Suhteessa toinen haluaa lapsia, mutta toinen ei - lapsia haluava yrittää käännyttää toista

Ei kannata yrittää käännyttää, vaan katsella jotakuta toista joka on valmis niitä lapsia tekemään. Lapseton olkoon ilman ja heippa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Mä käyn suhteen dealbrakerit heti alussa läpi (mielellään ekoilla treffeillä) ja lapsiasia on yksi niistä. Musta on hämmästyttävää, että ilmeisesti monikaan ei ei sitten tunnu alussa näin tekevän. Jos taas ihastuminen tulee kaveruuden kautta, niin siinä vaiheessa kaveri jo tietää musta pikkusen enemmän kuin random deitti, että ei pitäisi kamalasti yllätyksiä tulla.

Ihmiset myös vaikuttavat toisiinsa ja ottavat toisiltaan vaikutteita. Aika jännä ajatus, että pitäisi olla täysin sinua varten muotilla luotu kumppani, joka saa puoli tuntia aikaa mukautua ja sopeutua yhteiseen elämäänne, kun olet jo menossa. Kuulostaa kalliilta. Keneltä olet tilannut tällaisen palvelun, joka muovaa sinulle täydellisen kumppanin, jonka voit vaan repiä pakkauksesta sellaisenaan ja ottaa käyttöön?

Olen eri, mutta ei ekojen/toisten/kolmansien treffien tarkoituksena ole muokata ketään. Vaan löytää henkilö, joka on valmiiksi sellainen kuin itse toivoo. Sitten vaan koetellaan todennäköisyyksiä X kertaa ja toivotaan että osuu kohdalle.

Mielestäni on aika absurdi ajatus, että kukaan sopeutuisi elämään niin tiiviissä liitossa kuin avioliitto kenenkään sellaisen kanssa, jos kumpikin ei muuttuisi jollakin tavalla. Tuntemattomasta tällaisen arvion tekeminen parissa tunnissa taas on täysin sekoa.

Joko odotukset ladataan matalalle ja kelpuutetaan liitto joka on hyvin väljä ja antamaton, tai sitten tehdään sitä muovaamista, etsimistä, tutustumista ja yhteensovittamista hartaudella. Isotkin kysymykset voivat muuttua. Lapsikaan ei ole kuitenkaan maailman mittakaavassa kovin iso juttu, ja moni perustaa useampia pesueita, eli se ei ole edes loppupeleissä yksilön kannalta kovin iso juttu. Yksi nainen on synnyttänyt 69 lasta ja yksi mies todistetusti siittänyt jopa 180 (näitä on varmaan enemmänkin, isompiakin lukuja). 

Jos asiaan suhtautuminen on noin neuroottista ja se pyritään toteuttamaan strategialla parit treffit ja sitten panemaan tai ei enää koskaan tavata, kuulostaa aika katastrofaaliselta.

Olen ollut vuosien painostuksen kohteena ja heikkona hetkenä myös annoin periksi.

Olisi pitänyt pistää peli poikki ja erota heti kun lasten kinuaminen alkoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Oman kokemukseni mukaan velat sen nimenomaan kertoo hyvissä ajoin eivätkä tosiaankaan halua rakastua sellaiseen, joka lapsia haluaa.

Mutta miehet ei usko. Uskottelevat olevansa veloja ja mieli muuttuukin yhtäkkiä. Sitten perustellaan jollain 1600-luvun selityksellä; että kun kaikki naiset haluaa lapsia!

Ja odottaa, että vain suostuu simsalabim äidiksi.

Hyi 

Myös miehet voi olla veloja. Miesveloja on tutkimusten mukaan likimain saman verran kuin velanaisia. Joten älä levitä stereotypiaa että se olisi aina mies joka haluaisi lapsia. Voi olla myös toisinpäin. Ihan yhtälailla naiset voi puhua lisääntymisestä samoilla hölmöillä argumenteilla, miten se on "luonnollista", "osa kulttuuria", jne... Hölmöyksiä voi sanoa kuka tahansa eikä se ole sukupuoleen sidottua.

Lisääntyminen nimenomaan on luonnollista, siksi se vauvakuume voi tulla ihan hormonisyistä niin järjettömällä voimalla. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että yli 80 %:lla hedelmällisen iän ohittaneista naisista on lapsi.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuohon tilanteeseen päätyy? Viimeistään siinä neljännellä treffikerralla ihan suhteen alussa pitäisi olla keskusteltu, haluaako lapsia vai ei. 

Omalla kohdallani ensimmäinen mies myötäili sanomisiani kun kerroin etten ikinä halua lapsia. Vuoden päästä alkoi vauvakuumeilu, ja kun ihmettelin mistä on kyse niin mies kertoi sanoneensa mitä halusin kuulla jotta suhde jatkuisi. Seuraavan miehen kanssa vauvakuumeilun alkuun kului puolisentoista vuotta, ja hän kertoi että ajatteli minun oikeasti kuitenkin haluavan lapsia myöhemmin.

Juuri näin. Tässäkin ketjussa on tullut jo monta miestä vastaan jotka sanovat ihan mitä sattuu ja sylki suuhun tuo kunhan saavat juuri silloin mitä haluavat, oli se sitten jalan oven väliin, pimpukkaa tai sitten niitä lapsia. Arvopohja millä perustellaan, vaikkapa se luonnollisuus, ei päde kuin yksittäisessä asiassa ja toisessa sillä ei ole väliä (esim. miehen seksuaalinen nautinto, hedelmätön seksi).

Oppikaa jo. Valehtelijoita on tusinassa 13. Tutustukaa ensin kunnolla, ottakaa selvää persoona ja luonne, sitten vasta harkitusti avioliittoon. Ei mitään hupisuhteita, ei seksejä, etsikää elämänilot muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia tehdessä molempien täytyy lapsi haluta. Lasta haluavan kannattaa erota.

Ei sillä ole merkitystä kumpi tekee aloitteen eroon. Joka tapauksessa se on ainoa viisas ratkaisu. 

Muotoilin sen noin koska se joka ei halua lapsia, hänhän ei uhraa tuossa tilanteessa mitään. Lapsihaave voi sen sijaan olla elämän suurin haave ja moni jää silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuohon tilanteeseen päätyy? Viimeistään siinä neljännellä treffikerralla ihan suhteen alussa pitäisi olla keskusteltu, haluaako lapsia vai ei. 

Omalla kohdallani ensimmäinen mies myötäili sanomisiani kun kerroin etten ikinä halua lapsia. Vuoden päästä alkoi vauvakuumeilu, ja kun ihmettelin mistä on kyse niin mies kertoi sanoneensa mitä halusin kuulla jotta suhde jatkuisi. Seuraavan miehen kanssa vauvakuumeilun alkuun kului puolisentoista vuotta, ja hän kertoi että ajatteli minun oikeasti kuitenkin haluavan lapsia myöhemmin.

Juuri näin. Tässäkin ketjussa on tullut jo monta miestä vastaan jotka sanovat ihan mitä sattuu ja sylki suuhun tuo kunhan saavat juuri silloin mitä haluavat, oli se sitten jalan oven väliin, pimpukkaa tai sitten niitä lapsia. Arvopohja millä perustellaan, vaikkapa se luonnollisuus, ei päde kuin yksittäisessä asiassa ja toisessa sillä ei ole väliä (esim. miehen seksuaalinen nautinto, hedelmätön seksi).

Oppikaa jo. Valehtelijoita on tusinassa 13. Tutustukaa ensin kunnolla, ottakaa selvää persoona ja luonne, sitten vasta harkitusti avioliittoon. Ei mitään hupisuhteita, ei seksejä, etsikää elämänilot muualta.

En mennyt kummankaan kanssa naimisiin, eli onneksi pitkän tutustumisen kautta tuo asia tuli selväksi. Tosin valehtelu harmitti, molempien aikaa meni hukkaan kummassakin tapauksessa.

Nykyään olen naimisissa velamiehen kanssa. Onneksi löysin omani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Mä käyn suhteen dealbrakerit heti alussa läpi (mielellään ekoilla treffeillä) ja lapsiasia on yksi niistä. Musta on hämmästyttävää, että ilmeisesti monikaan ei ei sitten tunnu alussa näin tekevän. Jos taas ihastuminen tulee kaveruuden kautta, niin siinä vaiheessa kaveri jo tietää musta pikkusen enemmän kuin random deitti, että ei pitäisi kamalasti yllätyksiä tulla.

Ihmiset myös vaikuttavat toisiinsa ja ottavat toisiltaan vaikutteita. Aika jännä ajatus, että pitäisi olla täysin sinua varten muotilla luotu kumppani, joka saa puoli tuntia aikaa mukautua ja sopeutua yhteiseen elämäänne, kun olet jo menossa. Kuulostaa kalliilta. Keneltä olet tilannut tällaisen palvelun, joka muovaa sinulle täydellisen kumppanin, jonka voit vaan repiä pakkauksesta sellaisenaan ja ottaa käyttöön?

Olen eri, mutta ei ekojen/toisten/kolmansien treffien tarkoituksena ole muokata ketään. Vaan löytää henkilö, joka on valmiiksi sellainen kuin itse toivoo. Sitten vaan koetellaan todennäköisyyksiä X kertaa ja toivotaan että osuu kohdalle.

Mielestäni on aika absurdi ajatus, että kukaan sopeutuisi elämään niin tiiviissä liitossa kuin avioliitto kenenkään sellaisen kanssa, jos kumpikin ei muuttuisi jollakin tavalla. Tuntemattomasta tällaisen arvion tekeminen parissa tunnissa taas on täysin sekoa.

Joko odotukset ladataan matalalle ja kelpuutetaan liitto joka on hyvin väljä ja antamaton, tai sitten tehdään sitä muovaamista, etsimistä, tutustumista ja yhteensovittamista hartaudella. Isotkin kysymykset voivat muuttua. Lapsikaan ei ole kuitenkaan maailman mittakaavassa kovin iso juttu, ja moni perustaa useampia pesueita, eli se ei ole edes loppupeleissä yksilön kannalta kovin iso juttu. Yksi nainen on synnyttänyt 69 lasta ja yksi mies todistetusti siittänyt jopa 180 (näitä on varmaan enemmänkin, isompiakin lukuja). 

Jos asiaan suhtautuminen on noin neuroottista ja se pyritään toteuttamaan strategialla parit treffit ja sitten panemaan tai ei enää koskaan tavata, kuulostaa aika katastrofaaliselta.

No ihmisethän saa itse valita millä ehdoilla menee suhteisiin. Jotkut asettaa vaatimustasot koska tietävät mitä haluavat elämältään, ja joillain vaatimustasoja ole juuri ollenkaan, ja antaa kaikessa periksi toiselle, eli mennään periaatteella "kaikki käy, katsotaan mitä tulee".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Oman kokemukseni mukaan velat sen nimenomaan kertoo hyvissä ajoin eivätkä tosiaankaan halua rakastua sellaiseen, joka lapsia haluaa.

Mutta miehet ei usko. Uskottelevat olevansa veloja ja mieli muuttuukin yhtäkkiä. Sitten perustellaan jollain 1600-luvun selityksellä; että kun kaikki naiset haluaa lapsia!

Ja odottaa, että vain suostuu simsalabim äidiksi.

Hyi 

Myös miehet voi olla veloja. Miesveloja on tutkimusten mukaan likimain saman verran kuin velanaisia. Joten älä levitä stereotypiaa että se olisi aina mies joka haluaisi lapsia. Voi olla myös toisinpäin. Ihan yhtälailla naiset voi puhua lisääntymisestä samoilla hölmöillä argumenteilla, miten se on "luonnollista", "osa kulttuuria", jne... Hölmöyksiä voi sanoa kuka tahansa eikä se ole sukupuoleen sidottua.

Lisääntyminen nimenomaan on luonnollista, siksi se vauvakuume voi tulla ihan hormonisyistä niin järjettömällä voimalla. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että yli 80 %:lla hedelmällisen iän ohittaneista naisista on lapsi.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Tehokas kaikkien saatavilla oleva ehkäisy on ollut jo yli 60 vuotta. Ei sillä ole aikoihin ollut merkitystä lasten saamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Oman kokemukseni mukaan velat sen nimenomaan kertoo hyvissä ajoin eivätkä tosiaankaan halua rakastua sellaiseen, joka lapsia haluaa.

Mutta miehet ei usko. Uskottelevat olevansa veloja ja mieli muuttuukin yhtäkkiä. Sitten perustellaan jollain 1600-luvun selityksellä; että kun kaikki naiset haluaa lapsia!

Ja odottaa, että vain suostuu simsalabim äidiksi.

Hyi 

Myös miehet voi olla veloja. Miesveloja on tutkimusten mukaan likimain saman verran kuin velanaisia. Joten älä levitä stereotypiaa että se olisi aina mies joka haluaisi lapsia. Voi olla myös toisinpäin. Ihan yhtälailla naiset voi puhua lisääntymisestä samoilla hölmöillä argumenteilla, miten se on "luonnollista", "osa kulttuuria", jne... Hölmöyksiä voi sanoa kuka tahansa eikä se ole sukupuoleen sidottua.

Lisääntyminen nimenomaan on luonnollista, siksi se vauvakuume voi tulla ihan hormonisyistä niin järjettömällä voimalla. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että yli 80 %:lla hedelmällisen iän ohittaneista naisista on lapsi.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Tehokas kaikkien saatavilla oleva ehkäisy on ollut jo yli 60 vuotta. Ei sillä ole aikoihin ollut merkitystä lasten saamiseen. 

Hormonaalisen ehkäisyn keksimispäivä ei ole sama asia kuin ehkäisyn kansallinen/globaali saatavuus väestölle.

Tai sterilisaation keksimispäivä ei ole sama asian kuin sterilisaation kansallinen/globaali saatavuus väestölle.

Jos tuntisit lakia ja historiaa, et kirjoittelisi tuollaista höpötekstiä tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Oman kokemukseni mukaan velat sen nimenomaan kertoo hyvissä ajoin eivätkä tosiaankaan halua rakastua sellaiseen, joka lapsia haluaa.

Mutta miehet ei usko. Uskottelevat olevansa veloja ja mieli muuttuukin yhtäkkiä. Sitten perustellaan jollain 1600-luvun selityksellä; että kun kaikki naiset haluaa lapsia!

Ja odottaa, että vain suostuu simsalabim äidiksi.

Hyi 

Myös miehet voi olla veloja. Miesveloja on tutkimusten mukaan likimain saman verran kuin velanaisia. Joten älä levitä stereotypiaa että se olisi aina mies joka haluaisi lapsia. Voi olla myös toisinpäin. Ihan yhtälailla naiset voi puhua lisääntymisestä samoilla hölmöillä argumenteilla, miten se on "luonnollista", "osa kulttuuria", jne... Hölmöyksiä voi sanoa kuka tahansa eikä se ole sukupuoleen sidottua.

Lisääntyminen nimenomaan on luonnollista, siksi se vauvakuume voi tulla ihan hormonisyistä niin järjettömällä voimalla. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että yli 80 %:lla hedelmällisen iän ohittaneista naisista on lapsi.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Tehokas kaikkien saatavilla oleva ehkäisy on ollut jo yli 60 vuotta. Ei sillä ole aikoihin ollut merkitystä lasten saamiseen. 

Hormonaalisen ehkäisyn keksimispäivä ei ole sama asia kuin ehkäisyn kansallinen/globaali saatavuus väestölle.

 

Tai sterilisaation keksimispäivä ei ole sama asian kuin sterilisaation kansallinen/globaali saatavuus väestölle.

 

Jos tuntisit lakia ja historiaa, et kirjoittelisi tuollaista höpötekstiä tänne.

Voi hyvänen aika. Eikö tässä nyt ihan Suomesta puhuta? 70-luvulla syntyi hyvin pienet ikäluokat juuri siitä syystä kun ehkäisy ja abortit olivat saatavilla kaikille. Lapsia ei enää hankittu sen vuoksi kun "niitä vain tuli". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Mä käyn suhteen dealbrakerit heti alussa läpi (mielellään ekoilla treffeillä) ja lapsiasia on yksi niistä. Musta on hämmästyttävää, että ilmeisesti monikaan ei ei sitten tunnu alussa näin tekevän. Jos taas ihastuminen tulee kaveruuden kautta, niin siinä vaiheessa kaveri jo tietää musta pikkusen enemmän kuin random deitti, että ei pitäisi kamalasti yllätyksiä tulla.

Ihmiset myös vaikuttavat toisiinsa ja ottavat toisiltaan vaikutteita. Aika jännä ajatus, että pitäisi olla täysin sinua varten muotilla luotu kumppani, joka saa puoli tuntia aikaa mukautua ja sopeutua yhteiseen elämäänne, kun olet jo menossa. Kuulostaa kalliilta. Keneltä olet tilannut tällaisen palvelun, joka muovaa sinulle täydellisen kumppanin, jonka voit vaan repiä pakkauksesta sellaisenaan ja ottaa käyttöön?

Olen eri, mutta ei ekojen/toisten/kolmansien treffien tarkoituksena ole muokata ketään. Vaan löytää henkilö, joka on valmiiksi sellainen kuin itse toivoo. Sitten vaan koetellaan todennäköisyyksiä X kertaa ja toivotaan että osuu kohdalle.

Mielestäni on aika absurdi ajatus, että kukaan sopeutuisi elämään niin tiiviissä liitossa kuin avioliitto kenenkään sellaisen kanssa, jos kumpikin ei muuttuisi jollakin tavalla. Tuntemattomasta tällaisen arvion tekeminen parissa tunnissa taas on täysin sekoa.

Joko odotukset ladataan matalalle ja kelpuutetaan liitto joka on hyvin väljä ja antamaton, tai sitten tehdään sitä muovaamista, etsimistä, tutustumista ja yhteensovittamista hartaudella. Isotkin kysymykset voivat muuttua. Lapsikaan ei ole kuitenkaan maailman mittakaavassa kovin iso juttu, ja moni perustaa useampia pesueita, eli se ei ole edes loppupeleissä yksilön kannalta kovin iso juttu. Yksi nainen on synnyttänyt 69 lasta ja yksi mies todistetusti siittänyt jopa 180 (näitä on varmaan enemmänkin, isompiakin lukuja). 

Jos asiaan suhtautuminen on noin neuroottista ja se pyritään toteuttamaan strategialla parit treffit ja sitten panemaan tai ei enää koskaan tavata, kuulostaa aika katastrofaaliselta.

No ihmisethän saa itse valita millä ehdoilla menee suhteisiin. Jotkut asettaa vaatimustasot koska tietävät mitä haluavat elämältään, ja joillain vaatimustasoja ole juuri ollenkaan, ja antaa kaikessa periksi toiselle, eli mennään periaatteella "kaikki käy, katsotaan mitä tulee".

Toiset kasvattavat omenapuita, toiset kärkkyvät toisten omenapuiden alla että minä haluan vaaleanpunaisia omenoita. Sitä voi pohdiskella kuinka paljon niitä kasvattajia kiinnostaa tuottaa tällaisia vaativien hetimullekaikkitännenyt-tyyppien toiveita.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Rakkaus toiseen ihmiseen ei myöskään vaadi tämän hedelmättömänä seksinukkena käyttämistä. Se on rakkautta omaan munaan, ei siihen toiseen ihmiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisia suhteita ei ole tarkoitettu kestämään, kumpikin sen tietää. Kun lapsia haluava löytää itsensä kaltaisen kumppanin, päättyy lapsettoman ehdoilla eletty suhde. 

Lapsetonta ei saa painostaa vanhemmaksi, siitä ei hyvää seuraa, mutta jos ei lapsia halua, niin pitää oivaltaa, että toisella on oikeus jatkaa elämäänsä ja päätyä vanhemmaksi, vaikka miten tätä rakastaisi.

Eikö tuossa aapeen esimerkissä juuri lapsia haluava ole se joka ei ole oivaltanut toisen valinnanvapautta?

Harva ehdottomasti lapseton kertoo rakastumisen alkuhuumassa, että ei missään nimessä lapsia, tämä suhde on tässä. Vaikka juuri hänen pitäisi asia tehdä selväksi eli kiitos, hyvää seksiä, ei kiitos lapsia. Koskaan. Ikinä.

Oman kokemukseni mukaan velat sen nimenomaan kertoo hyvissä ajoin eivätkä tosiaankaan halua rakastua sellaiseen, joka lapsia haluaa.

Mutta miehet ei usko. Uskottelevat olevansa veloja ja mieli muuttuukin yhtäkkiä. Sitten perustellaan jollain 1600-luvun selityksellä; että kun kaikki naiset haluaa lapsia!

Ja odottaa, että vain suostuu simsalabim äidiksi.

Hyi 

Myös miehet voi olla veloja. Miesveloja on tutkimusten mukaan likimain saman verran kuin velanaisia. Joten älä levitä stereotypiaa että se olisi aina mies joka haluaisi lapsia. Voi olla myös toisinpäin. Ihan yhtälailla naiset voi puhua lisääntymisestä samoilla hölmöillä argumenteilla, miten se on "luonnollista", "osa kulttuuria", jne... Hölmöyksiä voi sanoa kuka tahansa eikä se ole sukupuoleen sidottua.

Lisääntyminen nimenomaan on luonnollista, siksi se vauvakuume voi tulla ihan hormonisyistä niin järjettömällä voimalla. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että yli 80 %:lla hedelmällisen iän ohittaneista naisista on lapsi.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Tehokas kaikkien saatavilla oleva ehkäisy on ollut jo yli 60 vuotta. Ei sillä ole aikoihin ollut merkitystä lasten saamiseen. 

Hormonaalisen ehkäisyn keksimispäivä ei ole sama asia kuin ehkäisyn kansallinen/globaali saatavuus väestölle.

 

Tai sterilisaation keksimispäivä ei ole sama asian kuin sterilisaation kansallinen/globaali saatavuus väestölle.

 

Jos tuntisit lakia ja historiaa, et kirjoittelisi tuollaista höpötekstiä tänne.

Minä nimenomaan taidan tietää historiaa paremmin kuin sinä. Suomen syntyvyys lähti hurjaan laskuun 60-luvun loppupuolella juuri ehkäisyn saatavuuden vuoksi ja abortit vapautuivat vuonna 1970.

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Rakkaus toiseen ihmiseen ei myöskään vaadi tämän hedelmättömänä seksinukkena käyttämistä. Se on rakkautta omaan munaan, ei siihen toiseen ihmiseen.

Et taaskaan huomioi sitä pikku faktaa, että monet naiset tykkäävät seksistä. Sinä et, ja se on ihan ok.

Ensimmäiset 100 päivää isänä

Monella lapsettomalla tuntuu olevan ihmeellisiä käsityksiä lapsiperhe-elämän rankkuudesta. Lapsi herättää alkuun öisin, mutta nukkuu myös päikkäreitä. Lapsi oppii syömään itse vuoden vanhana ja kuivaksi pari vuotiaana. Seitsemänvuotias jo mennä viipottaa kavereilla, ulkoiluttaa koiraa ja tekee kotitöitä. Se työläs vaihe on siis lyhyt ja sen jälkeen lapsista on paljon enemmän iloa kuin vaivaa.

Minusta se ainakin on mun suurin saavutukseni, että sain ruokittua ja kasvatettua lapseni aikuisiksi ja omillaan pärjääviksi. Iso ponnistus kun oli.

Mikään työ tai oppiarvo ei vaadi niin kovaa työtä ja vaivannäköä. Arvotan sen kyllä kaikkein korkeimmalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoinen lapsettomuus on myös normaalia, heitä on länsimaissa n. 20% populaatiosta ja osuus kasvaa koko ajan. Ihmiset osaavat ja haluavat käyttää ehkäisyä yhä enemmän, koska huomaavat, että rakkaus toiseen ihmiseen ei vaadi lapsen hankkimista.

Rakkaus toiseen ihmiseen ei myöskään vaadi tämän hedelmättömänä seksinukkena käyttämistä. Se on rakkautta omaan munaan, ei siihen toiseen ihmiseen.

Et taaskaan huomioi sitä pikku faktaa, että monet naiset tykkäävät seksistä. Sinä et, ja se on ihan ok.

Moni tykkää huumeistakin mutta ei käytä niitä koska ymmärtää niiden vahingolliset seuraukset omalle keholle, yhteiskunnalle ja kaikelle ympärillä. Nautinto ei ole yhtä kuin se että asia olisi sinulle tai kenellekään eduksi tai hyväksi. 

Suurin saavutus eli elämän merkityksellisin asia. Jos haluat erilaisen vastauksen sun pitää määritellä mitä tarkoitat suurimmalla saavutuksella ja mitkä ovat sen reunaehdot. Senhän voi tulkita monin eri tavoin.

Kun täältä kuolen, niin lapset (ja myöhemmin heidän lapsensa jne) ovat ainoa jälki joka musta pysyvämmin jää. Siinä mielessä siis suurin saavutus.