Suhteessa toinen haluaa lapsia, mutta toinen ei - lapsia haluava yrittää käännyttää toista
Mitä mieltä olette tällaisesta tilanteesta, että toista henkilöä yritetään suhteessa painostaa kohti lapsen hankkimista, vaikka ei haluaisi?
Oletteko itse olleet tällaisessa tilanteessa ja mitä teitte/tekisitte?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painostaminen lapsiin on henkistäväkivaltaa.
Myös lupaus lapsesta myöhemmin ilman mitään aikomustakaan, on henkistä väkivaltaa ja itse asiassa pahempi asia koska aikaa hukkaantuu. Lapsiin painostettava voi poistua suhteesta HETI.
Olen "aina" halunnut lasta, niitä ikään kuin kuuluu haluta että elämä menee eteen päin. Kun aloin tuntemaan itseäni paremmin mieleni muuttui myös tässä lapsia asiassa, enkä halua lasta. Parikymppisenä sitä tekee päätöksiä sellaisen ihminen puolesta, jota ei itsekään vielä tunne kunnolla. Sitä joutuu aika pitkän pätkän kulkemaan, että tietää mitä loppujen lopuksi siltä elämältään haluaan.
Monellehan lapsien hankinta voi olla vain "oletusasetus" jota tehdään, koskaa muutkin tekee, ja koetaan olevan sellainen odotus, että sillä saa lunastettua paikkansa "normaalina" yhteiskunnan jäsenenä.
Saatetaan esim pelätä että kun ystäväpiirissä tulee vauvauutisia ja siitä jäädään itse ulkopuolelle, eli oma FOMO ja ulkopuolisuuden pelko ohjaa alitajuisesti hankkimaan lapsia. Tai että joku tuomitsee, jos haluaakin elää vain itselleen ja omalle onnellisuudelle.
Yksinäisyyden tai hylätyksi tulemisen pelko ei ole kovin hyvä motiivi koska vauvan/lapsen tehtävänä ei ole ratkaista vanhempiensa tunne-elämän ongelmia vaan ne kuuluu laillistetulle terapeutille.
Ongelmavyyhti on vielä pahempi jos päästää muut ihmiset osallistumaan päätöksentekoon mitä omalla keholla tekee tai ei tee. Esimerkkinä lapsenlapsia haluavat vanhemmat, jotka painostuksellaan hyväksikäyttävät luottamuksellista ja arvovaltasuhdettaan omaan aikuiseen lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Painostaminen lapsiin on henkistäväkivaltaa.
On se henkistä väkivaltaa myös toisinpäin. Tuossa ainoa ratkaisu on ero.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut. Vaimo valehteli ehkäisystä ja tulikin sitten raskaaksi.
Rakastan paljon lastani, hän on aivan ihana.
Luottamus vaimoon katosi ja tunteet heikkeni.
Vieläkö olet yhdessä valehtelijan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ero. Ja ei kannata tuhlata päivääkään kummankaan aikaa.
On todellakin niin perustavaa laatua oleva asia, että kyllä paras ratkaisu on lähteä eri teille ja kummankin etsiä itselleen puoliso, jolla on samat haaveet kuin itsellä.
Kumpikaan ei olisi onnellinen, jos taipuisi toisen tahtoon. Lasta haluava katkeroitusi lopulta toiselle, jos suostuisi luopumaan lapsihaaveestaan toisen vuoksi. Lasta haluamaton taas tuskin kuitenkaan jaksaisi lapsiperhe-elämää, jos antaisi toiselle periksi ja lapsi hankittaisiin. Siinäkään ei hyvin kävisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painostaminen lapsiin on henkistäväkivaltaa.
Myös lupaus lapsesta myöhemmin ilman mitään aikomustakaan, on henkistä väkivaltaa ja itse asiassa pahempi asia koska aikaa hukkaantuu. Lapsiin painostettava voi poistua suhteesta HETI.
Redditissä oli hauska kertomus parista, jossa nainen halusi lapsia ja mies ei, mutta vedätti, että "sitten parin kolmen vuoden päästä". Mies otti salaa vasektomian ja nainen lopetti salaa ehkäisyn käyttämisen ennen vasektomiaa, tuli raskaaksi, mutta sai keskenmenon, jonka salasi myös. Näillä oli ystäväpariskunta, jossa tämän unelmaparin mies uskoutui ystävä-miehelle ja nainen uskoutui ystävä-naiselle. Ystäväpariskunta puhui näistä keskenään, kupletin koko juoni paljastui, ja he saivat tämän unelmaparin puhumaan asiasta keskenään. Erohan siitä tuli unelmaparille.
Varmaan keksitty juttu, mutta eipä tuollaiset temppuilut loppuviimeksi oikein kannata. Ne paljastuu ennemmin tai myöhemmin jotain kautta.
Omassa lähipiirissäni kummasti se ehkäisy on pettänyt useamman yhdessä olo vuoden jälkeen, kun mies ollut lähdössä suhteesta. Lapsia tehdään silkasta itsekkyydestä tyydyttämään niitä omia narsistisia tarpeita.
Erotkaa, mitä hittoa? Ja ostakaa kora, koska se on suomalaisen naisen lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painostaminen lapsiin on henkistäväkivaltaa.
On se henkistä väkivaltaa myös toisinpäin. Tuossa ainoa ratkaisu on ero.
Miten lapsettomuutta voi pakottaa? Ihminenhän on oletusarvoisesti lapseton eikä se vaadi mitään toimenpiteitä. Kunhan vain on.
Jos tarkoitat sitä, että joku valehtelee muka haluavansa lapsia, mutta oikeasti ei, se on toki asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen. Jos lasta haluava saa hetkellisesti "käännytettyä" toisen, niin sitä auvoa ei kauan kestä ja ero tulee hyvin pian, katkeruus seuranaan.
Jos lasta haluava ei ole oman itsekkyytensä läpikyllästämä, niin ymmärtää ajatella lapsen parasta ja hankkii sen lapsen toisen lasta haluavan kanssa.
Ja ihan samalla tavalla sen ei-lasta-haluavan pitää antaa sen toisen mennä eikä yrittää painostaa luopumaan lapsihaaveesta.
Ero. Lapsi ansaitsee vanhemmat jotka hänet haluaa. Itse aikoinaan sanoin nykyiselle miehelleni, että haluaisin jossain vaiheessa lapsia ja onnekseni mieskin oli samoilla linjoilla ja nyt odotellaan esikoistamme.
En olisi aloittanut suhdetta miehen kanssa, jos suhtautuminen lapseen olisi ollut ehdoton ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painostaminen lapsiin on henkistäväkivaltaa.
On se henkistä väkivaltaa myös toisinpäin. Tuossa ainoa ratkaisu on ero.
Miten lapsettomuutta voi pakottaa? Ihminenhän on oletusarvoisesti lapseton eikä se vaadi mitään toimenpiteitä. Kunhan vain on.
Jos tarkoitat sitä, että joku valehtelee muka haluavansa lapsia, mutta oikeasti ei, se on toki asia erikseen.
Painostaminen on henkistä väkivaltaa, tekee sen kumpi tahansa. Olen itse kokenut sen että kumppani yritti taivutella minut luopumaan lapsihaaveesta.
Avioliitto on päämäärä eikä väline. Tarkoitus ei ole käyttää toista omaksi hyödykseen ja hyväkseen vaan rakastaa puolisoa.
Toisaalta avioliittoon ja seksuaalisuuteen kuuluu myös lasten tulo.
Itse en harrastaisi seksuaalisuutta ollenkaan ilman lapsia. Enkä menisi avioliittoon. Kehoni ei ole mikään masturbaatioväline.
Ei pidä painostaa ketään hankkimaan lapsia. Itselläni on uskonnolliset juuret ja siellä painostettiin lasten tekoon periaattella, koska se on "kaikkien luonnollinen tarve" ja nää ihmiset ei millään ymmärrä, että kaikki ei välttämättä tosiaan halua lapsia tai vaikka haluaisikin ei jostain syystä niitä tee. Esim. suvun sairaudet, herkästi periytyvät vaikeat sairaudet. Vielä tänäkään päivänä nämä ihmiset eivät ymmmärrä, että toisen ihmisen pakottaminen lapsen tekemiseen on ihmisoikeus rikkomus. Mutta eihän sairaudentunnoton ihminen näe sitä kun "hänellä itsellään on ollut niin hyvä elämä", että miten se hänen sairaus on vaikuttanut läheisiin. Se on eräänalaista aivopesua. Lopulta päätös ei ollutkaan oma vaan jonkun toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painostaminen lapsiin on henkistäväkivaltaa.
On se henkistä väkivaltaa myös toisinpäin. Tuossa ainoa ratkaisu on ero.
Miten lapsettomuutta voi pakottaa? Ihminenhän on oletusarvoisesti lapseton eikä se vaadi mitään toimenpiteitä. Kunhan vain on.
Jos tarkoitat sitä, että joku valehtelee muka haluavansa lapsia, mutta oikeasti ei, se on toki asia erikseen.
Valehtelee tai mielipide tarkentuu, suhteen aikana tarkentuu ettei se toinen olekaan sellainen jonka kanssa haluaisi lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on päämäärä eikä väline. Tarkoitus ei ole käyttää toista omaksi hyödykseen ja hyväkseen vaan rakastaa puolisoa.
Toisaalta avioliittoon ja seksuaalisuuteen kuuluu myös lasten tulo.
Itse en harrastaisi seksuaalisuutta ollenkaan ilman lapsia. Enkä menisi avioliittoon. Kehoni ei ole mikään masturbaatioväline.
Keskiajan vauvapalsta heräsi henkiin.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on päämäärä eikä väline. Tarkoitus ei ole käyttää toista omaksi hyödykseen ja hyväkseen vaan rakastaa puolisoa.
Toisaalta avioliittoon ja seksuaalisuuteen kuuluu myös lasten tulo.
Itse en harrastaisi seksuaalisuutta ollenkaan ilman lapsia. Enkä menisi avioliittoon. Kehoni ei ole mikään masturbaatioväline.
Tai no, voisin mennä avioliittoon toisen selibaatissa elävän kanssa, eli hänellä täytyisi kuitenkin olla sama näkemys siitä, että seksuaalisuuteen kuuluu myös hedelmällisyys. Yhdessä voisimme elellä selibaatissa, tai sitten kasvattaa lasta/lapsia, ei niin että minua hyväksikäytetään orgasmitehtaana ja pornona.
Miten tuohon tilanteeseen päätyy? Viimeistään siinä neljännellä treffikerralla ihan suhteen alussa pitäisi olla keskusteltu, haluaako lapsia vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on päämäärä eikä väline. Tarkoitus ei ole käyttää toista omaksi hyödykseen ja hyväkseen vaan rakastaa puolisoa.
Toisaalta avioliittoon ja seksuaalisuuteen kuuluu myös lasten tulo.
Itse en harrastaisi seksuaalisuutta ollenkaan ilman lapsia. Enkä menisi avioliittoon. Kehoni ei ole mikään masturbaatioväline.
Keskiajan vauvapalsta heräsi henkiin.
Keskiajalla ei harrastettu yleisesti selibaattia. Itse olen ollut selibaatissa jo kohta 10 vuotta. Ei vaan kiinnosta päämäärätön hinkutus. Se sitä paitsi oikeasti alentaa hyvinvointia ja kehon energiatasoja, kun koko ajan laukaisee mielihyvähormoneita taivaan tuuliin ihan turhan takia. Sitten tuo alhainen käytös tallentuu ihmisen auraan ja hyvät ihmiset näkevät jo kilometrin päähän, että tuo muuten on r*nkkari ja katsoo ihmiskauppapornoa joka päivä. Kuka niin haluaa olla ja elää?
"Lasta haluamaton taas tuskin kuitenkaan jaksaisi lapsiperhe-elämää, jos antaisi toiselle periksi ja lapsi hankittaisiin. Siinäkään ei hyvin kävisi"
Tätäkään ei voi tietää. Meillä ihan oikeasti kävi vahinko. Kumppani muuttui täysin kun lapsi oli syntynyt, entinen "vannoutunut vela" halusi lopulta kolme lasta putkeen.
Ei ketään voi painostaa lasten hankintaan kun kysymys on niin suuresta vastuusta. Koko lapsen ekat 18 v ainaki. Silloin on parempi erota jos tälläinen asia on kyseessä. Kuinka pitkä suhde on? Itse ainakin jo alkuvaiheessa kertoisin asian 100 %varmuudella etten omia aio hankkia tähän epävarmaan elämäntilanteeseen ja ikäkin jo sen verran korkea.
Olen ollut. Vaimo valehteli ehkäisystä ja tulikin sitten raskaaksi.
Rakastan paljon lastani, hän on aivan ihana.
Luottamus vaimoon katosi ja tunteet heikkeni.