Miksi lesbosuhteissa niin usein toinen on "mies" ?

Vierailija kirjoitti:

Minua luullaan aina keskustelupalstoilla mieheksi.

Pidän autoista ja liikenteestä, otan liikenteen usein kilpailuna, joka minun täytyy voittaa. Päädyn usein kisaamaan jonkun random-kuskin kanssa ja voitan. Ajan usein ylinopeutta. Nopeusmittaustolppien paikat muistan ulkoa.

 

Mulla on myös voimakas saalistusvietti ja haen jännitystä mm. irtosuhteista. Kyllästyn nopeasti ja jätän sen miehen.

 

Olen heteronainen. Tällainen olen ollut lapsesta asti.

No tää kuulostaa pikemminkin siltä että tarvisit terapiaa. Ei nimittäin kuulosta ihan tasapainoisen aikuisen touhulta, oli sitten mies tai nainen kyseessä. 

Sukupuolten sisällä on enemmän eroja kuin niiden välillä. On heterosuhteissakin miehekkäitä naisia ja naisellisia miehiä. Mitä sitä sen enempää ihmettelemään.

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä kuin miesten homosuhteissa toinen on lähes aina se stereotyyppinen ja neitimäinen hint*ti, mutta toinen taas tavallisen oloinen mies, jonka homoutta ei arvaisi, jos ei tietäisi (esim. oma ilmoitus tai julkisuus).

Homoseksuaalit toistavat lopulta sen oman suuntautumisen sisällä samoja perinteisiä sukupuolirooleja kuin heterot (esim. toinen dominoivampi).  Aina löytyy tietysti poikkeuksia parien käyttäytymisjakaumasta, eikä se suuntautumista katso. Ei ole ihan poikkeuksellisen harvinaista, että heterosuhteessa nainen on se "mies" ja mies on ns. tohvelisankari. Tiedä sitten sellaisten liittojen kestävyydestä.

Kerro tarkemmin näistä sukupuolirooleista, joita toteutetaan jokaisessa heterosuhteessa?

Kyseessä lienee tarkkailuvinouma. Luulen, että jos kummatkin ovat naisellisia, et noteeraa sitä lesbosuhteeksi, ap, vaan ajattelet, että tuossapa on kaksi kaverusta.

Monet suomalaiset heteronaisetkin näyttää rekkalesboilta