Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin jättää mieheni - hänellä alkava muistisairaus
12.09.2026 |
Äitini on hoitanut dementoitunutta isääni yli 10v. Isälle on etsitty paikkaa hoitokodista, mutta on kuulemma liian hyväkuntoinen. Isää ei kuitenkaan voi jättää yksin ollenkaan, äiti on isän vartija ja koti on äidille vankila. Äidillä ei ole ollut omaa elämää koko sinä aikana, kun isä on sairastanut. Asun 450 km päässä, enkä pysty auttamaan.
Nyt huomaan 58v miehelläni samoja oireita, kuin isälläni oli, kun hän sairastui dementiaan.
En kestä ajatusta, että joutuisin itse samaan tilanteeseen kuin missä äitini elää.
En kestä.
Kommentit (467)
Miksi tästäkin ketjusta tuli uskontoon ja vihkivaloihin perustuva keskustelu tai ennemmin syyttely. Ettekö osaa lukea? Ap ei ole naimisissa, ei tarvi erota kirkon silmissä. Ei ole lesken eläkettä. Ei missään vaiheessa sanonut edes olevan uskovainen. Jos uskovainen vihkivalansa antanut haluaa hoitaa puolisoaan loppuun asti niin antaa mennä vaan. Toivotaan että se muistisairas kuolee ensin niin saa oikein kirkkaan kruunun ja Jumala päästää taivaaseen.
Mä taas en ymmärrä miksi vanhukset esim viimeistään 70v eteenpäin eivät käy muistitesteissä joka vuosi vaikka ei olisi mitään oireita. Näin sitä pitää tarkkailla ihan kuin vaikka verenpainetta jne että voidaan auttaa ja miettiä jatkoa tarvittaessa. Aikuiset ihmiset ja pakko ummistaa silmät vaikeilta asioilta! Luulisi että siinä iässä elämän realiteetit olisi vihdoin hyväksytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä mutta ettehän te ajattele kuin itseänne.
Ei se ole itsekästä.
Jos minä en ajattele itseäni, terveyttäni, hyvinvointiani ja selviytymistäni, niin ei sitä kyllä tee kukaan muukaan!
Vielä itsekkäämpää on vaatia toista uhraamaan oma elämänsä sen itsekkään ihmisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä kun kaikilla aikuisilla olisi mahdollisuus helposti päästävään eutanasiaan.
Se, joka sairastuu, tuskin haluaa kuolla. Ei kai terveen puolison eutanasia ole ratkaisu?
Pelkään tulevaisuutta. Olemme 76 vuotias pariskunta ja välillä muisti pätkii molemmilla, mutta mies ei tunnusta asiaa. Uusimme just ajokortit ja tehtiin aika laajat muistitestit ja selvittiin ihan hyvin.
Eniten huolestuttaa juuri tuo, että itse myönnän, etten aina muista( lähinnä nimiä ), mutta mies ei myönnä, ettei muista asioita. Esim. että ovet jää lukitsematta ja valot usien päälle,minne sattuu.
Olemme työskennelleet teknisillä aloilla ja kaikki siihen liittyvät hommat sujuu molemmilta.
Seksikin sujuu😍
Olemme olleet yhdessä yli 50 v.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta aloittajalle vinkki. Äitini oli samassa tilanteessa kuin sinun äitisi. Äitini kävi lääkärillä sanomassa/itkemässä että hänen voimansa ovat nyt loppu. Minä ilmoitin omaishoitokoordinaattorille, että äitini muuttaa luokseni 250 km päähän eikä enää kykene toimimaan omaishoitajana. Ja kas kummaa, hoitokotipaikka isälle löytyi alle viikossa. Suosittelen!
Minä en aio päätyä tuohon tilanteeseen. Puolisollani on jo lääkkeet ja nähtäväksi jää, kauanko menee, ennen kuin omaishoitajuus tulee ajankohtaiseksi. Yhteiset lapsemme ovat tietoisia, että sinä päivänä minä ilmoitan heille, että pitäkää te isästänne huolta. Se hetki lähenee päivä päivältä.
Raamatusta inisijöille tiedoksi, että kumpikaan meistä ei ole ilmoittanut tahtovansa rakastaa jne. papin ja seurakunnan edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein sarjapettäjille tulee muistisairauksia 50 v jälkeen.
Luonto korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästäkin ketjusta tuli uskontoon ja vihkivaloihin perustuva keskustelu tai ennemmin syyttely. Ettekö osaa lukea? Ap ei ole naimisissa, ei tarvi erota kirkon silmissä. Ei ole lesken eläkettä. Ei missään vaiheessa sanonut edes olevan uskovainen. Jos uskovainen vihkivalansa antanut haluaa hoitaa puolisoaan loppuun asti niin antaa mennä vaan. Toivotaan että se muistisairas kuolee ensin niin saa oikein kirkkaan kruunun ja Jumala päästää taivaaseen.
Mä taas en ymmärrä miksi vanhukset esim viimeistään 70v eteenpäin eivät käy muistitesteissä joka vuosi vaikka ei olisi mitään oireita. Näin sitä pitää tarkkailla ihan kuin vaikka verenpainetta jne että voidaan auttaa ja miettiä jatkoa tarvittaessa. Aikuiset ihmiset ja pakko ummistaa silmät vaikeilta asioilta! Luulisi että siinä iässä elämän realiteetit olisi vihdoin hyväksytty.
Vuosikymmeniä hoitajana, nyt eläkkeellä voin tehdä muistitestin ihan ilman niitä kysymyksiä varmasti vielä umpidementoituneena.
Minusta ap voi hankkia oman asunnon ihan oman mukavuutensa vuoksi. Kukaan ei jaksa pian nurkkiin pissivää muistisairasta kotonaan, ihmistä, jonka vuorokausirytmi on päin hvttia, sotkee joka paikan ja käyttäytyy kuin kouluttamaton apina.
Viimeisiä aikoina töissä ollessani hoitokotiin tuli etupäässä vanhuksia, jotka asuivat yksin ja lähtivät ulos eksyen. Huonompi kuntoisia hoidetaan kotona, kunhan pysyvät sisällä.
Anteeksi, että kirjoitan hyvin epäkunnioittavasti, mutta kunnioitan ja suren näitä sairaita vanhuksia, mutta vihaan muistisairauksia, eivät ne ole mitään hups kun mummo unohti minut, ne ovat hyvin raadollisia ja ahdistavia paskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein sarjapettäjille tulee muistisairauksia 50 v jälkeen.
Luonto korjaa.
Karma on siitä vekkuli juttu että aikanaan se iskee. Ja todella kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta aloittajalle vinkki. Äitini oli samassa tilanteessa kuin sinun äitisi. Äitini kävi lääkärillä sanomassa/itkemässä että hänen voimansa ovat nyt loppu. Minä ilmoitin omaishoitokoordinaattorille, että äitini muuttaa luokseni 250 km päähän eikä enää kykene toimimaan omaishoitajana. Ja kas kummaa, hoitokotipaikka isälle löytyi alle viikossa. Suosittelen!
Minä en aio päätyä tuohon tilanteeseen. Puolisollani on jo lääkkeet ja nähtäväksi jää, kauanko menee, ennen kuin omaishoitajuus tulee ajankohtaiseksi. Yhteiset lapsemme ovat tietoisia, että sinä päivänä minä ilmoitan heille, että pitäkää te isästänne huolta. Se hetki lähenee päivä päivältä.
Raamatusta inisijöille tiedoksi, että kumpikaan meistä ei ole ilmoittanut tahtovansa rakastaa jne. papin ja seurakunnan edessä.
Tuttu mummo lähti parin viikon lomalle ja lapset lupasivat hoitaa, pappa ulosti pojan luona uuden saunan lauteille, aika nopeasti löytyi hoitokoti, siihen asti vähän höpsö pappa oli ollut vain kiva ja mummon sanaa ettei jaksa enää hoitaa uskottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myötä- ja vastamäessä. Olen ollut mieheni kanssa naimisissa jo 30 vuotta. Yhdessä 34 vuotta. Olisi tylyä hylätä toinen hänen sairastuttuaan. Samoin, jos hän hylkäisi minut. Hän oli tukenani kun voimani katosivat 3 vuodeksi vaihdevuosissa.
🤗💞
Ap. Et tarvitse kenenkään lupaa tai hyväksyntää erolle. Jos sinulla on tunne että ero on tässä tilanteessa paras ratkaisu niin eroat. Yksineläjänä puoliso (ex) saattaa saada paremmin yhteiskunnan taholta tukea kuin jos on puoliso huolehtimassa. Tämä ei tarkoita että pitää kokonaan hylätä. Voit käydä katsomassa ja pitää seuraa tms. jos teillä on sinänsä välit hyvät.
Kun itse kuormitut, masennut ja ajaudut taloudellisesti heikkoon tilanteeseen kukaan ei auta sinua. Sun oletetaan vain kestävän. Joku päivä joudut pakon edessä lopettamaan työt koska muistisairas vaatii ympärivuorokautista vahtimista. Siinä menee sun elämä. Aikuisen ihmisen on paskavaippoja vaihtaessa. Lisäksi dementikot voi olla hyvinkin väkivaltaisia ja aggressiivisia. Mieleltään heikentynyt mies on edelleen sinua vahvempi. Joten mitä teet kun se tulee tappomielessä päälle? Ääritapauksessa ja ilman provokaatiota niin voi käydä. Onhan noita ollut surullisia esimerkkejä mediassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue Raamatusta 1. Kirje Korinttilaisille
..mitä on rakkaus..kaiken se kestää..jne
Täytyypä avata tuo sivu seuraavan kerran kun käy vessassa
Ai, teillä on Raamattu vessan kirjahyllyssä?
Hyvä idea. :D
Käsikirjasta: miten syödä pullasta rusinat.
Ikävää ajatella, että kumppanini hakisi vain suhteestamme hyötyä ja huonona hetkenä lähtisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ap:n äiti voi mennä itse lääkäriin ja kertoa, ettei jaksa enää, eikä pysty? Sanoo, että on itsetuhoisia ajatuksia.
Läheiseni joutui tilanteeseen, jolloin puoliso (sairaalajakson jälkeen) piti saada hoivakotiin. Lääkäri tutki tämän läheiseni ja totesi, että jos päädytään omaiskotihoitoon, onkin pian kaksi hoidettavaa yhden asemesta.
Sen lekurin päässä asui järki. Ja tapahtui ihan täällä ruuhkasuomessa, eikä missään maaseudun onnelassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten seuraavassa lauseessa ihmetellään, että miksi miehet eivät halua nykyään enää sitoutua ja mennä naimisiin, kun ne valat mitkä lausutaan on ihan valhetta.
Se sinunkin mies on varmasti kantanut sinua monesti elämäsi aikana. Nyt nopeasti hakemaan apua ja diagnoosia. Alzheimerin hoito on ihan toisella tasolla nykyään ja mitä aikaisemmin aloittaa niin sitä paremmat ennusteet.
Miten aikuinen mies viedään väkisin lääkäriin?
Ap- jo pelkästään siitä syystä, että miehesi ei lähde lääkäriin ja jättää sinutkin tietämättömyyteen ja kärsimään- on syy sille että otat asumuseron!
Muustisairauksissa on yleistä se, ettei potilas itse tunnista oireitaan eikä ole lainkaan huolissaan. Oliko ap: n puoliso vielä työelämässä? Yleensä oikean muistisairauden oireet näkyvät ensin työssä kun on todella hidasta oppia uusia asioita ja niitähän nykypäivän työelämässä riittää jatkuvien ja päällekkäisten muutosten vuoksi.
Niin ,on monenlaisia miehiä. Meillä mies tekee kaikkensa , ettei muistin heikkeneminen etenisi. Tiedostaa tilanteen erittäin hyvin. Syö superterveellisesti, ei käytä alkoholia, liikkuu paljon, syö citikoliinia , b12 vitamiinia ym vitamiineja. Tiedän paljon muistisairauksista ,koska olen intohimoinen lukija ,,kaikkea maan ja taivaan välillä luen netistä. Olemme jo kasikymppisiä.
Mutta kestokaa joku minulle , miten olette nähneet ,että nykyiset lääkkeet auttaa läheisenne muistisairauteen. Tuota kaikkialla jankutetaan, mutta kukaan ei kerro mitä todellisuudessa ne auttaa.Emme ole käyneet muistitesteissä, ne kun on ihan helppo tehdä kotonakin MMSE JA MOCA-testit.
AKE-estäjät: Donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini lisäävät asetyylikoliinin määrää aivoissa ja hidastavat oireiden etenemistä.
Memantiini: Vaikuttaa glutamaattiin, ja sitä käytetään usein AKE-estäjien tukena tai sairauden myöhemmissä vaiheissa.
Antiamyloidilääkkeet: Esimerkiksi lekanemabi ja donanemabi ovat uusia vasta-ainelääkkeitä, jotka poistavat amyloidisakkautumia aivoista
Miten ajattelen oman läheiseni kannalta, niin keskittyminen helpottui. Tarkkaavaisuuden säätely myös parempi. Toimintakyky säilyy pidempään. Ne amyloidisakkaunat aivoissa on vähän kuin syöpä. Kun niitä saadaan vähennettyä, aivot toimii paremmin. Asetyylikoliini taas on aivoissa oleva välittäjäaine, joka vaikuttaa oppimiseen ja ajatteluun. Muistisairaalla sen pitoisuus laskee. Se tarkoittaa että oireiden eteneminen hidastuu.
Olin itse sairaanhoitajana muistisairauden ryhmäkodissa n. vuodet 2007-2011. Silloin meillä oli huonommassa kunnossa asukkaat kuin nykyisin. Esimerkiksi kävelykyky tai puhe katosivat aiemmin. Nykyisen lääkehoidon myötä ne tärkeät taidot säilyvät keskimäärin pidempään.
Rahajutut pitää ottaa huomioon. Jos asut miehesi kanssa, päädyt elättämään häntä. Saako nyt ansiosidonnaista? Pian putoaa yleistuelle 595 tilille. Asumistuessa otetaan sun tulot huomioon, jos vuokraluukussa asutte. Samoin toimeentulotuessa.
Yksiöön mars vuokralle, kai sulla on varaa? Kirjat sinne ja huoli-ilmo kuntaan. Jos omistusasunto, on vaikeampaa avo-erota.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Et tarvitse kenenkään lupaa tai hyväksyntää erolle. Jos sinulla on tunne että ero on tässä tilanteessa paras ratkaisu niin eroat. Yksineläjänä puoliso (ex) saattaa saada paremmin yhteiskunnan taholta tukea kuin jos on puoliso huolehtimassa. Tämä ei tarkoita että pitää kokonaan hylätä. Voit käydä katsomassa ja pitää seuraa tms. jos teillä on sinänsä välit hyvät.
Kun itse kuormitut, masennut ja ajaudut taloudellisesti heikkoon tilanteeseen kukaan ei auta sinua. Sun oletetaan vain kestävän. Joku päivä joudut pakon edessä lopettamaan työt koska muistisairas vaatii ympärivuorokautista vahtimista. Siinä menee sun elämä. Aikuisen ihmisen on paskavaippoja vaihtaessa. Lisäksi dementikot voi olla hyvinkin väkivaltaisia ja aggressiivisia. Mieleltään heikentynyt mies on edelleen sinua vahvempi. Joten mitä teet kun se tulee tappomielessä päälle? Ääritapauksessa ja ilman provokaatiota niin voi käydä. Onhan noita ollut surullisia esimerkkejä mediassa.
Suurin osa muistisairaista ei käy päälle, eikä varsinkaan tappomielessä. Kun olin itse muistisairaiden ryhmäkodissa töissä 4 vuotta, ei meillä ollut väkivaltaa. Ääntä toki voi olla, joku huutaa, joku itkee. Käytösoireita voi olla, mutta ei mitään yleistyksiä pitäisi tehdä. Nykyisin on psykogeriatrisia yksikköjä, joissa on agressiivisille ja muille käytösoireisille asumista. Täytyy muistaa, että vain pieni osa muistisairaista käyttäytyy aggressiivisesti.tuo sinun juttusi on vähän kuin että kaikki lapset ovat aggressiivisia, purevat ja repivät. Eivät ole. Julkisuudessa nostetaan esiiin ongelmakäyttäytymistä, koska halutaan myydä lehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Rahajutut pitää ottaa huomioon. Jos asut miehesi kanssa, päädyt elättämään häntä. Saako nyt ansiosidonnaista? Pian putoaa yleistuelle 595 tilille. Asumistuessa otetaan sun tulot huomioon, jos vuokraluukussa asutte. Samoin toimeentulotuessa.
Yksiöön mars vuokralle, kai sulla on varaa? Kirjat sinne ja huoli-ilmo kuntaan. Jos omistusasunto, on vaikeampaa avo-erota.
Miksi sinä kuvittelet, että ap ja miehensä ovat jotain köyhiä? Minä en viisikymppisenä naisena tunne yhtään pariskuntaa, jotka eläisivät asumistukien ja toimeentulotukien varassa. Itse olen saanut asumistukea viimeksi 90-luvulla. Ap:stä n tiedä, mutta ei tuo kirjoitus vaikuta syrjäytyneen ja sosiaalitukien varassa elävän tekstiltä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui sille "kunnes kuolema erottaa"-lupaukselle jonka olet Jumalalle, papille ja saurakunnalle antanut? Toivottavasti sairastut itse pahasti ja koet kivuliaan kuoleman!
Kun me menimme naimisiin 32 vuotta sitten, vaadin, että tuota kohtaa "kunnes kuolema meidät erottaa" ei lausuta. Ei minun eikä mieheni suusta. Niiin isoa lupausta en kuunapäivänä olisi uskaltanut luvata, eikä se siinä kaavassa ole mikään pakollinen osio.
Ja sanahelinää yhtä kaikki. Kuka uskoo mihinkin menninkäisiin, niin on sitä suurempiakin lupauksia rikottu.
Että onko siellä taivaassa joku, kuka todistaa, pappi on henkilö siinä missä seurakuntakin.
Mummini hoiti puolisoaan omaishoitajana ja vuosia. Hänelle kyllä järjestettiin "lomaa" tuosta työstä. Potilaan sai viedä johonkin hoitolaitokseen esim viikoksi ja mummi sai lomaa. Ainoa vaan, ettei raaskinut jättää toista sinne hoitopaikkaan, kun hän ei halunnut sinne..