Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsen rankaisemiseen suhtaudutaan nykyään kielteisesti?
10.09.2026 |
En nyt tarkoita mitään selkäsaunaa. Aikuisenakin ainakin laittomista teoista rangaistaan. Jos varastat kaupasta, ei ne totea että ostat täältä vastaavan tuotteen niin ollaan sujut.
Siis että lapsi tekee jotakin tyhmää, niin et saisi rangaista lasta esimerkiksi ottamalla pois häneltä jotakin tai kotiarestilla?
Lapsia ei enää kiinnosta totella, kun ne tietää että voi perseillä mielin määrin ja seurauksena on pelkkää sormen heristämistä.
Kommentit (169)
Mitenkähän paljon nämä "sinä teit tuon tahallasi" vanhemmat vahingoittavat lapsiaan. Lasten kasvatuksesta he eivät kyllä ymmärrä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Meillä lapset saa sikailusta aina jonkinlaisia seurauksia. Sotkut pitää itse siivota, rikotut asiat korjata, ihmisiltä pyytää ikävää käytöstä anteeksi jne. Sen lisäksi voi tulla rajoituksia ruutuaikaan, kirjastokäynteihin, harrastuksiin. Lapset ovat nähdäkseni vastuullisia, sietävät tylsyyttä ja epämukavuutta, luottavat meihin aikuisiin. Heillä on toisaalta myös tilaa joskus hölmöillä, ja olla lapsia."
Ymmärrän hyvin että lapsi ymmärtää tehneensä väärin jos joutuu siivoamaan, korjaamaan rikkomansa tai pyytämään anteeksi. Sen sijaa en ihan ymmärrä miten lapsen ymmärrystä väärintekemisestä lopulta auttaa se että häneen kohdistetaan seuraamuksia jotka eivät suoraan liity siihen mitä on tapahtunut, vaikka joku harrastuksen rajoitus?
Itse ainakin pyrin siihen että se "rangaistus" liittyy aina suoraan siihen mitä on tapahtunut. Ja että tärkeintä on että lopuksi lapsen kanssa jutellaan siitä miksi siihen asiaan päädyttiin, miten lapsi voisi oppia välttämään sen jatkossa ja mitä tästä voisi muuten oppia. Ja aina sen tilanteen pitäisi loppua siihen että lapsi tuntee itsensä kaiken jälkeen kuitenkin rakastetuksi ja hyväksytyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Noinhan se ideaalitilanteessa menee. Valitettavasti maailmassa on paljon myös ihmisiä, jotka eivät toimi automaattisesti noin. "
En väitä että jokainen ihminen toimisi oikein, en tietenkään. Mutta haastan sen että olisi joku ideaalitilanne että ihmiset oman empatiansa ja käsityskykynsä takia ovat tekemättä pahaa ja rikoksia. Kyllä kohtuu hyvin eläminen on kuitenkin se normi ja varsinaisen pahan ja rikosten tekeminen poikkeus.
Ja siksi suurin osa aikuisista ei tarvitse mitään rangaistuksen uhkaa. Sitä tarvitsee se vähemmistö joka ei siihen luonnostaan pysty.
Ja samoin enemmistö lapsista ei tarvitse mitään rangaistusten uhkaa vaan sen tukemista että he ymmärtävät milloin vahigoittavat teoillaan muita ja ne syyt miksi he ovat alkaneet toimia niin.
Silti edelleen on koulukiusaamista, silti on lasten tekemiä rikoksia, silti on ilkeyttä toisia kohtaan.
Kotona rääkätyt lapset pistävät pahan kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole. Tai ehkä sinun lapsillesi, mutta ei viisivuotiaan kuulu tahallaan kiusata muita."
Tahallaan on viisivuotiaan kohdalla vielä aika suhteellista. Sen ikäinen tuskin kauhean suunnitelmallisesti päättää tehdä pahaa. Hän toimii tunteiden ja impulssien sekä hyvin vielä kehittymättömän ajatusmaailman mukaan.
Varmasti, mutta on myös paljon samanikäisiä - ja jopa nuorempia, jotka eivät toimi noin.
No ei ole.
No on. Olen tavannut useita. Lapsiakin on erilaisia.
Ei ole olemassa alle 5-vuotiasta,joka ei toimi tunteiden ja impulssien pohjalta sekä vielä kehittymättömän ajatusmaailman. Sellaisia aikuisiakaan kun ei ole, mitä nyt aikuisem ajatusmaailma usein, joskaan ei aina, on jo kehittyneempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai saa rankaista esim. siten, että jos lapsi varastaa kaupasta, niin joutuu itse käymään myöntämässä tekonsa ja maksamaan tavaran.
Tai jos lapsi ei tule kotiin sovittuna aikana, niin ei vaikkapa viikkoon mene ko.kaverille.
Tai mitä näitä nyt on.
Tarkoitus olisi, ettei enää rangaista fyysisesti tai jättämällä lapsi yksin tunteidensa kanssa (esim.jäähypenkki tai käskemällä lapsi yksin omaan huoneeseensa itkemään).
En tunne YHTÄKÄÄN vanhempaa joka ei rankaisisi siten, että jokin jälkiseuraamus typeryyksistä tulee. Vähintään se anteeksipyyntö ja juttelu siitä, mikä meni vikaan. Riippuen teon laajuudesta.
Ei ehkä kannata uskoa kaikkeen, mitä mediassa lukee.
Tehokkaiden rangaistusten antaminen ei useinkaan ole mahdollista koska tehokkaat rangaistukset on kielletty erilaiseen nyyhkyretoriikkaan vedoten ("yksin tunteidensa kanssa jättäminen" yms).
Usein lapsi vaan nauraa vanhempiensa antamille rangaistuksille tai muille seurauksille.
Lapsi ei ole tyhmä vaan tajuaa kyllä asioiden syiden ja seurausten päälle ja osaa laskea kannattavuuksia. Jos törkeyksistä selviää pään silityksellä niin törkeyksien teko jatkuu.
Tämä on aina yhtä outoa, kun näissä maalaillaan lapsista kuvaa lähes sosiopaatteina, jotka huijaavat, nauravat vanhemmilleen ja tekevät koko ajan pahaa, jos heitä ei ratkaista tarpeeksi. Annetaan kuva ikään kuin lapsi olisi syntyjään paha.
Oikeastihan valtaosalla ihmisistä on pienestä pitäen tarve kuulua yhteisöön ja toimia siten, että on hyväksytty ja tärkeä osa yhteisöä. Tietenkin lapsii harjoittelee sitä miten yhteisössä toimitaan ja siihen kuuluu myös rajojen venyvyyden testaaminen.
Kun alusta asti lasta ohjataan johdonmukaisesti toimimaan oikein, eikä perheessä aikuiset näytä päinvastaista mallia, ollaan jo todella pitkällä lapsen kasvatuksessa.
No tämä. Just mietin, että miksi ihmeessä lapsi haluaisi jatkuvasti tehdä "törkeyksiä".
Samaa ihmettelen minäkin, kun käyn sukulaisperheen luona. Miksi viisivuotias tahallaan huutaa, riehuu, häiritsee, keskeyttää? On kuulemma ihan normaali lapsi, joka pärjää loistavasti päiväkodissa.
No huutaminen, riehuminen, "häiritseminen ja keskeyttäminen" on ihan normaalia pikkulapsen käytöstä, ei mitään "törkeyksiä"
Ei ole. Tai ehkä sinun lapsillesi, mutta ei viisivuotiaan kuulu tahallaan kiusata muita.
Olen huomannut, että monet lapset käyttävät kiusata-sanaa täysin väärin. Ei mikään ihme, sillä aikuisillakin näyttää olevan sanan merkitys hukassa. Kun menet kylään sukulaisiperheesi luo ja viisivuotias puhuu päällesi, hän ei kiusaa sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset saa sikailusta aina jonkinlaisia seurauksia. Sotkut pitää itse siivota, rikotut asiat korjata, ihmisiltä pyytää ikävää käytöstä anteeksi jne. Sen lisäksi voi tulla rajoituksia ruutuaikaan, kirjastokäynteihin, harrastuksiin. Lapset ovat nähdäkseni vastuullisia, sietävät tylsyyttä ja epämukavuutta, luottavat meihin aikuisiin. Heillä on toisaalta myös tilaa joskus hölmöillä, ja olla lapsia.
Kun vertaan aika moneenkin tuttavaperheeseen, vanhemmat ovat aika uupuneita, koska ovat sikailevien lastensa palvelijoita. Lapset saavat kirjaimellisesti vaikka heittää mielestään pahaa ruokaa lattialle, ja vanhemmat siivoavat ne. En voi käsittää, millaisia kavereita ja työntekijöitä tällaisista lapsista kasvaa. Miten he kestävät elämää, jossa joutuvat itse kantamaan tekojensa seuraukset? Plus itse en koe olevani uupunut, koska ensinnäkään lapset eivät käyttäydy noin ja jos joskus hölmöilevät, vastaavat itse seurauksista.
Ei lasta saa rangaista eikä häpäistä jos joskus tekee pienen virheen. Sinä kasvatat kodissasi tulevia narsisteja.
Missä tuossa tekstissä sanottiin, että lasta rangaistaan tai häpäistään, jos hän tekee pienen virheen?
Eri
Hän on heti ottamassa lapsilta heidän omaisuutta pois, rajaa sosiaalisia tapahtumia. Pakottaa, huom. pakottaa siivoamaan kun on vahingossa sotkenut. Tämä on rangastusta ja lapsia ei saa rangaista ja rajoittaa näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole. Tai ehkä sinun lapsillesi, mutta ei viisivuotiaan kuulu tahallaan kiusata muita."
Tahallaan on viisivuotiaan kohdalla vielä aika suhteellista. Sen ikäinen tuskin kauhean suunnitelmallisesti päättää tehdä pahaa. Hän toimii tunteiden ja impulssien sekä hyvin vielä kehittymättömän ajatusmaailman mukaan.
Varmasti, mutta on myös paljon samanikäisiä - ja jopa nuorempia, jotka eivät toimi noin.
Mun lapseni puhuu jatkuvasti muiden päälle. Se on asia, jonka eteen on tehty töitä ja tehdään edelleen. Samanaikaisesti hän on poikkeuksellisen lahjakas eräässä toisessa asiassa, joka vaatii nopeaa havainnointia ja kommunikointia. Ei voi sulkea temperamenttipiirrettä kokonaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mistä sinä tiedät, ymmärtävätkö ne vanhemmat lapsen persoonaa? Ehkä ovat tulleet tulokseen, että ne nopeat rangaistukset ovat paras tapa tietyissä tilanteissa juuri heidän lapselleen."
Jos joku kokeiltuaan laajasti ja pitkäaikaisesti erilaisia kasvatuskeinoja laidasta laitaan toteaa että juuri hänen lapseensa eivät toimi kuin nopeat kovat rangaistukset niin siitä vain. Epäilen vain että aika harva on oikeasti ja johdonmukaisesti kokeillut sen oman lapsensa kanssa kaikkia muitakin keinoja.
"Ei se tarkoita, etteikö muitakin keinoja olisi auttaa lasta toimimaan oikein ja ymmärtämään oikean ja väärän käytöksen eron."
Jokainen keino jota käytetään pitäisi aina pystyä perustelemaan ja näyttämään että miksi käytetään juuri sitä keinoa ja miksi se on se joka takaa parhaan lopputuloksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen asia kuin että vanhempi on vihainen ja huutaa lapselle, on sekin ilmeisesti kiellettyä?
Ei kai vihaisuutta voi kieltääkään, se on tunne. Silloin tällöin jokainen suuttuu. Mutta aikuisella ihmisellä luulisi olevan hienovaraisempiakin keinoja kasvatukseen. Ei lapsi siitä kauheasti opi, jos vaikka hänen huutamiseensa reagoidaan huudolla.
Viha on tunne, mutta huutaminen on tietoista toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että vanhemmat (ja kasvatustädit) haluavat olla mieluummin kivoja kavereita. Silloin tuntee itsensä nuoremmaksi. Eikä haluta tuottaa pettymystä lapselle, koska halutaan olla pehmeitä ja kivoja.
Pehmeillä arvoilla ja pehmeällä kasvatuksella kasvatetaan hyviä aikuisia. Päihteettömiä ja väkivaltaa kaihtavia. Lasten tekemistä virheistä lapsi oppii ettei niitä enää tehdä, ei tarvitse rangaista. Rankaiseminen on nöyryyttävää joka ajaa lapsen väärille urille. Vanhemman tulee olla myös lapsen kaveri läpi elämän. Kaveri on malli, jota uskotaan vanhempaa enemmän.
Sun lasten yli tullaan kävelemään aina. Aikuisena elämä on taistelua. Taistellaan työpaikalla urakehityksestä, projekteista ym. Sanktioita tulee mokista. Eihän nuo pumpulissa eläneet tule koskaan pärjäämään.
Mä elin pumpulissa ja pärjäsin oikein loistavasti. Töissä olen tehnyt parhaani, samoin muualla.
"Viha on tunne, mutta huutaminen on tietoista toimintaa."
Lasten kasvatuksen tärkein asia onkin juuri se että lapsille opetetaan vähitellen se että lapsen tunteet ja lapset tekemät asiat voi erottaa toisistaan. Ja että ihminen voi päättää mitä tunteittensa pohjalta tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelle varmaan tuttua se entisiltä ajoilta että ensin itse tekee jotain väärää, sitten vanhempi tulee ja läpsii tai tukistelee kunnolla, itse jää itkemään, jonka jälkeen vanhempi tulee itse pyytelemään anteeksi
Tuo jos joku on toksista koska siinä vanhempi opettaa lapselle että väärintekoon hän itse vastaa väärinteolla.
Pointti on se että entisajan ihmiset ei ole tienny kasvatuksesta yhtää mitää vaikka kovasti väittävät muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai saa rankaista esim. siten, että jos lapsi varastaa kaupasta, niin joutuu itse käymään myöntämässä tekonsa ja maksamaan tavaran.
Tai jos lapsi ei tule kotiin sovittuna aikana, niin ei vaikkapa viikkoon mene ko.kaverille.
Tai mitä näitä nyt on.
Tarkoitus olisi, ettei enää rangaista fyysisesti tai jättämällä lapsi yksin tunteidensa kanssa (esim.jäähypenkki tai käskemällä lapsi yksin omaan huoneeseensa itkemään).
En tunne YHTÄKÄÄN vanhempaa joka ei rankaisisi siten, että jokin jälkiseuraamus typeryyksistä tulee. Vähintään se anteeksipyyntö ja juttelu siitä, mikä meni vikaan. Riippuen teon laajuudesta.
Ei ehkä kannata uskoa kaikkeen, mitä mediassa lukee.
Tehokkaiden rangaistusten antaminen ei useinkaan ole mahdollista koska tehokkaat rangaistukset on kielletty erilaiseen nyyhkyretoriikkaan vedoten ("yksin tunteidensa kanssa jättäminen" yms).
Usein lapsi vaan nauraa vanhempiensa antamille rangaistuksille tai muille seurauksille.
Lapsi ei ole tyhmä vaan tajuaa kyllä asioiden syiden ja seurausten päälle ja osaa laskea kannattavuuksia. Jos törkeyksistä selviää pään silityksellä niin törkeyksien teko jatkuu.
Tämä on aina yhtä outoa, kun näissä maalaillaan lapsista kuvaa lähes sosiopaatteina, jotka huijaavat, nauravat vanhemmilleen ja tekevät koko ajan pahaa, jos heitä ei ratkaista tarpeeksi. Annetaan kuva ikään kuin lapsi olisi syntyjään paha.
Oikeastihan valtaosalla ihmisistä on pienestä pitäen tarve kuulua yhteisöön ja toimia siten, että on hyväksytty ja tärkeä osa yhteisöä. Tietenkin lapsii harjoittelee sitä miten yhteisössä toimitaan ja siihen kuuluu myös rajojen venyvyyden testaaminen.
Kun alusta asti lasta ohjataan johdonmukaisesti toimimaan oikein, eikä perheessä aikuiset näytä päinvastaista mallia, ollaan jo todella pitkällä lapsen kasvatuksessa.
No tämä. Just mietin, että miksi ihmeessä lapsi haluaisi jatkuvasti tehdä "törkeyksiä".
Samaa ihmettelen minäkin, kun käyn sukulaisperheen luona. Miksi viisivuotias tahallaan huutaa, riehuu, häiritsee, keskeyttää? On kuulemma ihan normaali lapsi, joka pärjää loistavasti päiväkodissa.
No huutaminen, riehuminen, "häiritseminen ja keskeyttäminen" on ihan normaalia pikkulapsen käytöstä, ei mitään "törkeyksiä"
Ei ole. Tai ehkä sinun lapsillesi, mutta ei viisivuotiaan kuulu tahallaan kiusata muita.
Olen huomannut, että monet lapset käyttävät kiusata-sanaa täysin väärin. Ei mikään ihme, sillä aikuisillakin näyttää olevan sanan merkitys hukassa. Kun menet kylään sukulaisiperheesi luo ja viisivuotias puhuu päällesi, hän ei kiusaa sinua.
Tuossa mainittiin monia muitakin asioita. Ja kyse on huutamisesta, ei puhumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hirveän tärkeää että vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa ja kuuntelevat heidän näkemystä maaiman menosta. On todella tärkeää antaa lapsen olla lapsi joka päättää omista asioistaan, ottaa vastuuta. Vastuun ottamisella lapsi oppii, ettei kaikki ole niin helppoa. Oppii tarvittavia taitoja miten asioihin voi vaikuttaa ja miten niitä käsitellään.
Vanhemman on jokaisessa perhettä koskevassa asiassa ottaa myös se lapsi mukaan päätöksentekoon, koska perhe on omanlaisensa demokratia. Nykyään vanhemmat eivät voi tehdä suuriä päätöksiä ilman että lapset ovat saaneet sanottua oman painavan sanansa asiaan.
haloo nyt taas
Eniten pehmeän kaverivanhemmuuden puolesta puhuvat ne, joilla on traumoja väkivallasta omasta kodistaan.
Siksi he yrittävät kaikin keinoin välttää kaikkia rangaistuksia ja seuraamuksia, vaikka niillä ei olisi väkivallan kanssa mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole. Tai ehkä sinun lapsillesi, mutta ei viisivuotiaan kuulu tahallaan kiusata muita."
Tahallaan on viisivuotiaan kohdalla vielä aika suhteellista. Sen ikäinen tuskin kauhean suunnitelmallisesti päättää tehdä pahaa. Hän toimii tunteiden ja impulssien sekä hyvin vielä kehittymättömän ajatusmaailman mukaan.
Varmasti, mutta on myös paljon samanikäisiä - ja jopa nuorempia, jotka eivät toimi noin.
Mun lapseni puhuu jatkuvasti muiden päälle. Se on asia, jonka eteen on tehty töitä ja tehdään edelleen. Samanaikaisesti hän on poikkeuksellisen lahjakas eräässä toisessa asiassa, joka vaatii nopeaa havainnointia ja kommunikointia. Ei voi sulkea temperamenttipiirrettä kokonaan pois.
Kaikkien av-mammojen lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita jossain asiassa.
Henkilökohtaisesti en koskaan olisi hakenut neuvoja tai tukea kasvattamiseen Vauva.fi alustalta, en koskaan enkä koskaan hakisi. Nyt kun olen lukenut näitä kommentteja, ollaan vain ääripäissä. Lasta ei saa edes käskeä siivoomaan omia sotkuja ilman että ensin tutkitaan lapsen psyykettä ja vedetään tuntien keskuistelusessiot. Missä se kultainen keskitie josta niin paljon ollaan toitotettu?
"Sun lasten yli tullaan kävelemään aina. Aikuisena elämä on taistelua. Taistellaan työpaikalla urakehityksestä, projekteista ym. Sanktioita tulee mokista. Eihän nuo pumpulissa eläneet tule koskaan pärjäämään. "
Sekoitat nyt asioita. Ihminen voi olla empaattinen tunteva olematta sinisilmäinen. Minulle on opetettu aina hyvyyttä ja ystävällisyyttä mutta ehkä juuri siksi näen selvästi jos joku ei ole sellainen. Ei hyvä ja empaattinen kasvatus kasvata mitään naiiveja hölmöjä vaan päinvastoin ihmisiä jotka tunnistavat sen milloin näitä rikotaan ja milloin joku on pyrkyri.
Ja kun tunnistaa tämän, voi pelata niillä omilla vahvuuksillaan. Näyttää ja kertoa vaikka työpaikalla pomolle miten minä olen se joka oikeasti osaa, tietää ja tekee eikä vain juonittele ja pyri johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai saa rankaista esim. siten, että jos lapsi varastaa kaupasta, niin joutuu itse käymään myöntämässä tekonsa ja maksamaan tavaran.
Tai jos lapsi ei tule kotiin sovittuna aikana, niin ei vaikkapa viikkoon mene ko.kaverille.
Tai mitä näitä nyt on.
Tarkoitus olisi, ettei enää rangaista fyysisesti tai jättämällä lapsi yksin tunteidensa kanssa (esim.jäähypenkki tai käskemällä lapsi yksin omaan huoneeseensa itkemään).
En tunne YHTÄKÄÄN vanhempaa joka ei rankaisisi siten, että jokin jälkiseuraamus typeryyksistä tulee. Vähintään se anteeksipyyntö ja juttelu siitä, mikä meni vikaan. Riippuen teon laajuudesta.
Ei ehkä kannata uskoa kaikkeen, mitä mediassa lukee.
Tehokkaiden rangaistusten antaminen ei useinkaan ole mahdollista koska tehokkaat rangaistukset on kielletty erilaiseen nyyhkyretoriikkaan vedoten ("yksin tunteidensa kanssa jättäminen" yms).
Usein lapsi vaan nauraa vanhempiensa antamille rangaistuksille tai muille seurauksille.
Lapsi ei ole tyhmä vaan tajuaa kyllä asioiden syiden ja seurausten päälle ja osaa laskea kannattavuuksia. Jos törkeyksistä selviää pään silityksellä niin törkeyksien teko jatkuu.
Tämä on aina yhtä outoa, kun näissä maalaillaan lapsista kuvaa lähes sosiopaatteina, jotka huijaavat, nauravat vanhemmilleen ja tekevät koko ajan pahaa, jos heitä ei ratkaista tarpeeksi. Annetaan kuva ikään kuin lapsi olisi syntyjään paha.
Oikeastihan valtaosalla ihmisistä on pienestä pitäen tarve kuulua yhteisöön ja toimia siten, että on hyväksytty ja tärkeä osa yhteisöä. Tietenkin lapsii harjoittelee sitä miten yhteisössä toimitaan ja siihen kuuluu myös rajojen venyvyyden testaaminen.
Kun alusta asti lasta ohjataan johdonmukaisesti toimimaan oikein, eikä perheessä aikuiset näytä päinvastaista mallia, ollaan jo todella pitkällä lapsen kasvatuksessa.
No tämä. Just mietin, että miksi ihmeessä lapsi haluaisi jatkuvasti tehdä "törkeyksiä".
Samaa ihmettelen minäkin, kun käyn sukulaisperheen luona. Miksi viisivuotias tahallaan huutaa, riehuu, häiritsee, keskeyttää? On kuulemma ihan normaali lapsi, joka pärjää loistavasti päiväkodissa.
No huutaminen, riehuminen, "häiritseminen ja keskeyttäminen" on ihan normaalia pikkulapsen käytöstä, ei mitään "törkeyksiä"
Ei ole. Tai ehkä sinun lapsillesi, mutta ei viisivuotiaan kuulu tahallaan kiusata muita.
Olen huomannut, että monet lapset käyttävät kiusata-sanaa täysin väärin. Ei mikään ihme, sillä aikuisillakin näyttää olevan sanan merkitys hukassa. Kun menet kylään sukulaisiperheesi luo ja viisivuotias puhuu päällesi, hän ei kiusaa sinua.
Lopputulos on yhtä kaikki se, etten mene heille enää kylään. Jostain syystä.
Missä tuossa tekstissä sanottiin, että lasta rangaistaan tai häpäistään, jos hän tekee pienen virheen?
Eri