Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?
09.09.2026 |
Jos puolison vanhemmat tekevät testamentin, jossa puoliso rajataan pois omistajana. Miten puolisona kannattaa suhtautua? Osallistutteko puolisona remontteihin ajallisesti ja rahallisesti?
Jos mökkeilyyn panostaminen on tavoitteissa, kannattaako tällöin (perintömökistä ulos jäävän) puolison ostaa oma mökki
Kommentit (1139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Ei siihen mitään tarvetta tarvita. Riittää, että joku haluaa eikä muut suostu lunastamaan
Joo, niin varmasti.
Siis mikä tässä on epäselvää? Voit käydä itse lukemassa relevantit säännökset laista eräistä yhteisomistussuhteista. Alkaa pykälästä 9.
Tietenkin voit itse hakea jne. No en hae mitään niin hölmöä, enkä muidenkaan puuttuvia lähteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta.
Omat vanhemmat peritään, ei muiden.
Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.
Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?
Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.
Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.
Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.
Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.
Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole.
Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa.
Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä.
Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.
Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.
Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on.
Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos.
Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua.
Miten reagoit sellaiseen, kun lapsen puolisonsa kanssa saamat yhteiset lapset pitävät mummun ja papan kummallisina ja manipulatiivisina? Yllättävän monelle lapselle (arvioin 100 %) oma äiti ja isä ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin joku mummu ja pappa, joiden mielestä mummu ja pappa kuuluvat joukkoon, mutta oma äiti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Riittävä tarve on se, että yksi haluaa omaisuudesta eroon. Laki näin sanoo, sinun mielipiteesi ei siihen vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) nykylainsäädännössä perijän aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perittyyn mökkiin
2) ennen tuollainen ehto saatettiin ja kannatti kirjata ylös jo ennen avioliittoa ettei sitä nähdä epäluottamuksena sitä nimenomaista puolisoa kohtaan.
3) omistusoikeus pitää sisällään täyden oikeuden valita kuka mökillä käy vieraana tai seuralaisena tai vaikka omin päin. Muu ehto on pätemätön.
4) jos omistusoikeus ei siirry vaan kyseessä on vierailukutsu niin kutsuja voi rajoittaa kutsuttavia haluamallaan tavalla. Mutta en menisi jos puoliso ei olisi tervetullut.
Kohta 1 on täysin väärin. Nykylainsäädännön mukaan perijän aviopuolisolla on avio-oikeus perijän mökkiin (jos perinnön jättäjä on jo kuollut), ellei avio-oikeutta ole nimenomaan suljettu pois joko testamentissa tai avioehdolla.
Tiedätkö edes, mitä avio-oikeus tarkoittaa?
Ai-tietäjät harvemmin tietävät. He ovat ulkoistaneet tietämisen AI:lle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta.
Omat vanhemmat peritään, ei muiden.
Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.
Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?
Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.
Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.
Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.
Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.
Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole.
Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa.
Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä.
Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.
Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.
Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on.
Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos.
Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua.
Miten reagoit sellaiseen, kun lapsen puolisonsa kanssa saamat yhteiset lapset pitävät mummun ja papan kummallisina ja manipulatiivisina? Yllättävän monelle lapselle (arvioin 100 %) oma äiti ja isä ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin joku mummu ja pappa, joiden mielestä mummu ja pappa kuuluvat joukkoon, mutta oma äiti ei.
"joku mummu ja pappa" huh onpa harmi, olet jäänyt todella paljosta paitsi kun koet isovanhemmistasi noin.
Omani ymmärsivät paremmin lasten tarpeita kuin vanhempani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta.
Omat vanhemmat peritään, ei muiden.
Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.
Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?
Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.
Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.
Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.
Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.
Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole.
Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa.
Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä.
Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.
Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.
Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on.
Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos.
Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua.
Eli lapset synnyttänyt äiti on "joku muu". Juu, ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää enää, tätä ketjua luettuaan. Meillä äiti on perhettä ja sellaisena pysyy. Mahtaa olla mahtavaa elää suvuissa, joissa "asioita ymmärretään".
Tietysti sille mummille oma jälkikasvu on omaa jälkikasvua ja muut ovat muita. Se puoliso on omien vanhempiensa jälkikasvua.
Minulle ainakin on täysin selvää, että molemmilla vanhemmillani on omat vanhempansa.
Siksi kai niitä mummeja ja ukkeja pidetään kohtuu-höperöinä. Ei niiden kaaleihin mahdu, että perheen näkökulmasta, he ovat ne ulkopuoliset, eivät perheen jäsenet. Ei uskoisi, että tällaistakin joutuu kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta.
Omat vanhemmat peritään, ei muiden.
Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.
Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?
Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.
Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.
Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.
Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.
Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole.
Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa.
Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä.
Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.
Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.
Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on.
Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos.
Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua.
Miten reagoit sellaiseen, kun lapsen puolisonsa kanssa saamat yhteiset lapset pitävät mummun ja papan kummallisina ja manipulatiivisina? Yllättävän monelle lapselle (arvioin 100 %) oma äiti ja isä ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin joku mummu ja pappa, joiden mielestä mummu ja pappa kuuluvat joukkoon, mutta oma äiti ei.
Minä pidin molempien puolien mummuja ja pappoja fiksuina ja käytännöllisinä ihmisinä kun puolisot olivat poissuljettuja.
Jos eivät olisi, niin olisin kyllä pitänyt heitä hieman höperöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Riittävä tarve on se, että yksi haluaa omaisuudesta eroon. Laki näin sanoo, sinun mielipiteesi ei siihen vaikuta.
Mistä johtuu, että sitä lakia ei saada pyynnöstä huolimatta tänne nähtäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Riittävä tarve on se, että yksi haluaa omaisuudesta eroon. Laki näin sanoo, sinun mielipiteesi ei siihen vaikuta.
Mistä johtuu, että sitä lakia ei saada pyynnöstä huolimatta tänne nähtäväksi?
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1958/180
Ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan maaseudun autiouimisen juurisyy se, että maatiloja varjellaan viimeiseen asti suvulle?
Maaseudulta puuttuu morsiamia, vaikka heitä syntyy vähintään yhtä paljon kuin isäntiä. Isännät jäävät maatiloille ja naiset muuttavat pois.
Mitä sellainen nainen saa, joka emännäksi alkaa? Paljon työtä, sukuun kuulumattomuuden, ilon synnyttää ja kasvattaa suvulle jälkeläisiä sekä elämän ilman omaa omistusta, toisen suvun hyväksi. Aika harva nykynainen siihen suostuu, kuten jatkuvat isännälle emäntä ohjelmat alleviivaavat.
Tulos tästä kaikesta on se, että isännät eivät yksinään jaksa ja maatiloja suljetaan neljän maatilan päivätahdilla, jos Ylen uutisia on uskominen. Olisiko sittenkin kannattanut jakaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Riittävä tarve on se, että yksi haluaa omaisuudesta eroon. Laki näin sanoo, sinun mielipiteesi ei siihen vaikuta.
Mistä johtuu, että sitä lakia ei saada pyynnöstä huolimatta tänne nähtäväksi?
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1958/180
Ole hyvä.
Kiitos, tutustuin tekstiin ja toivotan onnea tuon pykälän käyttämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Riittävä tarve on se, että yksi haluaa omaisuudesta eroon. Laki näin sanoo, sinun mielipiteesi ei siihen vaikuta.
Mistä johtuu, että sitä lakia ei saada pyynnöstä huolimatta tänne nähtäväksi?
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1958/180
Ole hyvä.
Kiitos, tutustuin tekstiin ja toivotan onnea tuon pykälän käyttämiseen.
Siihen ei onnea tarvita. On aivan rutiininomainen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tarpeeksi haastavaa on, jos lapsia on useampia ja sisarusten tulee pystyä mökistä sopimaan, huolehtimaan ja viihtymään tasavertaisesti (taloudellisesti ja töiden puolesta). Jos siihen soppaan tulee vielä sisarusten puolisot omistussuhteineen mukaan saa olla kyllä esimerkillinen perhe todella hyvine perhesujteineen, että tässä onnistuu ilman suurta mielipahaa ja stressiä.
Meillä mökki päätyi perunkirjoituksessa ihan sovussa veljelle, eikä yhteisomistukseen.
Hyvä teille, mutta puhuinkin tilanteesta jossa sisarukset haluavat kaikki osuuden mökistä myös säilyttää.
Siinä yhteydessä kannattaa jo etukäteen käydä läpi mitä yhteisomistusta tarkoittaa. Silloin ei olla milloin tahansa mökillä vaan sovitusti, jokaiselle yhtä paljon mökkipäiviä ja kustannuksia mökin huollosta.
Niinhän sitä pitäisi, mutta tämän edellytyksenä on hyvä keskusteluyhteys ja suht tasapuolinen taloudellinen tilanne. Jos nämä ei toteudu ei olekaan niin helppoa enää.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne menee, kun omistajista varattomin onkin mökillä 24/7/365 ja muiden pitäisi ylläpitää mörskää, joka muuttuu kaatopaikaksi.
-ohis
No herranjestas myy se osuutesi pois. Sillä siitä päästään. Jos kellään ei ole rahaa niin myytte.
Paljonkohan saa vaikka 1/5 sukumökistä, jonka kunto huononee jatkuvasti tosien 1/5 omistajan vain elellessään siinä? Ostajia on varmasti jonoksi asti.
Kyllä se pistetään kokonaan myyntiin, jos joku viidestä omistajasta niin haluaa. Tai neljä muuta voivat halutessaan yhdessä lunastaa sen yhden myyntihalukkaan pois.
Paitsi, että ei pistetä. Se joka haluaa osuutensa myydä, se myy. Se joka haluaa osuutensa pitää, se pitää. Ei tässä omat säännöt päde.
Jos ne muut eivät ole sitä osuutta halukkaita lunastamaan niin sitten koko mökki myydään. Sinä olet tässä se, joka omia sääntöjä keksii. Yhteisomistukseen ei ketään voi pakottaa.
Mikään ei pakota 4/5 luopumaan omistuksistaan tai lunastamaan 1/5 osan. Ken on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön.
Käräjäoikeus tarvittaessa pakottaa. Ja hyvä niin, olisihan se kohtuutonta, jos ihmisellä ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä näistä järjestelyistä eroon.
Eri
Mikähän "tarve" olisi niin pakottava, että 4/5 omistuksesta olisi pakko purkaa 1/5 tahdosta? Vastaan itse: Ei mikään.
Riittävä tarve on se, että yksi haluaa omaisuudesta eroon. Laki näin sanoo, sinun mielipiteesi ei siihen vaikuta.
Mistä johtuu, että sitä lakia ei saada pyynnöstä huolimatta tänne nähtäväksi?
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1958/180
Ole hyvä.
Kiitos, tutustuin tekstiin ja toivotan onnea tuon pykälän käyttämiseen.
Eihän tuon soveltaminen ole juttu eikä mitään. Se kun ei vaadi edes minkään tietyn edellytyksen tai tulkinnanvaraisten perusteiden täyttymistä. Se on oikeus, jota saa hyödyntää ihan millä perusteella lystää. Menee käytännössä rutiinilla läpi, jos kukaan ei ilmottaudu lunastamaan.
Toki ei sitä ole pakko uskoa, mutta liian itsevarma ei kannata olla, sitten jos osuu kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan maaseudun autiouimisen juurisyy se, että maatiloja varjellaan viimeiseen asti suvulle?
Maaseudulta puuttuu morsiamia, vaikka heitä syntyy vähintään yhtä paljon kuin isäntiä. Isännät jäävät maatiloille ja naiset muuttavat pois.
Mitä sellainen nainen saa, joka emännäksi alkaa? Paljon työtä, sukuun kuulumattomuuden, ilon synnyttää ja kasvattaa suvulle jälkeläisiä sekä elämän ilman omaa omistusta, toisen suvun hyväksi. Aika harva nykynainen siihen suostuu, kuten jatkuvat isännälle emäntä ohjelmat alleviivaavat.
Tulos tästä kaikesta on se, että isännät eivät yksinään jaksa ja maatiloja suljetaan neljän maatilan päivätahdilla, jos Ylen uutisia on uskominen. Olisiko sittenkin kannattanut jakaa?
Sinä olet siis sitä mieltä, että maatilojen omistajien tulisi alkaa ostamaan morsiamia?
Ei kuulosta oikein nykyaikaiselta.
Ja periväthän ne naiset omat vanhempansa tietysti.
Meillä on tää tilanne, eli mies on perinyt kesämökin ja itseasiassa myös omakotitalon. Minun oikeus näihin on testamentissa suljettu pois. Asia on tietty ihan fine, koska appivanhemmat halusi että kumpikin pysyisi suvussa.
Juoksevat kulut maksetaan puoliksi ja mies on maksanut isommat remontit yms. Jotain pientä olen toki hankkinut, tai kuluvaa juttua. Esim varaston hyllyt olen ostanut ja yhdet kiinteät kaapit. Kyse on ehkä joistain satasista, joten ei ole mulle iso juttu. Remonttiin olen myös osallistunut tekemällä ja teen osan talon kunnossapitotöistä. Vastineeksi saan sitten asua ehkä hienommassa talossa mitä ite pystyisin ostaa ja säästän ehkä myös, sillä vuokra olisi varmaan kalliimpi. Kesämökkiä en käytä ollenkaan, se on miehen ja lasten käytössä vain.
Meillä tää on toiminut ihan hyvin. Toki jos olisi rahasta tiukkaa, niin voisi mietityttää, että onko meillä varaa asua tässä talossa edes kaksilla tuloilla ja onko kulut menneet tasan reilusti.
Näin juristina lisään, että yleensä kun säännöt ovat riittävän selvät, asiat saadaan sovittua eikä tarvitse oikeusteitse lähteä myyntiä peräämään. Kaikki tietävät, että joko pitää saada lunastushinta sovittua tqi sitten menee mökki myyntiin. Kyseessä on siis hyvin toimiva laki, kun se auttaa välttämään oikeusjuttuja eikä lisää niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omaisuutta muka pitäisi jättää jollekin muulle kuin omalle lapselleen? Tyhmä ajatuskin, pitäisi olla laissa kirjattuna että puolisoilla ei ole toisen perintöihin oikeutta.
Omat vanhemmat peritään, ei muiden.
Se ei ole tämän keskustelun aihe. Aihe on sukumökit, joista puolisot ovat poissuljettuja heti päivästä yksi viimeiseen hengenvetoon. Huomaa monikko. Miksi poissuljetut rakentaisivat perheilleen yhteistä paikkaa tällaiseen järjestelyyn? Itse en keksi ensimmäistäkään syytä.
Niille, jotka kirjoittavat kuinka mukavaa on yhdessä ja sienimetsässä, kannattaa muistaa, että kaikki pitävät naamionsa, eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä. Ovatko kaikki edes mukana siellä sienimetsässä, vai onko joillain kenties muuta puuhaa silloin ja jatkossa myös usein kun mökkiviikonloppua ehdotetaan?
Pelkkää alapeukkua ja nopeasti osoittaa, että teksti osui.
Eiköhän mökki mene lapsillenne, mitä oikein aiot, jos haluat lastesi sijasta mökin omistusoikeuden? Haiskahdat pahasti lokilta.
Ei tarvitse jatkaa sillä selvisi jo, kehen osui. Ehkä sinun kirjoittamisen sijaan kannattaisi omistaa muutama ajatus sille, miten suhtaudut lapsesi avioliittoon ja heidän yhteisiin lapsiin? Aivan terveeltä tuo ei tunnu.
Sä olet kyllä aivan järisyttävän ahne ja heikkoitsetuntoisen ihminen.
Miten jollekin voikin olla noin kova paikka jos ei pääse kähmimään muiden omaisuutta omien lapsien edun vastaisesti? Lapsien etu kun on se, että sinä et siinä perintömökissä osallisena ole.
Ja jos itsetunto in niin heikko, että ei koe olevansa arvostettu ja rakastettu jollei rahalla palkita, olet varmaan avun ukoittumattomissa.
Jaksamisia sinulle ja erityisesti läheisillesi, mahtaa olla raskasta elämä.
Muille osallistujille on varmasti aiemmin jo selvinnyt, että keskustelen siitä, miten tulen luopumaan omasta mökistäni, sekä ennen sitä perintömökistä. En aio määrillä lapsiani tai puuttua heidän avioliittoihinsa, annan ne mökit pois ehdoitta. Toisille, ilmeisesti enemmistölle täällä, tällainen on mahdoton ajatus.
Näen omin silmin miten vaihtoehtoehdot toimivat ja ovat toimimatta keskuudessamme. Vapailla käsillä tapahtuu ja paranee, sidotuilla käsillä kaikki vain on.
Sinä toki saat vapaasti toimia lapsiesi ja lapsenlapsiesi etuja vastaan. Kukaan ei sitä sinulta kiellä, mutta tyhmää se kuitenkin on.
Itse en jälkeläisiäni halua kiusata, siksi testamentissa on puolisot suljettu ulos.
Lapsenlapseni siis ymmärtää ja hyväksyy, että heidät synnyttänyt äiti on rajattu ulkopuolelle?
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Mummu ja pappa ovat ajatelleet lapsenlapsiaan, eivät jonkun muun jälkikasvua.
Eli lapset synnyttänyt äiti on "joku muu". Juu, ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää enää, tätä ketjua luettuaan. Meillä äiti on perhettä ja sellaisena pysyy. Mahtaa olla mahtavaa elää suvuissa, joissa "asioita ymmärretään".
Tietysti sille mummille oma jälkikasvu on omaa jälkikasvua ja muut ovat muita. Se puoliso on omien vanhempiensa jälkikasvua.
Minulle ainakin on täysin selvää, että molemmilla vanhemmillani on omat vanhempansa.
Miniä voi päättää, ottavatko alaikäiset lapset perinnön vastaan, vaiko eivät. Huoltaja päättää.
Naisilla siis ei ole tämän keskustelun mukaan perintöjä tulossa eikä olemassa..
Siksi raivotaan että tahdon puolet appiksien omaisuudesta tai en ala mitään.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla siis ei ole tämän keskustelun mukaan perintöjä tulossa eikä olemassa..
Siksi raivotaan että tahdon puolet appiksien omaisuudesta tai en ala mitään.
Omat vanhempani syntyneet 50-luvulla = ELÄVÄT VIELÄ
Mieheni vanhemmat syntyneet vuonna -30 ja -37. => DEAD.
MINÄ 48v, mies 51.
Tässä keskustelussa puhutaan perinnöstä, joka useimmiten saadaan vasta perittävien kuoleman jälkeen.
Tietysti sille mummille oma jälkikasvu on omaa jälkikasvua ja muut ovat muita. Se puoliso on omien vanhempiensa jälkikasvua.
Minulle ainakin on täysin selvää, että molemmilla vanhemmillani on omat vanhempansa.