Lue keskustelun säännöt.
Törkeimmät/huonoimmat kokemukset terveydenhuollosta
27.10.2026 |
Tästä saa varmaan pitkän keskustelun. Saa toki myös kertoa perheenjäsenten/ystävien/työkaverien kohteluita, kunhan kaikkien yksityisyys säilytetään eli ei jaeta liian henkilökohtaisia tietoja.
Itsellä on varsinaisesti vain yksi huono kokemus. Minulla oli todella vaikea kynsivallin tulehdus, joka meni muutamassa päivässä siihen että sormenpää oli todella turvonneena täynnä mätää ja kipu sykki olkapäähän asti. Soitin terkkariin ja sieltä sanoivat että ei he tämmösiä hoida, ei heillä tämmöseen ole aikaa. Oli pakko mennä yksityiselle joka sanoi heti sormen nähtyään että ompas pahannäköinen, hyvä kun tulit. Asia hoitui antibiooteilla.
Äitini kokemus. Hän oli tuolloin 75v ja sai keskellä yötä halvaannuttavan vatsakivun, oksensi monta kertaa, jalat eivät kantaneet. Isäni soitti 112, eivät lähettäneet ambulanssia vaikka ikäihminen oli tuossa kunnossa. Aamulla isä lähes kantoi hänet terkkariin ja sieltä ambulanssilla sairaalaan, todettiin vaikea suolitukos joka vaati leikkauksen.
Kommentit (9)
Varasin aikaa julkiselle puolelle hammaskiven poistoon suuhygienistille. Sanottiin että ei käy! Koska en ole käynyt julkisella pitkään aikaan, täytyy ensin mennä hammaslääkäriin tarkastukseen, ensimmäinen vapaa aika sinne on 6kk kuluttua ja vasta sen käynnin jälkeen voidaan varata aikaa suuhygienistille johon on myös 6kk jono.
Eli minulla olisi kestänyt VUOSI päästä sinne hammaskiven poistoon julkisen kautta. Menin seuraavalla viikolla yksityiselle. Maksoi satasen, mutta ainakin sai palvelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhoitaja paasasi kun kysyi olenko ottanut rokotteet (ne korona), halusin siis vain varata ajan lääkärille koska työpaikalla oma terveydenhuolto ei toiminut ja tarvitsi mennä kunnalliselle puolella (kärsin burnoutista), siis muka vapaaehtoinen rokote ja hoitaja puhelimessa rupesi paasaamaan ja syyllistämään että pitää ottaa, sanoin tuosta että se rokotteen ottaminen on henkilökohtainen asia ja täysin vapaaehtoista siitä se sitten yltyi, katkaisin puhelun ja tein myöhemmin siitä valituksen. Odotin sitten puoleen päivään saakka että sain ajan lääkärille, onneksi pääsin suoraan linjan päähän niin että asiallinen ja neutraali henkilö varasi ajan.
Vierailija kirjoitti:
Varasin aikaa julkiselle puolelle hammaskiven poistoon suuhygienistille. Sanottiin että ei käy! Koska en ole käynyt julkisella pitkään aikaan, täytyy ensin mennä hammaslääkäriin tarkastukseen, ensimmäinen vapaa aika sinne on 6kk kuluttua ja vasta sen käynnin jälkeen voidaan varata aikaa suuhygienistille johon on myös 6kk jono.
Eli minulla olisi kestänyt VUOSI päästä sinne hammaskiven poistoon julkisen kautta. Menin seuraavalla viikolla yksityiselle. Maksoi satasen, mutta ainakin sai palvelua.
Jopa vuoden jonot saattaa olla kunnallisella puolella siinä ajassa ehtii hampaiden kunto pahentua, hammaskiveä kun ei saa kotikonstein irti.
Olin saanut keskenmenon ja ultralla varmistettiin että kohtu oli tyhjentynyt kokonaan, ei tarvita toimenpiteitä. Multa kysyttiin hymyillen että haluanko kuvan muistoksi. Kuvan mistä? Lapsi oli ollut toivottu.
Äitini oli ollut pitkään huonossa kunnossa mutta jääräpäänä ei suostunut hoitoon kuin ihan loppumetreillä. Soitti itselleen ambulanssin mutta ei päässyt sairaalaan, hoitajat olivat vain käyneet raivoamassa hänelle, roskanneet paikkoja tämän kotona ja lähteneet.
Olen käynyt jo 10 vuotta vain ja ainoastaan yksityisellä, koska terkkarin touhuista ei tuu mitään, ainakin täällä jos olet ns. perusterve ja nuori (alle 35v) niin kaikki asiat vähätellään ja sanotaan että ei voi olla sitä ja tätä koska olet niin nuori, ei tarvi tutkia enempää. Yksityisellä tutkitaan mitä vaan haluat, maksaa toki aivan hitosti, mutta asiat on hoitunut aina todella mainiosti silloin kun on tarvinnut, terkkarissa ei olisi onnistunut ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan yths:n ja työterveyden kauhistunut henkäys "ei me osata auttaa sua". No kyllähän mä sen tiedän, mutta kun kyselette taustatietoja. Erikoissairaanhoidossa ei ole moitetta, muiden kanssa en ole tekemisissä em. syystä. Ihan somaattinen yhdistelmä, ei henkimaailman hommia.
Ensimmäisen koronatartunnan aikana halvaannuin. Kerroin ettei käsi nouse ja koskee kovaan hakeuduttuani päivystykseen. Lääkäri totesi, että nouseehan se, koska pystyin kohottamaan sitä vähän pyydettäessä. Lähdin itkien kotiin. Pari viikkoa myöhemmin asia todettiin työterveydessä. Halvaus ja parsonage turner. Toivuin aikanaan. Karmiva kokemus välinpitämättömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2000-luvun alussa TAYSsissa ihonsiirrossa, muutaman päivän kuluttua iho lähti kääreiden mukana irti, muistan vieläkin ne kääreistä roikkuvat ihosuikaeet. Hoitaja sanoi että tää on ihan normaalia, vaihdetaan vaan uudet kääreet ja kyllä se siitä. Seuraavana aamuna lääkäri sanoi heti että tarvitaan uusintaleikkaus, todettiin sairaalabakteeri ja sen takia iho hylki siirrettä. Nuo hoitajan "tää on ihan normaalia" sanat kyllä muistan ikuisesti.
Terveyskeskuksessa ja päivystyksessä numerossa, johon pitää ensin soittaa, on langan päässä sairaanhoitaja. Osaaminen ei riitä, mutta valta on mennyt päähän. Joka kerta pitää liioitella oireita, jotta eivät uskalla enää kieltää tulemasta. Kertoo jotain, että osaan itse liioitella oikeita oireita, mutta ammattilainen ei osaa tehdä oireiden perusteella oikeita ratkaisuja.