Suomalaisten sanavarasto on romahtanut - lapset eivät edes enää tiedä mikä on oja

Vierailija kirjoitti:

Ojien pohjalla on hälyttävän usein vaarallista kemiallista ainetta, divetyoksidia. Jos sitä joutuu hengitysteihin, ihminen kuolee muutamassa minuutissa hapenpuutteeseen. Tämä lisäksi divetyoksidin pH on luonnostaan noin seitsemän, ja aine on niin reaktiivista että se saa raudankin hapettumaan. Että sellaista myrkkyä siellä ojassa seilaa, eikä luonnonsuojeluvastainen hallitus tee asialle mitään.

Kamalaa myrkkyä, toivottavasti edes koulussa opetetaan, ettei sitä pidä mennä juomaan sieltä ojanpohjalta....tai vessanpytystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhemmat! Lukekaa lapsillenne monipuolisesti kirjallisuutta; tietokirjoja, lasten kaunokirjallisuutta, runoja ja loruja. Samoin siellä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, lukekaa lukekaa lukekaa. Riimitelkää, käyttäkää synonyymejä.

Suurin osa aikuisista ei lue enää yhtään kirjaa ja nimenomaan lue eikä kuuntele. On turha syyllistää lapsia pelkästään lukutaidon heikkoudesta. Kirjahyllyt ovat kadonneet kodeista ja kirjakaupat kylistä. Painettu lehti on kohta historiaa. Paperitehtaat laitetaan kiinni. Digi ei korvaa painettua sanaa. Siellä on vallalla kuvat ja videot. Me on jo menetetty tää peli. Lukutaito ja sivistys koko kansalle oli 1900-luvun edistysuskoa ja palaamme eliitin oppineisuuteen ja rahvaan tyhmyyteen ja oppimattomuuteen. 

Nyt on pakko korjata viestisi ekaa lausetta. Loppuosa ok.

Enemmistö suomalaisista lukee yhä kirjoja, jos ja kun äänikirjat lasketaan lukemiseksi.

Suomi lukee 2025 -tutkimus:

"85 % suomalaisista on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa. Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisten mieluisin ajankäyttötapa musiikin kuuntelun jälkeen."

https://kirjakauppaliitto.fi/suomi-lukee-2025-tutkimus-suomalainen-luke…

Tässä pdf-tiedosto:

https://kirjakauppaliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/Suomi-lukee-202…

"Enemmistö suomalaisista lukee yhä kirjoja, jos ja kun äänikirjat lasketaan lukemiseksi."

 

Lasketko sinä raukkaparka autolla köröttelynkin ulkoiluksi? Ulkona siinäkin liikutaan, niinkö?

 

Sullahan meni tossa kaksi aistia sekaisin. Ei tarvitse olla mikään tiedemies, jotta voisi ymmärtää mitä eroa on näkemisellä ja kuulemisella. Aivan kuten sana "lukeminen" on näköaistiin sidoksissa (ja nykyään myös tuntoaistiin, koska pistekirjoitus), on "ääni" sidoksissa kuuloaistiin. Kuulolla ei lueta.

 

Jooh, pitääkin tästä mennä vissiin haistelemaan kirjoja, kun sekin taitaa joidenkin mielestä olla lukemista.

Pdf-tiedostossa kerrotaan, että 74% suomalaisista lukee painettuja kirjoja. Eli enemmistö.

"Vapaa-ajallaan kirjoja lukee tai kuuntelee joko painettuna, äänikirjana tai sähkökirjana 85 % suomalaisista. Osuus on melko sama kaikissa ikäluokissa. Painettuja kirjoja ilmoittaa lukevansa 74 % suomalaisista, äänikirjoja 28 % ja tekstimuotoisia sähkökirjoja 12 %. Kaikissa näissä naisten osuus lukevista on miehiä suurempi. Äänikirjojen kuunteleminen painottuu alle 50-vuotiaisiin, tätä vanhemmissa ikäryhmissä osuus putoaa selvästi."
 

Se on se nykyinen käsitys että käsitteitä pitää venyttää ettei kellekään tule paha mieli. 

Jotkut eivät pysty lukemaan painettuja kirjoja fyysisen syyn takia. Toiset ihan vain siksi että keskittymiskyky ei riitä tai lukeminen oli alkuun hankalaa (kuten se kaikilla aina on) ja kokevat sitten että lukeminen ei ole tarkoitettu heille. 

Sitten päätetään että kirjojen kuuntelu on lukemista koska ei saa pahoittaa kenenkään mieltä ja kaikki eivät vain pysty lukemaan painettuja kirjoja ja lukemisessa on eri tapoja ja siksi kirjojen kuuntelu on ihan samanarvoinen asia kuin lukeminenkin  ja kirjojen kuuntelijat eivät ole ihmisinä yhtään huonompia.

No eihän kukaan ole väittänytkään että kirjan kuuntelu tekisi ihmisestä vähemmän arvokkaan tai että se olisi täysin väärä tapa kuluttaa kirjoja. Jos jossain somen syövereissä joku elitisti on sellaista möläytellyt niin ei kukaan järkevä kai sellaista väittäne..

Mutta ei kuuntelu ole lukemista, siinä kuunnellaan kun joku muu lukee. Äänikirjoille on paikkansa mutta eivät ne korvaa täysin lukemista ja siitä saatavia hyötyjä. Vaikka joku siitä mielensä pahoittaisikin. Harmittaa jos se joku on vain omasta mielestään kyvytön harjoittelemaan kirjan lukemista eikä hänellä ole siihen mitään oikeaa oikeaa syytä. 

Lukemisen opettelu on kaikille hankalaa alussa. Se oli sitä myös niille jotka lukevat sujuvasti. Ehkä lapsilla oli vain enemmän pitkäjänteisyyttä ennen? Kirjojen lukeminen oli niin tärkeää että se härkäpäisesti opeteltiin vaikka ei ensin päästy edes ekaa sivua kunnialla loppuun.

Sokeiden pistekirjoitus taas on lukemista koska siinä luetaan merkkejä. Ymmärrettävistä syistä moni sokea kuitenkin varmasti kuuntelee enemmän äänikirjoja. En tiedä miten paljon pistekirjoituksella painettuja kirjoja edes on mutta uskoisin että niiden saatavuus on huonompi ja ne ovat kalliimpia.

Tässä ilmiössä minua ihan oikeasti kummastuttaa se, että me ainakin opittiin kaikenlaisia vanhoja ja vanhahtavia sanoja ja sanontoja melkein osmoosin lailla, vaikka ne eivät olleet relevantteja juuri minun kapeassa elämänkokemuksessani 90-luvun lapsena. Alakouluikäisenä hyvin harvasta sanasta piti erikseen kysyä ja opetella, mitä se tarkoittaa. Konteksti kertoi jo paljon.

Itse olin kova lukemaan, mutta tuolloin nekin lapset, jotka olivat laiskoja lukemaan ja opiskelemaan, käyttivät monipuolista kieltä verrattuna nykyiseen.

Miksi tämä osmoosin kaltainen oppiminen on loppunut nykylapsilla? Miksi kaikki pitää selittää? Tästä olisin eniten huolissani, sillä valtaosa kaikesta oppimisesta, ja eritoten esim. vieraiden kielien omaksumisesta, ei ole mitään ulkoaopettelua vaan tapahtuu melkeinpä alitajuisesti.

Mitäpä tuo auttaa kun Orpon hallituskaan ei tiedä mikä on tarkkis ja sille joutuminen. Ja nekin on sentään niinku jotain about tosi vanhoi ja rupsahtaneit.

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Tässä ilmiössä minua ihan oikeasti kummastuttaa se, että me ainakin opittiin kaikenlaisia vanhoja ja vanhahtavia sanoja ja sanontoja melkein osmoosin lailla, vaikka ne eivät olleet relevantteja juuri minun kapeassa elämänkokemuksessani 90-luvun lapsena. Alakouluikäisenä hyvin harvasta sanasta piti erikseen kysyä ja opetella, mitä se tarkoittaa. Konteksti kertoi jo paljon.

Itse olin kova lukemaan, mutta tuolloin nekin lapset, jotka olivat laiskoja lukemaan ja opiskelemaan, käyttivät monipuolista kieltä verrattuna nykyiseen.

Miksi tämä osmoosin kaltainen oppiminen on loppunut nykylapsilla? Miksi kaikki pitää selittää? Tästä olisin eniten huolissani, sillä valtaosa kaikesta oppimisesta, ja eritoten esim. vieraiden kielien omaksumisesta, ei ole mitään ulkoaopettelua vaan tapahtuu melkeinpä alitajuisesti.

Tuo on muuten ihan totta! Sanoja vain oppi, jostain ja kaikkialta, ja nimenomaan sellaisiakin joilla ei ollut mitään suurempaa merkitystä omassa elämässä.

Ehkä joskus kysyi aikuisilta että mikä se ja se on jos vastaan tuli jokin itselle täysin vieras asia, selittivät ja sitten oli että ahaa ja asia oli selvä. Mutta suurimmalta osin ne vain oppi itsestään.

Helena Takalo meni naimisiin jonkun Kasuojan kanssa, niin hänestä tuli :

Helena Takalokasuoja

T: J. Mieto

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto tuhoaa aina yhteiskunnan, kulttuurin ja kielen, jonka jälkeen toiset joutuvat sen pelastamaan. 

Poliittisen vasemmiston keinoja lisätä vasemmiston äänestäjiä, on pilata koko maan tulevaisuus ja näin saada lisää epätoivoisia vasemmiston äänestäjiä. Poliittinen vasemmisto elää epätoivon levittämisestä. Siksi vasemmisto tuo maan täyteen raiskareita ja uusia kehitysmaiden ongelmia.

Vasemmiston toiminta on itseään ruokkiva epätoivon syöksykierre, mikä lisää vasemmiston äänestäjiä, mutta maan ongelmat vaan kasautuvat. 

Siksi vasemmisto lupaa enemmän kuin yhteiskunta kykenee lupausta lunastamaan. Tämä tiedetään vasemmiston johdossa, mutta siitä ei välitetä, koska se takaa vasemmiston menestyksen.

Mistä tällainen pahantahtoisuus voi kummuta? Aivan kammottavaa lukea tällaista ilkeämielistä pazkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto tuhoaa aina yhteiskunnan, kulttuurin ja kielen, jonka jälkeen toiset joutuvat sen pelastamaan. 

Poliittisen vasemmiston keinoja lisätä vasemmiston äänestäjiä, on pilata koko maan tulevaisuus ja näin saada lisää epätoivoisia vasemmiston äänestäjiä. Poliittinen vasemmisto elää epätoivon levittämisestä. Siksi vasemmisto tuo maan täyteen raiskareita ja uusia kehitysmaiden ongelmia.

Vasemmiston toiminta on itseään ruokkiva epätoivon syöksykierre, mikä lisää vasemmiston äänestäjiä, mutta maan ongelmat vaan kasautuvat. 

Siksi vasemmisto lupaa enemmän kuin yhteiskunta kykenee lupausta lunastamaan. Tämä tiedetään vasemmiston johdossa, mutta siitä ei välitetä, koska se takaa vasemmiston menestyksen.

Mistä tällainen pahantahtoisuus voi kummuta? Aivan kammottavaa lukea tällaista ilkeämielistä pazkaa.

Ei ole sellaista asiaa mitä vauvatrollit ei saisi käännettyä vasemmistovihaksi. Hyvin heillä tuntuu menevän kun ei ole muuta tekemistä kuin roikkua päivät pitkät täällä loukkaamassa ihmisiä. Tai no, yrittämässä sitä ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhemmat! Lukekaa lapsillenne monipuolisesti kirjallisuutta; tietokirjoja, lasten kaunokirjallisuutta, runoja ja loruja. Samoin siellä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, lukekaa lukekaa lukekaa. Riimitelkää, käyttäkää synonyymejä.

Mun lapsi ei suostu kuuntelemaan vaan raivostuu. Se on ollut mulle pettymys. 

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Mummola on nykyään kerrostalossa ja ukkila toisessa kerrostalossa. 

Kaksi mummua ja kaksi ukkia voi myös asua samassa osoitteessa !

Muut maat vaurastuvat ja kehittyvät. Pikkuruinen Suomi köyhtyy ja taantuu 😂😂

Oja. You dig?

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Muut maat vaurastuvat ja kehittyvät. Pikkuruinen Suomi köyhtyy ja taantuu 😂😂

Ollaan silti valovuosia takapajula-Venäjästä edellä. Siellä ei osata edes sanaa sota, vaan se on joku erikoisoperaatio ;DDDDD Sinänsä ironista, koska se erikoisoperaatio on näistä hankalammin omaksuttava ja ymmärrettävä käsite.

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ilmiössä minua ihan oikeasti kummastuttaa se, että me ainakin opittiin kaikenlaisia vanhoja ja vanhahtavia sanoja ja sanontoja melkein osmoosin lailla, vaikka ne eivät olleet relevantteja juuri minun kapeassa elämänkokemuksessani 90-luvun lapsena. Alakouluikäisenä hyvin harvasta sanasta piti erikseen kysyä ja opetella, mitä se tarkoittaa. Konteksti kertoi jo paljon.

Itse olin kova lukemaan, mutta tuolloin nekin lapset, jotka olivat laiskoja lukemaan ja opiskelemaan, käyttivät monipuolista kieltä verrattuna nykyiseen.

Miksi tämä osmoosin kaltainen oppiminen on loppunut nykylapsilla? Miksi kaikki pitää selittää? Tästä olisin eniten huolissani, sillä valtaosa kaikesta oppimisesta, ja eritoten esim. vieraiden kielien omaksumisesta, ei ole mitään ulkoaopettelua vaan tapahtuu melkeinpä alitajuisesti.

Tuo on muuten ihan totta! Sanoja vain oppi, jostain ja kaikkialta, ja nimenomaan sellaisiakin joilla ei ollut mitään suurempaa merkitystä omassa elämässä.

Ehkä joskus kysyi aikuisilta että mikä se ja se on jos vastaan tuli jokin itselle täysin vieras asia, selittivät ja sitten oli että ahaa ja asia oli selvä. Mutta suurimmalta osin ne vain oppi itsestään.

Niinpä. Ja hassua kyllä, minulle on jäänyt mieleen ne harvat kerrat, kun en tiennyt jotain sanaa ja piti katsoa se sanakirjasta. Olin luokan priimus, kympin tyttö, ja muistan hätkähtäneeni, kun yksi luokan laiskoista pojista käytti sanaa "köykäinen", enkä tiennyt mitä se tarkoittaa :D

Tuskin tuolle pojallekaan kukaan oli erikseen opettanut, mitä köykäinen tarkoittaa. Uskoisin ison osan tästä ongelmasta johtuvan siitä, että nykypäivän lapset eivät enää kovin paljon havainnoi ja kuuntele ympäristöään. Sen huomaa ihan bussissakin: koululaiset eivät edes juttele keskenään, vaan kaikilla on nenä puhelimessa kiinni. Miten siinä sitten ehtisi esim. kuunnella aikuisten puheita. Minusta oli lapsena oudolla tavalla kivaa vaikka selata jotain lehteä samalla kun kuuntelin äidin juoruamista puhelimessa. Eipä ne aikuisten asiat minua olisi pitänyt kiinnostaa, mutta olin utelias.

Ja vaikka televisio oli aikanaan olevinaan suuri pahis, sekin laajensi lasten sanavarastoa ja altisti monenlaisille aihepiireille, jotka eivät suoraan lapsille kuuluneetkaan. Jos telkkari oli päällä, kuulit uutiset, dokumentit ja A-studiot toisella korvalla, vaikka leikit omia juttujasi. Jos oli tylsä sadepäivä, piti katsoa vaikka jokin 70-luvun suomalainen elokuva, jos ei muuta viihdykettä ollut tarjolla.

Yhteisestä kulttuuriperimästä ja sivistyksestäkin iso osa on kulkeutunut puolivahingossa uusille sukupolville. Nyt siihen tuli katkos, kun jokainen katsoo vain itselleen räätälöityä syötettä täynnä merkityksettömiä videoklippejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Mummola on nykyään kerrostalossa ja ukkila toisessa kerrostalossa. 

Kaksi mummua ja kaksi ukkia voi myös asua samassa osoitteessa !

Ja mumma ja puppa ja niiden edulliset rahkat ja yourghurtit!

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ilmiössä minua ihan oikeasti kummastuttaa se, että me ainakin opittiin kaikenlaisia vanhoja ja vanhahtavia sanoja ja sanontoja melkein osmoosin lailla, vaikka ne eivät olleet relevantteja juuri minun kapeassa elämänkokemuksessani 90-luvun lapsena. Alakouluikäisenä hyvin harvasta sanasta piti erikseen kysyä ja opetella, mitä se tarkoittaa. Konteksti kertoi jo paljon.

Itse olin kova lukemaan, mutta tuolloin nekin lapset, jotka olivat laiskoja lukemaan ja opiskelemaan, käyttivät monipuolista kieltä verrattuna nykyiseen.

Miksi tämä osmoosin kaltainen oppiminen on loppunut nykylapsilla? Miksi kaikki pitää selittää? Tästä olisin eniten huolissani, sillä valtaosa kaikesta oppimisesta, ja eritoten esim. vieraiden kielien omaksumisesta, ei ole mitään ulkoaopettelua vaan tapahtuu melkeinpä alitajuisesti.

Tuo on muuten ihan totta! Sanoja vain oppi, jostain ja kaikkialta, ja nimenomaan sellaisiakin joilla ei ollut mitään suurempaa merkitystä omassa elämässä.

Ehkä joskus kysyi aikuisilta että mikä se ja se on jos vastaan tuli jokin itselle täysin vieras asia, selittivät ja sitten oli että ahaa ja asia oli selvä. Mutta suurimmalta osin ne vain oppi itsestään.

Niinpä. Ja hassua kyllä, minulle on jäänyt mieleen ne harvat kerrat, kun en tiennyt jotain sanaa ja piti katsoa se sanakirjasta. Olin luokan priimus, kympin tyttö, ja muistan hätkähtäneeni, kun yksi luokan laiskoista pojista käytti sanaa "köykäinen", enkä tiennyt mitä se tarkoittaa :D

Tuskin tuolle pojallekaan kukaan oli erikseen opettanut, mitä köykäinen tarkoittaa. Uskoisin ison osan tästä ongelmasta johtuvan siitä, että nykypäivän lapset eivät enää kovin paljon havainnoi ja kuuntele ympäristöään. Sen huomaa ihan bussissakin: koululaiset eivät edes juttele keskenään, vaan kaikilla on nenä puhelimessa kiinni. Miten siinä sitten ehtisi esim. kuunnella aikuisten puheita. Minusta oli lapsena oudolla tavalla kivaa vaikka selata jotain lehteä samalla kun kuuntelin äidin juoruamista puhelimessa. Eipä ne aikuisten asiat minua olisi pitänyt kiinnostaa, mutta olin utelias.

Ja vaikka televisio oli aikanaan olevinaan suuri pahis, sekin laajensi lasten sanavarastoa ja altisti monenlaisille aihepiireille, jotka eivät suoraan lapsille kuuluneetkaan. Jos telkkari oli päällä, kuulit uutiset, dokumentit ja A-studiot toisella korvalla, vaikka leikit omia juttujasi. Jos oli tylsä sadepäivä, piti katsoa vaikka jokin 70-luvun suomalainen elokuva, jos ei muuta viihdykettä ollut tarjolla.

Yhteisestä kulttuuriperimästä ja sivistyksestäkin iso osa on kulkeutunut puolivahingossa uusille sukupolville. Nyt siihen tuli katkos, kun jokainen katsoo vain itselleen räätälöityä syötettä täynnä merkityksettömiä videoklippejä.

Opin eniten englantia en lukemalla tai kirjoittamalla, vaan pelkästään seuraamalla tv:tä, josta tietty kyllä ymmärsin sitten myös sen tekstityksen. En usko, että ulkomaalaiselle lapselle on sen vaikeampaa oppia useita kieliä, suomi mukaanlukien. Aihepiirin täytyy silti olla kiinnostava, että pystyy keskittymään oppimiseen. Olettaisin, että tytöt olisivat kyllä kansalaisuudesta riippumatta parempia oppimaan koulussa ja osin tästä syystä tiettyjen maiden kulttuurissa naiset ovat alisteisessa asemassa, eikä tätä muuta Suomi tai suomalaisuus. Pojat menevät sinne ostarille roikkumaan, koska basaarimeininki.

-winner-

Jos on asunut ikänsä Helsingin kantakaupungissa, eikä ole yhteyksiä maaseudulle eikä lue kirjoja, niin ei varmasti tiedä mikä on oja. 

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut ikänsä Helsingin kantakaupungissa, eikä ole yhteyksiä maaseudulle eikä lue kirjoja, niin ei varmasti tiedä mikä on oja. 

No mikä estää tietämästä? En minäkään ole rajoittanut oppimistani tai yleistietoani tietoisesti huonompaan suuntaan koskaan. Niin ylemmyydentuntoinen ei saa olla, ettei opettele asioita tai sanoja. Kosineja ja sinejä tai derivaattoja ei ole koskaan koulun jälkeen tarvinnut, mutta silti ne tuli silloin opeteltua ihan vain loogisen aivotoiminnan takia, että osaa edes hakea ne arvot laskimesta.

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Muut maat vaurastuvat ja kehittyvät. Pikkuruinen Suomi köyhtyy ja taantuu 😂😂

Petteri taitaa elää 1800- luvulla