HS: Saako lapsi harrastaa, jos ei pysty olemaan ryhmässä?
HS kolumnissa toimittaja kirjoittaa, kuinka vaikeaa on, kun hyvin vilkas 5-vuotias ei tule hyväksytyksi harrastuksissa. Perheessä on neljä lasta, ja yhteensä vähintään kymmenen harrastusmenoa viikossa. Nuorimmaisen kanssa on ollut vaikeaa, koska hänet on jo käännytetty käytöksensä vuoksi useammasta ryhmästä. Lapsi on saanut "viimeisen varoituksen" sekä lähikirjastossa että jalkapallokerhossa. Vilkas lapsi ei kuuntele ohjeita eikä keskity, ja äiti pohtii, mitä seurauksia sillä on, jos hyvin pienenä jää harrastuksista ulkopuolelle. "Hyvin vilkkaille lapsille opetetaan harrastuksissa, etteivät he kuulu joukkoon", äiti kirjoittaa.
Kommentit (1069)
Olen facebookissa nepsyvanhempien ryhmässä, ja ai että näen punaista näistä, joiden mielestä koko ympäröivän maailman tulisi sovittaa toimintansa hänen lapsensa tarpeisiin. Jotkut vielä komppaavat toisiaan, että juu viet sinne semmosia nepsylehtisiä luettavaksi, niin ymmärtävät että Leevijalmari saattaa kyllä tempaista turpaan, mutta ei hän tahallaan. EI. Kun jos lapsi (tai aikuinen) ei sovellu ryhmätoimintaan, hän ei voi osallistua ryhmätoimintaan. Hänelle keksitään joku sopivampi juttu.
Ja kyllä, oman lapseni kanssa olen käynyt useammissa harrastuksissa toteamassa, että tänne ei voida jäädä odottamaan seuraavaa melttaria ja terrorisoimaan toisten harrastamista. Olen todella purrut hammasta, yrittänyt, kokeilla eri keinoja, pettynyt ja itkenyt. Mutta ikimaailmassa en pakottaisi muita pilaamaan harrastamisen iloa siksi, että minunkin lapseni saisi osallistua "omalla tavallaan".
Lopulta hänelle löytyi kaksipyöräisten parista harrastus, mikä vei totaalisesti mukanaan. Hän on seudun parhaimpia ilman mitään erioikeuksia. Se jos mikä nostaa itsetuntoa ja tuo hyvää mieltä. Ei se, että hän olisi tahkonnut ja hänen kanssaan olisi tahkottu niiden edellisten harrastusten parissa.
En tiedä kuinka moni on päässyt lukemaan jutun, mutta olipahan erikoinen teksti! En ymmärrä miksi HS moisen on julkaissut. Jutussa tuo kirjastoporttikielto tulee esiin vaan sivulausessa niin kuin se olisi ihan normaalia kaikille. Tanssitunneista kerrotaan että KAKSI ERI ohjaajaa sanoin suoraan ettei lapsi sovi ryhmään heti ENSIMMÄISEN tunnin jälkeen. Kolmas "iki-ihana enkeli" toivotti tervetulleeksi. Ehkä tuo on sitten se ryhmä, josta kaikki muut lapset lähtevät pois kun eivät jaksa häirikköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika juttu, miten Hesari sensuroi lukijakommenttej. Aamupäivällä oli ihan ihmisen omalla nimellä oleva kommentti, jossa hän totesi kolumnin kuuluvan sarjaan "minäminä"-tekstit ja suositteli kolumnistia lukemaan ajatuksella Liisa keltinkangas-järvisen teoksen Itsekkyyden aika. Tuo kommentti oli saanut yli 200 "tykkäystä". Nyt iltapäivällä kommentti on poistettu. Aikamoista. Kommentti siis lyhyt, ytimekäs ja asiallinen. Mitä ihmeen herkkähipiäisyyttä Hesarin sensorilta?!?!
Tuttua juttua; Hesari ei koskaan päästä läpi kommentteja jossa hiukankin kritisoidaan toimittajia tai lehden toimituksellista linjaa.
Kolumnistilla mennyt ihon alle tuo kommentti.
Railo panssariin.
Siksi tuo ratkaisu.On härskiä peliä Hesarilta. Kolumniin reagoineita kommentteja oli 67 tai 69 illalla. Aamun tullen määrä on tippunut 65:een.
Kyse ei siis ole ennakkosensuurista vaan jo julkaistujen kommenttien jälkikäteisestä poistamisesta.
Kommentit moneen kertaan lukeneena on todettava, että mikään siellä julkaistu ei sisältänyt esim. tällä palstalla käytettyä kärjekkyyttä, henkilöön käypää arvostelua tai huonoa kieltä. Kaikki kommentit olivat asiallisia, joskin suurin osa pohti asiaa neutraalisti tai nosti esiin muiden harrastajien oikeuden harrastamiseen ilman että häirikkö vie ohjaajan kaiken huomion.
Ja tosiaan, yksi ensimmäisistä kolumnin alle tulleista kommenteista oli siellä muutaman tunnin ja ehti sinä aikana saada 200+ peukutusta. Tuo lyhyt ja ytimekäs kommentti sisälsi sanan "lumihiutale", "minä-minä" ja kehotuksen kolumnistille lukea Keltikangas-Järvisen teos Itsekkyyden aika. Parissa tunnissa 200+ tykkäystä ja sitten siivottiin pois.
Pöyristyttävää käytöstä HS:ltä. Ja herättää täälläkin esiin nostetun ajatuksen, lieneekö kolumnisti itse vaatinut kriittisten kommenttien poistoa. Kannattaa seurata jatkossa, miten tämän nimenomaisen kolumnistin tekstien kommentointi sallitaan.
On aika hurjaa, että perheensä ja ennen muuta alaikäisten lastensa henkilökohtaisilla asioilla ratsastava ja rahastava toimittaja ylipäätään saa kirjoittaa maan päälehden sivuilla lapsensa asioista, mutta jos hän vielä on päässyt itse vaikuttamaan saamiensa kommenttien moderointiin, ollaan jo todella kaltevalla pinnalla.
Hesari ei koskaan anna julkaista kommentteja, joissa hiukankaan kritisoidaan lehden toimittajia tai Hesarin julkaisupäätöksiä.
Kirjoitin kerran Hesarin yhden artikkelin keskusteluun kommentin, jossa kritisoin artikkelin otsikointia. Tunnin päästä otsikko oli muutettu, mutta myös kommenttini oli poistettu. Otsikon muuttamisesta ei myöskään ollut minkäänlaista ilmoitusta artikkelin lopussa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kuinka moni on päässyt lukemaan jutun, mutta olipahan erikoinen teksti! En ymmärrä miksi HS moisen on julkaissut. Jutussa tuo kirjastoporttikielto tulee esiin vaan sivulausessa niin kuin se olisi ihan normaalia kaikille. Tanssitunneista kerrotaan että KAKSI ERI ohjaajaa sanoin suoraan ettei lapsi sovi ryhmään heti ENSIMMÄISEN tunnin jälkeen. Kolmas "iki-ihana enkeli" toivotti tervetulleeksi. Ehkä tuo on sitten se ryhmä, josta kaikki muut lapset lähtevät pois kun eivät jaksa häirikköä.
Jatkan vielä että kyllä vahnemman tässä vaiheessa pitäisi osata katsoa peiliin ja yrittää sieltä löytää se yhteinen nimittäjä miksi lapsi on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi on todennäköisesti puhutellut vilkasta lasta jo useasti, mutta sillä ei ole vaikutusta lapsen toimintaan. Siksi vanhempi turhautuu jos opettaja olettaa että pelkkä puhuminen lapselle korjaa asian. Opettajallakin pitää olla jotain auktoriteettia ja kykyä hallita lapsiryhmää, myös muutama vilkaampi lapsi. Toki uimakouluun tarvitaan enemmän aikuisia jos vilkkaita lapsia on useampi.
Mistä ne enemmät aikuiset otetaan?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kuinka moni on päässyt lukemaan jutun, mutta olipahan erikoinen teksti! En ymmärrä miksi HS moisen on julkaissut. Jutussa tuo kirjastoporttikielto tulee esiin vaan sivulausessa niin kuin se olisi ihan normaalia kaikille. Tanssitunneista kerrotaan että KAKSI ERI ohjaajaa sanoin suoraan ettei lapsi sovi ryhmään heti ENSIMMÄISEN tunnin jälkeen. Kolmas "iki-ihana enkeli" toivotti tervetulleeksi. Ehkä tuo on sitten se ryhmä, josta kaikki muut lapset lähtevät pois kun eivät jaksa häirikköä.
Kuulostaa vähän hankalalta tyypiltä tämä äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisivuotiaana harrastus voi ihan hyvin olla vaikka se, että lapsi viedään leikkipuistoon, jossa se saa riehua sydämensä kyllyydestä, ja vanhempi vahtii koko ajan, ettei lapsi satuta itseään tai muita. Ohjattu urheiluharrastus voidaan aloittaa myöhemmin, kun lapsi on valmis siihen.
Oikeasti tulee mieleen, että saako tää lapsi riittävästi ihan vapaata, ohjaamatonta mellastusaikaa, jos energisyys jatkuvasti purkautuu häiriökäytöksenä sellaisissa paikoissa, joissa se ei vain sovi.
Viisivuotiaan harrastuksen ei kyllä kannata olla missään riehuminen. Jos leikki tai liikkuminen menee riehumisen puolelle, se kannattaa aina keskeyttää sekä muiden leikkipuistossa olijoiden että lapsen itsensä vuoksi. Ylivirittynyttä, karjuvaa ja karkailevaa lasta kun ei ole kauhean mukava raahata puistosta kotiin.
Kun lapsi ei saa koskaan edes riehua, saamme nuoria aikuisia, jotka alkavat itkeä, jos tuntematon katsoo heihin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksuttomia ja edullisia harrastuksia on js on ollut aina. Ei kaikkien tarvitse köydä yksityistunneilla opettelemassa viulunsoittoa tai kuulua urheiluseuraan tms. Muitakin vaihtoehtoja on. Liikuntaa voi harrastaa ihan omaksi iloksikin. Kansalaisopistoissa on lapsillekin edullisia kursseja yms.
Jostain syystä sitä maksutonta ja edullista vapaamuotoista harrastamista kuitenkin hyljeksitään lasten kohdalla. Yleinen käsitys on että jos lapsi harrastaa niin sen pitää tapahtua valmentajan tai opettajan johdolla esimerkiksi urheiluseuran puitteissa.
Jep. Ja sitten siellä on sekaisin kaikenlaista porukkaa. Juuri näitä enemmän lastenhoitoa kaipaavia ja sitten niitä jotka oikeasti haluaisi treenata. Ja voi arvata kumpaan ryhmään sen valmentajan aika (valitettavasti) kuluu.
Edelleenkään 5-vuotiaat eivät tarvitse valmentajaa yhtään mihinkään. Eli se aika kuluu joka tapauksessa hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä häiriköiden vanhemmat eivät ajattele kuinka negatiivisen maineen saavat tunkemalla lapsensa harrastusryhmiin joissa lapset eivät ole kuin häiriöksi. Useimmiten toiset lapset inhoavat häiritsijää , ei siinä kavereita tai ryhmään kuuluvuutta tule.
Itse asiassa viisivuotiaiden lasten keskuudessa useimmiten se menee niin päin, että härvääjät saavat paljon suosiota, elleivät suorastaan aggressiivisia ole. Lapset ovat luonnostaan varsin anarkistisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisivuotiaana harrastus voi ihan hyvin olla vaikka se, että lapsi viedään leikkipuistoon, jossa se saa riehua sydämensä kyllyydestä, ja vanhempi vahtii koko ajan, ettei lapsi satuta itseään tai muita. Ohjattu urheiluharrastus voidaan aloittaa myöhemmin, kun lapsi on valmis siihen.
Oikeasti tulee mieleen, että saako tää lapsi riittävästi ihan vapaata, ohjaamatonta mellastusaikaa, jos energisyys jatkuvasti purkautuu häiriökäytöksenä sellaisissa paikoissa, joissa se ei vain sovi.
Viisivuotiaan harrastuksen ei kyllä kannata olla missään riehuminen. Jos leikki tai liikkuminen menee riehumisen puolelle, se kannattaa aina keskeyttää sekä muiden leikkipuistossa olijoiden että lapsen itsensä vuoksi. Ylivirittynyttä, karjuvaa ja karkailevaa lasta kun ei ole kauhean mukava raahata puistosta kotiin.
Kun lapsi ei saa koskaan edes riehua, saamme nuoria aikuisia, jotka alkavat itkeä, jos tuntematon katsoo heihin päin.
ei kenenkään tarvitse saada riehua. jännitys, aggressio, liikunnan tarve yms. saadaan kyllä purettua muilla keinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisivuotiaana harrastus voi ihan hyvin olla vaikka se, että lapsi viedään leikkipuistoon, jossa se saa riehua sydämensä kyllyydestä, ja vanhempi vahtii koko ajan, ettei lapsi satuta itseään tai muita. Ohjattu urheiluharrastus voidaan aloittaa myöhemmin, kun lapsi on valmis siihen.
Oikeasti tulee mieleen, että saako tää lapsi riittävästi ihan vapaata, ohjaamatonta mellastusaikaa, jos energisyys jatkuvasti purkautuu häiriökäytöksenä sellaisissa paikoissa, joissa se ei vain sovi.
Viisivuotiaan harrastuksen ei kyllä kannata olla missään riehuminen. Jos leikki tai liikkuminen menee riehumisen puolelle, se kannattaa aina keskeyttää sekä muiden leikkipuistossa olijoiden että lapsen itsensä vuoksi. Ylivirittynyttä, karjuvaa ja karkailevaa lasta kun ei ole kauhean mukava raahata puistosta kotiin.
Kun lapsi ei saa koskaan edes riehua, saamme nuoria aikuisia, jotka alkavat itkeä, jos tuntematon katsoo heihin päin.
ei kenenkään tarvitse saada riehua. jännitys, aggressio, liikunnan tarve yms. saadaan kyllä purettua muilla keinoilla.
Kerro toki, mitä ne muut keinot ovat. Odotan jännityksellä. Älä pelkää, en ala riehua koska olen aikuinen.
Lapsi, joka ei riehu, on masentunut, pelolla kasvatettu tai robotti.
Toimittaja voi harrastaa lastensa kanssa ja yhdessä muiden perheiden. Harrastusei ole synonyymi maksullisuudelle tai muun ohjaamana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ohjaajat on vapaaehtoisia vanhempia, neropatti. Seura ei ole mikään palvelu jonka asiakas olet.
Kolumnissa puhuttiin uimakoulusta ja tanssikoulusta. Tuskin yhdessäkään tanssikoulussa tai uimakoulussa on vapaaehtoiset vanhemmat ohjaamassa.
Kyullä uimakoulut menee yleensä vapaaehtoisvoimin
Kuulostaa hengenvaaralliselta. Olen tutustunut aika kattavasti oman alueeni tarjontaan, eikä täällä varmasti ole yhdessäkään uimakoulussa kouluttamatonta vanhempaa puikoissa.
Vapaaehtoinen ei automaattisesti tarkoita kouluttamatonta. Se tarkoittaa, ettei opettajalle välttämättä makseta kuin kulukorvaus. Uimaopettajilla on aina pätevyysvaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi, joka ei riehu, on masentunut, pelolla kasvatettu tai robotti.
Pelolla kasvattamisessa ei ole mitään väärää. Rangaistuksen uhka pitää yhteiskunnan koossa. Rangaistusten puute johtaa anarkiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika juttu, miten Hesari sensuroi lukijakommenttej. Aamupäivällä oli ihan ihmisen omalla nimellä oleva kommentti, jossa hän totesi kolumnin kuuluvan sarjaan "minäminä"-tekstit ja suositteli kolumnistia lukemaan ajatuksella Liisa keltinkangas-järvisen teoksen Itsekkyyden aika. Tuo kommentti oli saanut yli 200 "tykkäystä". Nyt iltapäivällä kommentti on poistettu. Aikamoista. Kommentti siis lyhyt, ytimekäs ja asiallinen. Mitä ihmeen herkkähipiäisyyttä Hesarin sensorilta?!?!
Tuttua juttua; Hesari ei koskaan päästä läpi kommentteja jossa hiukankin kritisoidaan toimittajia tai lehden toimituksellista linjaa.
Kolumnistilla mennyt ihon alle tuo kommentti.
Railo panssariin.
Siksi tuo ratkaisu.On härskiä peliä Hesarilta. Kolumniin reagoineita kommentteja oli 67 tai 69 illalla. Aamun tullen määrä on tippunut 65:een.
Kyse ei siis ole ennakkosensuurista vaan jo julkaistujen kommenttien jälkikäteisestä poistamisesta.
Kommentit moneen kertaan lukeneena on todettava, että mikään siellä julkaistu ei sisältänyt esim. tällä palstalla käytettyä kärjekkyyttä, henkilöön käypää arvostelua tai huonoa kieltä. Kaikki kommentit olivat asiallisia, joskin suurin osa pohti asiaa neutraalisti tai nosti esiin muiden harrastajien oikeuden harrastamiseen ilman että häirikkö vie ohjaajan kaiken huomion.
Ja tosiaan, yksi ensimmäisistä kolumnin alle tulleista kommenteista oli siellä muutaman tunnin ja ehti sinä aikana saada 200+ peukutusta. Tuo lyhyt ja ytimekäs kommentti sisälsi sanan "lumihiutale", "minä-minä" ja kehotuksen kolumnistille lukea Keltikangas-Järvisen teos Itsekkyyden aika. Parissa tunnissa 200+ tykkäystä ja sitten siivottiin pois.
Pöyristyttävää käytöstä HS:ltä. Ja herättää täälläkin esiin nostetun ajatuksen, lieneekö kolumnisti itse vaatinut kriittisten kommenttien poistoa. Kannattaa seurata jatkossa, miten tämän nimenomaisen kolumnistin tekstien kommentointi sallitaan.
On aika hurjaa, että perheensä ja ennen muuta alaikäisten lastensa henkilökohtaisilla asioilla ratsastava ja rahastava toimittaja ylipäätään saa kirjoittaa maan päälehden sivuilla lapsensa asioista, mutta jos hän vielä on päässyt itse vaikuttamaan saamiensa kommenttien moderointiin, ollaan jo todella kaltevalla pinnalla.
Minun mielestäni on hyvä, että Suomessa on edes yksi media, joka pitää yllä asiallista keskustelukulttuuria. Kutsuisitko sinä työpaikan kahvipöydässä tai sukujuhlissa kanssaihmistä päin naamaa minä-minäksi tai lumihiutaleeksi? Jos et, miksi sinun pitäisi saada tehdä niin huomattavasti suuremman yleisön edessä?
Kritisoida saa, mutta tuollaiset sanavalinnat ovat ilkeilyå. Olemme sokaistuneet ilkeilylle somen myötä.
Tuo nainen ansaitsee saada kritiikkiä osakseen. Teot ratkaisevat. Joiden seurauksena lapsi oireilee nyt.
Lapsen äidin tulee katsoa peiliin eikä vinkua HSn kolumnissaan.
Todella tämän lapsen täytyy olla äärimmäinen ongelmatapaus. Porttikielto kirjastoon! Nykyajan lastenosastoilla saa leikkiä ja metelöidä melko vapaasti. Hänen on täytynyt tehdä jotain sekä luvatonta että vaarallista toistuvasti. Kiipeillä hyllyissä rajusti, heitellä kirjoja, häiriköidä muita aggressiivisesti. Kammottaa ajatella, että tällainen lapsi tulisi oman lapsen harrastusryhmään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi, joka ei riehu, on masentunut, pelolla kasvatettu tai robotti.
Pelolla kasvattamisessa ei ole mitään väärää. Rangaistuksen uhka pitää yhteiskunnan koossa. Rangaistusten puute johtaa anarkiaan.
Pelolla kasvattaminen vielä jotenkuten menetteli entisaikaan, kun lapsilla oli laajalti oma elämänsä ja lapsiyhteisö, missä sai olla rauhassa aikuisilta. Nykypäivän huippuintensiivinen kasvatus yhdistettynä pelolla kasvattamiseen murskaa ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika juttu, miten Hesari sensuroi lukijakommenttej. Aamupäivällä oli ihan ihmisen omalla nimellä oleva kommentti, jossa hän totesi kolumnin kuuluvan sarjaan "minäminä"-tekstit ja suositteli kolumnistia lukemaan ajatuksella Liisa keltinkangas-järvisen teoksen Itsekkyyden aika. Tuo kommentti oli saanut yli 200 "tykkäystä". Nyt iltapäivällä kommentti on poistettu. Aikamoista. Kommentti siis lyhyt, ytimekäs ja asiallinen. Mitä ihmeen herkkähipiäisyyttä Hesarin sensorilta?!?!
Tuttua juttua; Hesari ei koskaan päästä läpi kommentteja jossa hiukankin kritisoidaan toimittajia tai lehden toimituksellista linjaa.
Kolumnistilla mennyt ihon alle tuo kommentti.
Railo panssariin.
Siksi tuo ratkaisu.On härskiä peliä Hesarilta. Kolumniin reagoineita kommentteja oli 67 tai 69 illalla. Aamun tullen määrä on tippunut 65:een.
Kyse ei siis ole ennakkosensuurista vaan jo julkaistujen kommenttien jälkikäteisestä poistamisesta.
Kommentit moneen kertaan lukeneena on todettava, että mikään siellä julkaistu ei sisältänyt esim. tällä palstalla käytettyä kärjekkyyttä, henkilöön käypää arvostelua tai huonoa kieltä. Kaikki kommentit olivat asiallisia, joskin suurin osa pohti asiaa neutraalisti tai nosti esiin muiden harrastajien oikeuden harrastamiseen ilman että häirikkö vie ohjaajan kaiken huomion.
Ja tosiaan, yksi ensimmäisistä kolumnin alle tulleista kommenteista oli siellä muutaman tunnin ja ehti sinä aikana saada 200+ peukutusta. Tuo lyhyt ja ytimekäs kommentti sisälsi sanan "lumihiutale", "minä-minä" ja kehotuksen kolumnistille lukea Keltikangas-Järvisen teos Itsekkyyden aika. Parissa tunnissa 200+ tykkäystä ja sitten siivottiin pois.
Pöyristyttävää käytöstä HS:ltä. Ja herättää täälläkin esiin nostetun ajatuksen, lieneekö kolumnisti itse vaatinut kriittisten kommenttien poistoa. Kannattaa seurata jatkossa, miten tämän nimenomaisen kolumnistin tekstien kommentointi sallitaan.
On aika hurjaa, että perheensä ja ennen muuta alaikäisten lastensa henkilökohtaisilla asioilla ratsastava ja rahastava toimittaja ylipäätään saa kirjoittaa maan päälehden sivuilla lapsensa asioista, mutta jos hän vielä on päässyt itse vaikuttamaan saamiensa kommenttien moderointiin, ollaan jo todella kaltevalla pinnalla.
Minun mielestäni on hyvä, että Suomessa on edes yksi media, joka pitää yllä asiallista keskustelukulttuuria. Kutsuisitko sinä työpaikan kahvipöydässä tai sukujuhlissa kanssaihmistä päin naamaa minä-minäksi tai lumihiutaleeksi? Jos et, miksi sinun pitäisi saada tehdä niin huomattavasti suuremman yleisön edessä?
Kritisoida saa, mutta tuollaiset sanavalinnat ovat ilkeilyå. Olemme sokaistuneet ilkeilylle somen myötä.
Tuo nainen ansaitsee saada kritiikkiä osakseen. Teot ratkaisevat. Joiden seurauksena lapsi oireilee nyt.
Lapsen äidin tulee katsoa peiliin eikä vinkua HSn kolumnissaan.
Kritiikkiä saa osoittaa, mutta sen pitää olla asiallista. Ilkeilyä ei pidä hyväksyä eikä harjoittaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei sanoisi asiaa samalla tyylillä päin naamaa, ei sitä pidä sanoa verkossakaan.
syy 'vilkkauteen' oi olla mikä tahansa, mutta jos lapsi ei keskity harrastettavaan asiaan, joku muu asia vie sillä hetkellä hänen huomionsa ja harrastaminen häiriintyy. (toki myös muiden ryhmän jäsenten.) voi olla 'vilkkaalla' vaikka joku oman pään sisällä askarruttava asia.
kyseessä voi olla kirjainyhdistelmä, tylsyys, osaamattomuus, jopa pelko.