsestaan? Ymmärrän että olisi ihanaa tietää kaikki toisesta, mutta se ei vain ole realistista aina. Toiset ovat yksityisiä ihmisiä, ja heillä on siihen oikeus, kunhan eivät tee sinua kohtaan mitään epäreilua kuten syrjähyppyjä. Esimerkki: puolisollani jo 15 vuoden ajalta oli eräänä iltana oma meno ja hän tuli kotiin vasta myöhään. En kysynyt missä hän oli, mutta hän sitten itse jossain vaiheessa kertoi. Asia ei mielestäni oikeastaan minulle kuulu. Luotan häneen.
Ollaan jaettu miehen kanssa paljon kipeitä asioita entisistä suhteista, lapsista, mielenterveysongelmista, perheistä, suvuista ja kaikesta maan päällä olevasta. Olen itse ollut avoin ja kertonut häpeällisistäkin asioista.
Mies on ollut aina halukas jakamaan ja näin olen avautunut itsekin. Ja sitten hän jättää kertomatta näin ison asian. Mulla on tosi petetty olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te vasta tapailette ettekä asu edes yhdessä? Ei tapailukumppanille tarvitse heti kertoa kaikkea. Tuo ei kuitenkaan vaikuta sinun elämään mitenkään.
Ei tarvitse heti mutta jos VUODEN verran on jaksanut pälpättää tuntikausia puhelimessa joka päivä niin kyllä sen tyttären olisi voinut mainita.,
No nyt kertoi. Ehkä oli sopiva hetki kertoa.
No kuule, minä olen myös seurustellut tuollaisen valehtelijan kanssa ja niitä valheita tuuppaa paljastumaan ja luurankoja on kaapissa vähän enemmänkin. En todellakaan jatkaisi epärehellisen ihmisen kanssa, lapset on iso osa elämää ja niistä kerrotaan.
Mitä hän on valehdellut? Ei yhtään mitään.
Tätä olen joskus miettinyt, onko kertomatta jättäminen ja valehtelu sama asia?
Aikuista tytärtäänkö hän käy tapaamassa ja tulee sitten kotiin seksiltä haisten? Aikuisia tyttäriä ilmaantuu vielä useita ennenkuin ap tajuaa asioiden todellisen laidan.
Jotenkin tavattoman kyllästyttäviä nämä tämmöiset aloitukset. Ja tuskin on edes totta. Vai minun ymmärryksessänikö se vika on, kun näen ristiriitaa ap:n sanoissa: "Kumppani jätti kertomatta todella ison asian... Olemme käyneet hyvin syvällisiä keskusteluja lapsistamme..." Siis onko hän kertonut muista lapsistaan näissä syvällisissä keskusteluissanne, mutta jätti kertomatta tästä yhdestä tyttärestään?
Miksi hän ei kertonut tästä aikuisesta lapsesta?
Ap, tottakai tämä asia saa tuntua sinusta järkyttävältä mutta katso kokonaiskuvaa. Jos suhteenne on hyvä ja rakastava ja henkilö on ollut luotettava ja tasainen kumppani, eikä mitään hälytysmerkkejä tai isompia sinua vaivaavia asioita ole ollut, niin en lähtisi kriisiyttämään suhdetta tällaisen takia. Kuuntele ja kunnioita kumppaniasi ja pyri näkemään hänen näkökulmansa. Tottakai voit sitten rauhassa arvioida sitä muuttaako hänen näkökulmansa kuuleminen sinun käsitystään hänestä liikaa. Onko hänen arvomaailmassaan tai teoissaan ja valinnoissaan jotain niin pahasti pielessä että et voi elää sen kanssa. Mutta tuskin on. Me ihmiset olemme erehtyväisiä ja 50-vuotiaan elämään on ehtinyt mahtua monenlaista.
En nyt oikein ymmärrä ap:n loukkaantumista. Miten tämä miehen aikuinen tytär vaikuttaa mitenkään heidän suhteeseensa? Miehellä on varmasti syynsä, miksi hän ei ole kertonut tyttärestä aiemmin, eikä se tee hänestä valehtelijaa.
Ihmiset, jotka haluavat kaivaa toisesta esiin kaiken, ovat todella rasittavia.
Aika outoa ettei missään vaiheessa ole tullut esille, mutta ehkä asia on jollain tavalla kipeä. Mutta yhtä outoa on se että et puhu asiasta kumppanin kanssa vaan kysyt toimintaohjeita täältä, vaikka vain sinä voit määrittää onko tuo syy lopettaa suhde jota kuvaat hyväksi. Hoida itse tunteesi ja ihmissuhteesi.
Mun mielestä enemmän kertoo se että miten hän toi asian esille. Oliko vaan että "Ainiin..." vai kertoiko mitään syytä miksi kertoi asian juuri nyt?
Jos olis ollut niin päin että nainen olisi jättänyt kertomatta lapsesta niin mies olisi varmasti vetänyt herneen nenään ja lähtenyt kävelemään. Mutta kun onkin tilanne toisinpäin niin se vaan pitää ymmärtää ja selittää parhain päin?!
Ehkä ap sinun pitää myös miettiä voitko kunnioittaa toisen oikeutta yksityisyyteen ja salaisuuksiinkin. Puhukaa tästä suoraan kumppanisi kanssa: Jos toinen haluaa että saa olla salaisuuksia ja toinen haluaa että ei saa, niin sitten suhde ei ehkä toimi. Mutta itse kyllä ajattelen että oikeasti jokaisella on oikeus salaisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Miltähän siitä tyttärestä tuntuu kun on isälleen vain ilmaa josta ei tarvitse rakkaalle naisystävälle vuoteen edes mainita? Kannattaako noin kylmän miehen kanssa edes jatkaa mitään yhteydenpitoa?
Kylmältä isältä vaikuttaa. Tulee mieleen vastuunpakoilija. Mitähän suhmurointia menneessään piilottelee?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tavattoman kyllästyttäviä nämä tämmöiset aloitukset. Ja tuskin on edes totta. Vai minun ymmärryksessänikö se vika on, kun näen ristiriitaa ap:n sanoissa: "Kumppani jätti kertomatta todella ison asian... Olemme käyneet hyvin syvällisiä keskusteluja lapsistamme..." Siis onko hän kertonut muista lapsistaan näissä syvällisissä keskusteluissanne, mutta jätti kertomatta tästä yhdestä tyttärestään?
Ap tässä, kyllä ymmärsit oikein. Miehellä on kaksi nuorempaa lasta joista heti kertoi kun tavattiin. Ja näistä lapsista puhutaan päivittäin, minäkin omistani. Mutta tästä aikuisesta lapsesta hän ei ole koskaan maininnut sanaakaan.
Vanhimmasta lapsesta jätetty kertomatta koska on hylännyt tämän ja se hävettää?
No, setäni ei ole kertonut vieläkään vaimolleen ja lapsilleen, että hänellä on nuoruudesta lapsi. Avioliittoa takana 56 vuotta ja lapsetkin viisikymppisiä. Kiva ylläri tulossa sitten aikanaan, kun kuolee ja varmaan pian kuoleekin, kun kunto on mennyt niin huonoksi ja ikää on 86. Hänet on vahvistettu aikanaan isäksi, mutta jotenkin sluibinut elarit. Itseasiassa asia on ollut niin iso salaisuus, että jopa äitini kuuli siitä vasta isältäni muutama vuosi sitten ja hekin ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Eli suvun sisällä asiaa on salattu tiukasti, kun ei edes isäni lörpötellyt veljensä asioita vaimolleen eli äidilleni kaikkien vuosien aikana ennen kuin nyt vanhoilla päivillään. No, äiti tietysti tiedotti meille lapsille heti lisäserkusta, josta ei mitään tietoa kuin, että on noin 60-vuotias ja nimen olen kuullut. Etsin kuvan netistä ja näyttää ihan sedältäni ja ylipäätään meidän suvulta. Sitäkään en tiedä, onko tuo "lapsi" tietoinen isästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkea tarvitse heti kertoa. Olette olleet yhdessä vasta vuoden.
Kyllä lapsista pitää kertoa.
Pitää ehdottomasti, koska ne ovat monelle todellinen turn-off, jos haluaa toisen kanssa vain yhteisiä lapsia tai ei halua koskaan lapsia. Se antaa toiselle mahdollisuuden päättää suhde joka ei tule vastaamaan niitä omia odotuksia ja toiveita.
Nyt on kyse aikuisesta lapsesta. Ap on 47-vuotias ja tuskin on enää lapsia tekemässä.
Siitä huolimatta kumppanin lapset yleensä ovat ainakin sille vanhemmalleen tärkeitä, nähtävästi joidenkin mielestä lapset eivät taida olla kovin tärkeitä eikä heistä näin ollen edes mainita.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ap sinun pitää myös miettiä voitko kunnioittaa toisen oikeutta yksityisyyteen ja salaisuuksiinkin. Puhukaa tästä suoraan kumppanisi kanssa: Jos toinen haluaa että saa olla salaisuuksia ja toinen haluaa että ei saa, niin sitten suhde ei ehkä toimi. Mutta itse kyllä ajattelen että oikeasti jokaisella on oikeus salaisuuksiin.
Salaisuuksia saa ja pitääkin olla. Tämä nyt ei kuitenkaan mene minkään salaisuuden piikkiin. Vaan tarkoituksenmukaisesti on jätetty olennaista tietoa kertomatta.
Salaisuudeksi voi laskea sen, ettei kerro vaikkapa petikumppaneidensa määrää, aiemmista seurustelusuhteistaan suhteen henkilökohtaisia asioita tms., jotka on ymmärrettävääkin jättää kertomatta , jottei loukkaa entistä tai nykyistä kumppaniaan.
Lapset nyt kuitenkin on aika olennainen asia kerrottavaksi ja voi vain miettiä, miksi tällainen asia jätetään kertomatta, kun muista nuoremmista lapsista on kuitenkin kerrottu.
Aika huomolta isämateriaalilta vaikuttaa, mutta et varmaan enää tässä vaiheessa etsikkään sellaista, jos kerran on kolamtta kierrosta olevasta miehestä.
Alkuhuuma kestää 2-3 vuotta seurustellessa ja tspaillessa. Silloin puhutaan.
Puheet lopahtaa. Homma arkistuu.
Ei tule kertomaan koskaan jotain asioitaan.
Jäätte etäisiksi.
Suhde väljähtyy. Olette vieraita etäisiä toisillenne.
Ero.
Seuraava.