Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?

Siksikin se on järkevää antaa se perintömökki kokonaan omalle lapselle, koska on todennäköisempää että omalle lapselle sillä on tunnearvoa, ja se ei sitä myy pois. Lapsen puolisolle sillä ei ole tunnearvoa,  ja todennäköisemmin se näkee sen vain rahana ja on myymässä heti pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuisin ihan samalla lailla kuin jos puolisoa ei olisi rajattu pois, miksi sillä olisi merkitystä? En ole kiinnostunut toisten omaisuudesta, meillä on täysin poissulkeva avioehto muutenkin, koska halutaan pitää omaisuus sen nimissä kenen se l  ja kun kuollaan, nii  kaikki menee yhteisille lapsille.

Molemmat siis edustavat perheessäkin omaa sukuaan, eikä perhettään? Pidän ajatusta hyvin vieraana, mutta se on minun käsitykseni. Tämä keskustelu auttaa ymmärtämään avioerojen tavallisuuden. Onhan se selvä, että ero tulee jos koko yhteinen elämä rakennetaan eroa silmällä pitäen kahteen eri leiriin. 

En ymmärrä mitä tarkoitat, että perheessä edustetaan sukua eikä perhettä. Mitä se edes tarkoittaa? Ja miten tästä vedetään johtopäätös avioerojen tavallisuuteen? Liittykö kommentti avioehtoon? Eikös täysin poissulkeva avioehto lapsiperheessä tarkoita, että haluaa olle perhe rakkauden takia, eikä sen takia, että haaveilee jostain anopin varallisuudesta? 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käytäntö. Minun mummo ja pappa eivät tuota tehneet, kun siirsivät pojalleen miljoonan euron maa- ja metsätilan komeine taloineen. Poika kuoli äkillisesti ja tila meni vaimolleen. Vaimo löysi jonkun nuoren onnenonkijan uudeksi puolisoksi. Onnenonkija onnistui onkimaan itselleen lopulta koko tilan.  Tuskinpa ois mummo ja pappa halunneet sitä, että omilla lapsenlapsilla ei ole heidän omin käsin rakentamalle tilalle mitään asiaa. Kukaan heidän jälkeläisestään ei tunne koko onnenonkijaa mitenkään. Huomaa että tässä ketjussakin vastaavanlainen onnenonkija valittaa. 

Hauska satu, mutta harmittaako mummo- , pappa- ja poikavainaata tämä asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta. 

Omat vanhemmat peritään, ei muiden. 

Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.

Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?

Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.

Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.

Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.

Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.

Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole. 

Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa. 

Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä. 

Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.

Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.

Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on. 

Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos. 

Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?

Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää? 

Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua. 

Eli lapset synnyttänyt äiti on "joku muu". Juu, ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää enää, tätä ketjua luettuaan. Meillä äiti on perhettä ja sellaisena pysyy. Mahtaa olla mahtavaa elää suvuissa, joissa "asioita ymmärretään".

Tietysti sille mummille oma jälkikasvu on omaa jälkikasvua ja muut ovat muita. Se puoliso on omien vanhempiensa jälkikasvua. 

Minulle ainakin on täysin selvää, että molemmilla vanhemmillani on omat vanhempansa. 

Siksi kai niitä mummeja ja ukkeja pidetään kohtuu-höperöinä. Ei niiden kaaleihin mahdu, että perheen näkökulmasta, he ovat ne ulkopuoliset, eivät perheen jäsenet. Ei uskoisi, että tällaistakin joutuu kirjoittamaan. 

Ai oot sitä mieltä, että sitten kun sun lapsilla on puoliso ja lapsia, niin lapsesi eivät enää kuulu sinun perheeseen, vaan ovat ulkopuolisia. Ja sinä et mummona enää kuulu heidän perheisiin, vaan olet ulkopuolinen. Ja että olet vielä sitten höperökin. No varmaan sun mielipide muuttuu sitten, kun ajattelet aina vain omaa etua ja se mielipide ei sitten enää ole sinun silloisen oman edun mukainen. Se on vain nyt tämänhetkisen oman etusi mukainen.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tää yksi ”appivanhemmat määräilee…wääwää” - tyyppi selkeästi itse niin määräilevä ja rasittava tyyppi, että ei ihme että tietää itsekin että avioero on jossain vaiheessa tulossa. Ei kai kukaan jaksa sellaista katsella. ”Kaiken pitää mennä niin kuin MINÄ HALUAN ja MINÄ MÄÄRÄÄN! MUUT EI MU MÄÄRÄILE!  WÄÄ WÄÄ!”

Nyt taitaa olla jo + 75 v mittarissa?

Tietysti oman elämän aikana tehdään kaikki, jotta jälkikasvulle jäisi mahdollisimman hyvät olot oman poismenon jälkeen. Eli laitetaan se lisäys testamenttiin, että puolisoiden avio-oikeus suljetaan pois. 

Joka tuota ei tee on joko typerä tai sitten ei lapsistaan välitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käytäntö. Minun mummo ja pappa eivät tuota tehneet, kun siirsivät pojalleen miljoonan euron maa- ja metsätilan komeine taloineen. Poika kuoli äkillisesti ja tila meni vaimolleen. Vaimo löysi jonkun nuoren onnenonkijan uudeksi puolisoksi. Onnenonkija onnistui onkimaan itselleen lopulta koko tilan.  Tuskinpa ois mummo ja pappa halunneet sitä, että omilla lapsenlapsilla ei ole heidän omin käsin rakentamalle tilalle mitään asiaa. Kukaan heidän jälkeläisestään ei tunne koko onnenonkijaa mitenkään. Huomaa että tässä ketjussakin vastaavanlainen onnenonkija valittaa. 

Hauska satu, mutta harmittaako mummo- , pappa- ja poikavainaata tämä asia?

Valitettavasti ei ole satu. Todennäköisesti niitä harmittaa. Sielu kun ei kuole koskaan,  vaan on kaikesta tietoinen. Ainakin niin kauan kun reinkarnoituu uudelleen. Mummo ja pappa tosin ovat kuolleet niin kauan aikaa sitten, että ovat varmasti jo reinkarnoituneet uudelleen.

Kaikissa testamenteissa rajataan puoliso ulos aiemmasta ja tulevasta omaisuudesta, osakkeiden tuotoista, saaduista lahjoista, kaikesta. Raha pidetään suvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tää yksi ”appivanhemmat määräilee…wääwää” - tyyppi selkeästi itse niin määräilevä ja rasittava tyyppi, että ei ihme että tietää itsekin että avioero on jossain vaiheessa tulossa. Ei kai kukaan jaksa sellaista katsella. ”Kaiken pitää mennä niin kuin MINÄ HALUAN ja MINÄ MÄÄRÄÄN! MUUT EI MU MÄÄRÄILE!  WÄÄ WÄÄ!”

Nyt taitaa olla jo + 75 v mittarissa?

Ei kun 39.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuisin ihan samalla lailla kuin jos puolisoa ei olisi rajattu pois, miksi sillä olisi merkitystä? En ole kiinnostunut toisten omaisuudesta, meillä on täysin poissulkeva avioehto muutenkin, koska halutaan pitää omaisuus sen nimissä kenen se l  ja kun kuollaan, nii  kaikki menee yhteisille lapsille.

Molemmat siis edustavat perheessäkin omaa sukuaan, eikä perhettään? Pidän ajatusta hyvin vieraana, mutta se on minun käsitykseni. Tämä keskustelu auttaa ymmärtämään avioerojen tavallisuuden. Onhan se selvä, että ero tulee jos koko yhteinen elämä rakennetaan eroa silmällä pitäen kahteen eri leiriin. 

En ymmärrä mitä tarkoitat, että perheessä edustetaan sukua eikä perhettä. Mitä se edes tarkoittaa? Ja miten tästä vedetään johtopäätös avioerojen tavallisuuteen? Liittykö kommentti avioehtoon? Eikös täysin poissulkeva avioehto lapsiperheessä tarkoita, että haluaa olle perhe rakkauden takia, eikä sen takia, että haaveilee jostain anopin varallisuudesta? 

Ymmärrän, ettet ymmärrä, etkä tule koskaan ymmärtämäänkään. Teitä on paljon, varsinkin vanhainkodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tää yksi ”appivanhemmat määräilee…wääwää” - tyyppi selkeästi itse niin määräilevä ja rasittava tyyppi, että ei ihme että tietää itsekin että avioero on jossain vaiheessa tulossa. Ei kai kukaan jaksa sellaista katsella. ”Kaiken pitää mennä niin kuin MINÄ HALUAN ja MINÄ MÄÄRÄÄN! MUUT EI MU MÄÄRÄILE!  WÄÄ WÄÄ!”

Nyt taitaa olla jo + 75 v mittarissa?

Ei kun 39.

Onko se syntymävuosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tää yksi ”appivanhemmat määräilee…wääwää” - tyyppi selkeästi itse niin määräilevä ja rasittava tyyppi, että ei ihme että tietää itsekin että avioero on jossain vaiheessa tulossa. Ei kai kukaan jaksa sellaista katsella. ”Kaiken pitää mennä niin kuin MINÄ HALUAN ja MINÄ MÄÄRÄÄN! MUUT EI MU MÄÄRÄILE!  WÄÄ WÄÄ!”

Nyt taitaa olla jo + 75 v mittarissa?

Ei kun 39.

Onko se syntymävuosi?

Taitaa olla sinun äo:si....

Sivusta...

Vanhempien perijöitä on aina omat lapset. Ei sinua ole siis rajattu mitenkään pois omistajuudesta, Et vain kuulu heidän perillisiin. Ihan kuin ei sinun puolisokaan kuulu sinun vanhempien perillisiin, vaan sinä ja sisaruksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta. 

Omat vanhemmat peritään, ei muiden. 

Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.

Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?

Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.

Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.

Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.

Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.

Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole. 

Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa. 

Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä. 

Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.

Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.

Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on. 

Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos. 

Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?

Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää? 

Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua. 

Eli lapset synnyttänyt äiti on "joku muu". Juu, ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää enää, tätä ketjua luettuaan. Meillä äiti on perhettä ja sellaisena pysyy. Mahtaa olla mahtavaa elää suvuissa, joissa "asioita ymmärretään".

Tietysti sille mummille oma jälkikasvu on omaa jälkikasvua ja muut ovat muita. Se puoliso on omien vanhempiensa jälkikasvua. 

Minulle ainakin on täysin selvää, että molemmilla vanhemmillani on omat vanhempansa. 

Siksi kai niitä mummeja ja ukkeja pidetään kohtuu-höperöinä. Ei niiden kaaleihin mahdu, että perheen näkökulmasta, he ovat ne ulkopuoliset, eivät perheen jäsenet. Ei uskoisi, että tällaistakin joutuu kirjoittamaan. 

Ai oot sitä mieltä, että sitten kun sun lapsilla on puoliso ja lapsia, niin lapsesi eivät enää kuulu sinun perheeseen, vaan ovat ulkopuolisia. Ja sinä et mummona enää kuulu heidän perheisiin, vaan olet ulkopuolinen. Ja että olet vielä sitten höperökin. No varmaan sun mielipide muuttuu sitten, kun ajattelet aina vain omaa etua ja se mielipide ei sitten enää ole sinun silloisen oman edun mukainen. Se on vain nyt tämänhetkisen oman etusi mukainen.

Voitko selittää tarkemmin, mikä etuni on jos sekaannun siihen, mitä lapseni perheet tekevät vastaanottamalla omaisuudellaan tai kuinka sen käyttävät? Kyseinen omaisuus ei enää siinä kohtaa ole enää minun.

Mitä etuihin tulee, moniko ajaa jonkun toisen etuja päällimmäisenä asiana? Kenen etua itse ajat? Älä vastaa lastesi, sillä sekaantumalla heidän elämiinsä aikuisina, sitä et tee.

Kylläpä jollain on mennyt tunteisiin, kun ei saa appivanhempien perintöä. Hölmöyksissään luullut saavansa ja valinnut puolison, jolla on varakkaat vanhemmat ja sitten suunnitellut valmiiksi eroavansa, kun on saanut perintöosuutensa. Nyt kaikki menikin mönkään ja se menee niiiiiiiiin tunteisiiiin nyt, kun laki ei mennytkään niin kuin oli kuvitellut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tää yksi ”appivanhemmat määräilee…wääwää” - tyyppi selkeästi itse niin määräilevä ja rasittava tyyppi, että ei ihme että tietää itsekin että avioero on jossain vaiheessa tulossa. Ei kai kukaan jaksa sellaista katsella. ”Kaiken pitää mennä niin kuin MINÄ HALUAN ja MINÄ MÄÄRÄÄN! MUUT EI MU MÄÄRÄILE!  WÄÄ WÄÄ!”

Nyt taitaa olla jo + 75 v mittarissa?

Ei kun 39.

Onko se syntymävuosi?

Taitaa olla sinun äo:si....

Sivusta...

Itse kirjoitit, mutta toché.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien perijöitä on aina omat lapset. Ei sinua ole siis rajattu mitenkään pois omistajuudesta, Et vain kuulu heidän perillisiin. Ihan kuin ei sinun puolisokaan kuulu sinun vanhempien perillisiin, vaan sinä ja sisaruksesi.

Tämän taitavat aivan kaikki ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tää yksi ”appivanhemmat määräilee…wääwää” - tyyppi selkeästi itse niin määräilevä ja rasittava tyyppi, että ei ihme että tietää itsekin että avioero on jossain vaiheessa tulossa. Ei kai kukaan jaksa sellaista katsella. ”Kaiken pitää mennä niin kuin MINÄ HALUAN ja MINÄ MÄÄRÄÄN! MUUT EI MU MÄÄRÄILE!  WÄÄ WÄÄ!”

Nyt taitaa olla jo + 75 v mittarissa?

Ei kun 39.

Onko se syntymävuosi?

Taitaa olla sinun äo:si....

Sivusta...

Itse kirjoitit, mutta toché.

Ei näköjään saa korjata heti, mutta tietenkin tuossa tulee olla touché.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta. 

Omat vanhemmat peritään, ei muiden. 

Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.

Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?

Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.

Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.

Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.

Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.

Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole. 

Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa. 

Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä. 

Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.

Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.

Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on. 

Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos. 

Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?

Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää? 

Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua. 

Eli lapset synnyttänyt äiti on "joku muu". Juu, ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää enää, tätä ketjua luettuaan. Meillä äiti on perhettä ja sellaisena pysyy. Mahtaa olla mahtavaa elää suvuissa, joissa "asioita ymmärretään".

Tietysti sille mummille oma jälkikasvu on omaa jälkikasvua ja muut ovat muita. Se puoliso on omien vanhempiensa jälkikasvua. 

Minulle ainakin on täysin selvää, että molemmilla vanhemmillani on omat vanhempansa. 

Siksi kai niitä mummeja ja ukkeja pidetään kohtuu-höperöinä. Ei niiden kaaleihin mahdu, että perheen näkökulmasta, he ovat ne ulkopuoliset, eivät perheen jäsenet. Ei uskoisi, että tällaistakin joutuu kirjoittamaan. 

Ai oot sitä mieltä, että sitten kun sun lapsilla on puoliso ja lapsia, niin lapsesi eivät enää kuulu sinun perheeseen, vaan ovat ulkopuolisia. Ja sinä et mummona enää kuulu heidän perheisiin, vaan olet ulkopuolinen. Ja että olet vielä sitten höperökin. No varmaan sun mielipide muuttuu sitten, kun ajattelet aina vain omaa etua ja se mielipide ei sitten enää ole sinun silloisen oman edun mukainen. Se on vain nyt tämänhetkisen oman etusi mukainen.

Voitko selittää tarkemmin, mikä etuni on jos sekaannun siihen, mitä lapseni perheet tekevät vastaanottamalla omaisuudellaan tai kuinka sen käyttävät? Kyseinen omaisuus ei enää siinä kohtaa ole enää minun.

Mitä etuihin tulee, moniko ajaa jonkun toisen etuja päällimmäisenä asiana? Kenen etua itse ajat? Älä vastaa lastesi, sillä sekaantumalla heidän elämiinsä aikuisina, sitä et tee.

Sen kun annat vain perintösi lasten puolisoille. Teet sellaisen testamentin, jos se sinusta on niin oikein. Saathan sinä toki niin tehdä. Ehkä opit sitten kantapään kautta, kun joku lapsen puolisoista ottaakin eron ja vie sinun mökin ja sinun talon ja omille lapsillesi ei jää mitään, vaan joutuvat johonkin kerrostaloyksiöön vuokralle asumaan köyhänä. Mutta sinulla on täysi vapaus tehdä niin. Mutta et voi pakottaa muita tekemään niin. Et edes itkemällä miten appivanhemmat ei rakasta sua,  kun ei anna sulle puolta perinnöistä. Tuollainen toisten kiristäminen ja manipulointi on henkisesti erittäin epäkypsää ja epäempaattista.

Na r sistit harjoittaa tuollaista manipulaatiosta kuten ap.